Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (Keskusta) on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Hanhikiven ydinvoimahankkeen kotimaisen ja paikallisen työvoiman käytön varmistamisesta hankkeen mahdollisen uudelleenkäynnistämisen yhteydessä.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Kysymyksen taustalla ovat aiemmasta Hanhikiven hankkeesta saadut kokemukset, joissa kustannustehokkuus korostui paikoin laadun ja suomalaisen osaamisen kustannuksella. Työvoiman hankinnassa painottui halvin hinta, vaikka alueella ja Suomessa olisi ollut tarjolla osaavia yrityksiä ja ammattitaitoista työvoimaa.
– Näin merkittävässä hankkeessa on huolehdittava siitä, että suomalainen osaaminen ja paikalliset yritykset pääsevät aidosti mukaan rakentamiseen. Meillä on alueella vahvaa ammattitaitoa, kokemusta ja kykyä tehdä laadukasta työtä. Sitä ei pidä ohittaa pelkän halvimman hinnan vuoksi, Mattila toteaa.
Mattila vieraili hiljattain Pyhäjoen kunnassa keskustelemassa alueen tulevaisuudesta, investoinneista sekä Hanhikiven hankkeen tilanteesta. Ydinvoimalan rakentamisen mahdollistava kaava Hanhikivenniemellä on tällä hetkellä ainoa lajiaan Euroopan mittakaavassa ja tekee siitä kiinnostavan kohteen globaalilla tasolla. Vakavaa kiinnostusta osoittavia yhteydenottoja on ollut ja kuluvan toukokuun aikana on määrä saada vahvistus amerikkalaiselta toimijalta seuraavista askelista.
– Pyhäjoella on vahva usko hankkeen toteutumiseen ja ydinvoimalan rakentumiseen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Kunta ja alue ovat valmistautuneet hankkeeseen pitkään, ja nyt on tärkeää varmistaa, että myös sen työpaikat, osaaminen ja taloudelliset vaikutukset jäävät mahdollisimman laajasti kotimaahan ja erityisesti Pohjois-Suomeen, Mattila sanoo.
Kirjallinen kysymys sai alkunsa raahelaisen maanrakennusalan toimijan esiin nostamasta huolesta. Keskusteluissa nousi esiin pelko siitä, että myös tulevissa suurhankkeissa, kuten datakeskushankkeissa, paikalliset yritykset jäävät sivurooliin, vaikka osaamista ja kapasiteettia löytyisi alueelta.
Mattilan mukaan kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan siitä, että suomalaisen työn, laadun ja vastuullisuuden merkitys tunnistetaan paremmin suurissa investointihankkeissa.
– Kotimaisen työvoiman ja paikallisten yritysten hyödyntäminen vahvistaa alueellista elinvoimaa, parantaa huoltovarmuutta ja tukee vastuullista rakentamista. Samalla varmistetaan, että miljardiluokan hankkeiden hyödyt eivät valu Suomen ulkopuolelle, hän painottaa.
Kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta tiedustellaan, millä konkreettisilla toimilla se aikoo varmistaa kotimaisen ja erityisesti paikallisen työvoiman käytön Hanhikiven hankkeessa sekä estää tilanteen, jossa kustannustehokkuus syrjäyttää laadun, turvallisuuden ja suomalaisen osaamisen. 
Luettavaa:
- Kirjallinen kysymys 13.05. 2026,
Seppo Huhta