Käsitteellinen ajattelu edellyttää sanoja, joilla ei-konkreettiset asiat -tai ajatukset- voidaan ilmaista, -ja visualisoidut ajatukset ilmaistaan toisinaan maalatuissa kuvissa. -Esimerkiksi luolien seiniin. Tarkastelemme.
Mielikuva Euroopassa jääkauden aikana asuneiden homo sapiens neanderthalensis -ihmisen alalajin alkeellisuudesta verrattuna nykyihmisiin sai uuden kolhun tutkijoiden tunnistaessa eräitä luolamaalauksia heidän tekemikseen. Uudet tiedot päivittävät jopa käsityksemme kielen ja tietoisuuden alkuvaiheista.
Keitä nämä taiteilijat olivat, ja mistä he tulivat
Nykyisen käsityksen mukaan homo sapiens neanderthalensis -alalaji irtautui ihmisen suvun päähaarasta noin 400 000 vuotta sitten. Neanderthaleiden haarasta irtautui myöhemmin Denisovan-ihmiseen johtanut haara. Denisovat, kuten neanderthalitkin, ovat kadonneet kokonaan, -muuten kuin että heidän geenejään on nykyisin elävillä ihmisillä.
Osalla nykyafrikkalaisia havaittu geenistö paljasti ”Kongon ihmiseksi” nimetyn lajin olleen olemassa, ja sekoittuneen nykyisiin afrikkalaisiin näiden laajentaessa asuinaluettaan Aftikan Suurelta Hautavajoamalta länteen. Nykyisen ihmiskunnan ainoaksi geenilähteeksi pitkään ja virheellisesti luultu muuttoaalto noin 100 000 vuotta sitten ehti poistua Afrikasta ennen kuin nämä varhaiset ihmiset tapasivat Kongon-ihmiset. -Afrikan ulkopuolelle ei siis päätynyt heidän geenejään.
Samoin afrikkalaiset jäivät paitsi neanderthaleiden geenejä, kun varhaiset nykyihmiset tapasivat heidät vasta ehdittyään Afrikan ulkopuolelle: Lähi-Idässä ja Persianlahdella. Nykyihmiset olivat siis jo hydridejä jatkaessaan matkaansa Persianlahden migraatiosolmusta Aasiaan ja Eurooppaan.
- Eurooppalaiset: Homo.sapiens.sapiens + homo.sapiens.neanderthalensis.
- Itä-aasialaiset ja oseaanialaiset: H.s.sapiens + h.s.neanderthalensis + Denisovan ihminen.
- Eräät etelä-aasialaiset: H.s.sapiens + h.s.neanderthalensis + ”Andamaanien ihminen”
- Afrikkalaiset Saharan eteläpuolella, poisluettuna mm. khoisanit: H.s.sapiens + ”Kongon ihminen”.
Meillä ei ole mitään tarvetta aliarvioida neanderthaleja, -varsinkin kun itse olemme kymmenisen prosenttia heitä. Kolmen espanjalaisen luolan löydöt muuttavat kuvaa esivanhempiemme neanderthal-haarasta, ja vanhentavat esittävää taidetta aina ajankohtaan 65 000 BC (eKr.) asti:
- La Pasiega Pohjois-Espanjassa,
- Maltravieso läntisessä osassa maata, ja
- Ardales etelässä.
Luolamaalausten ajoitukset perustuvat radioaktiivisten uraanin ja thoriumin mittaamiseen: Maalausten ikä on vähintään 64 800 vuotta, -siis nykyihmistä edeltäneeltä ajalta. –Homo sapiens sapiens l. nykyihminen saapui Eurooppaan vasta 20 000 vuotta sitten.
Näiden luolien maalaukset ovat vanhimmat täsmällisesti ajoitetut esimerkit esittävästä taiteesta. Eteläespanjalaisesta Cueva de los Aviones -luolasta ei löytynyt maalauksia, mutta sensijaan simpukan kuoria, joita pigmenttijäämistä päätellen oli käytetty maalauksen apuvälineinä, värien sekoittamiseen. Uranium-thorium -ajoitus de los Avionesista oli huimat 115 000 BP (ennen nykyaikaa). Vastaanvanlaiset löydöt Afrikasta on ajoitettu enintään 92 000 BP.
On mahdollista, että neanderthalit käyttivät värejä myös itsensä maalaamiseen:
Neanderthal-serkkumme alkavat vaikuttaa yhä mielenkiintoisemmilta, -ja yhä enemmän meidän kaltaisemmilta. Kuvassa (alla) tutkija tarkastelee irronneista stalagmiiteista koottua kehää Bruniquelin luolan lattialla Ranskassa. Ajoitus on 176 000 BP.
Tehdä ympyrä luolan lattialle istuskelua ja jutustelua varten, ja värikuvioiden maalaaminen seinään on teknistä näppäryyttä, mutta tutkijat näkevät nyt löydetyissä ja ajoitetuissa maalauksissa jotain paljon dramaattisempaa:
Maalauksessa (oikealla) on sekä naturalistista näkemystä tavoitteleva eläinhahmo, että abstraktia kuviota.
Kuvan tekijä siis hallitsi naturalistisen kuvan hahmottamisen viivapiirroksena -kuten (myöhemmissä) tunnetuimmissa kuvaluolissa, mutta hän maalasi luolan seinään myös kuvia, jotka olivat olemassa vain hänen mielikuvituksessaan. Tutkija tekee tästä johtopäätöksiä:
Puhutun kielen ja inhimillisen tietoisuuden alkuperä ja ajoitus tarkentuu
“Uusien tietojemme mukaan sekä Neanderthaleille että moderneille ihmisille on yhteistä symbolinen ajattelu, eivätkä ne ole kognitiivisesti toisintaan poikkeavia”, sanoi tutkija Joao Zilhao (Catalan Institution for Research and Advanced Studies, Barcelona), joka on osallistunut molempiin tutkimuksiin.
“Tutkimuksemme puhutun kielen ja kehittyneen inhimillisen tietoisuuden alkuperästä täytyy tästä syystä suunnata kauemmas ajassa taaksepäin, aikaan puoli miljoonaa vuotta sitten modernin ihmisen ja neanderthaleiden yhteisiin esivanhempiin”, toteaa Zilhao.
Myös musiikki
Tietoisena ihmisenä olemisen alku näyttää siis varhaistuvan tutkimusten edetessä, ja tietojen tarkentuessa. Aikaisemmin neanderthalensisten jäljiltä on löydetty katkelma luolakarhun luusta tehdystä huilusta, jolla on saatu aikaan eri korkuisia ääniä.
Ajattelu, abstrakti hahmottaminen, puhe-kommunikaatio ja musiikkikin, -ne ovat ilmaantuneet jo tietoisuuden alkuhetkinä, yhdessä sen kanssa- ja kuten nyt näyttää, jo meitä edeltäneillä ihmislajeilla.
Luettavaa: