Tekoäly vie vähintään neljänneksen uusista työpaikoista

Ei uusia työpaikkoja: Tekoäly on vallannut nopeammin työt kaikilta aloilta kuin kenenkään kristallipallo ehti kertoa.

Jo nyt -siis tänään- voisit olla työtön. On nimittäin niin, että jos yritykset olisivat käyttäneet tekoälyä siinä määrin kuin sille on mahdollisuuksia, ja yrityksissä ymmärretty soveltamista, niin nyt voisi olla jo nykyistä 12 %:a enemmän työvoimasta pihalla tekoälyn vuoksi.

Se tarkoittaa- nykyisten työttömien kanssa yhteensä noin 660 000 työtöntä, eli käytettävissä olevasta työvoimasta noin joka neljäs ”mittailisi” katuja tai ehkä ryypyn välejä, -kuka tietää.

Dystopia toteutuu viimeistään viidessä vuodessa

Mutta niin kuin tiedämme, tilanne ei ole vielä noin lohduton, mutta siltä emme voi välttyä, että se on sitä 2030 -luvun alussa.

Tämän synkkänä” takuumiehenä” toimii maailmanlaajuinen tekoälyn ”voittokulku”. On laskettu, että pelkästään Euroopasta ja Yhdysvalloista tekoäly ”nielaisee” ahneeseen kitaansa yli 300 000 000, -siis yli 300 miljoonaa- työpaikkaa. Kokonaiset ammattikunnat kuolevat, taatusti yhdelle kahdelle pilarille pystytetyt kaupungit, -kuten vaikka autoteollisuuden varaan rakennetut- lakkaavat olemasta. Paikkakunnat kuolevat.

Muun maailman työpaikoista häviää puolet,  koska ne ovat niin kertakaikkisen yksinkertaisten toimintojen varassa.

Ympäri maailmaa noiden lisäksi korvataan kirjanpitäjät, tulkit, asiakaspalvelijat, koodarit, erilaiset asiantuntijatyöt kuten vaikkapa insinöörit, -niin Ddiplomi-sellaiset kuin ne tavalliset.

Anteeksi vain: Mihin taritaan rautakouria ja paperimiehiä

Kun Ouluun rakennettiin aikoinaan uusi paperikone, sen kimpussa hääräsi kahdeksan miestä. Ennen samaan tarvittiin jopa kymmeniä, -nyt yksi tai kaksi- ja viisi vuotta lisää, koko tehdas tarvitsee sen kahdeksan ja/tai yhtä vuoroa kohti yksi tai kaksi.

Espoon Kilossa 2010-luvun puolivälissä oli suuri työnantaja, -tai kukaanhan ei työtä anna vaan tarvitsee- siis yrittäjä. Esimerkkitapauksessa osuuskauppa ja tarkemmin sanottuna SOK:n Etelä-Suomen jakelukeskus, joka ”hoiteli” 1000 rekkaa päivässä satamista tulleesta tavarasta, ja varusti nuo suuret autot maakuntiin.

Sitten tuli automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio -ei vielä edes tekoäly.

Jakelukeskus muutti Sipooseen, ja jätti jälkeen 1300 työtöntä. -Sentään 300:lle löytyi vielä robottien apuna töitä uudesta uljaasta Sipoon jakelukeskuksesta. Työttömäksi jäi siis 80 %:a väestä.

Voi vain arvata, että vastaava operaatio tänään ei tekoälyn jäljiltä jätä kuin kymmenesosan työntekijöistä -jos sitäkään. Työhän ei häviä, mutta robotit sen tekevät.

Olen käynyt siellä Sipoon jakelukeskuksessa, ja siellä vallitsee hurja hulina ja huiske, mutta kaaoksesta ei tietoakaan. Osa roboteista painaa 180 km/tunnissa tavaroidensa kanssa, on liukuhihnaa sinne ja tänne, väki on silmä tarkkana valvomassa, että mikään ei putoa, ei mene rikki ja tarvittaessa huoltamassa. Päätteiden ruudut hehkuvat ja tunnelma on harras.

Valkokaulusväki ”pääsee” kilometritehtaalle

Viikon alussa Pohjoismaiden suurin pankkikonserni Nordea ilmoitti, että se ”heittää mäkeen” -irtisanoo- 1500 työntekijäänsä. Siis pankki joka oli vielä 50 vuotta sitten työpaikkana oli yhtä eläkevarma kuin Eläke Varman vahtimestarin työ.

Eli kukaa ei ole turvassa.

Mutta työministeri Matias Marttinen (Kokoomus) lohdutteli nuoria työttömiä eilen, että vaikka nyt ei ole muuta kuin huonontunut työllisyystilanne -etenkin nuorten osalta- niin kannattaa käydä luvut loppuun, on se tutkinto mikä tahansa. Totta ”ei oppi ojaan kaada”, mutta nyt on kuitenkin raa’asti ravisteltava vanhoja viisauksia, ja ainakin on tarkkaan katsottava mihin tai mihin kaikkeen kouluttautuu. Työkokemustakin pitäisi jossakin välissä hankkia. En kadehdi tämän päivän nuoria.

Tekoäly on tyrkännyt jo kymmenet miljoonat pois tieltään

Yhdysvalloissa on laskettu, että tekoälyn vuoksi Läntisissä maissa on menetetty 170 miljoona työpaikkaa, mutta 92 miljoonaa on tullut tilalle.

Työ ei sinänsä lopu, eikä kone -vaikka olisi millainen ”terminaattori” tahansa- aina pysty ihmistä ainakaan kokonaan kaikkialla ja kaikessa korvaamaan. Toki ihminen vs. tekoäly ihmiselle tappiota toistaiseksi 78 miljoonaa. Onhan se aikas jumalaton luku, ja mikään ei viittaa siihen, että tilanne paranisi.

Elettävä kuitenkin on

Entiset työpaikkamme tulevat kumisemaan tyhjyyttään, ja voisi ajatella että niin vatsammekin, mutta ei se niin voi mennä, koska siitä seuraa maailmanlaajuinen kaaos, -sisällissotia nyt ainakin.

Eli on todennäköistä, että valtioiden on varauduttava verottamaan yrityksiä niiden teköälystä, ja sen johdannaisista saatavista hyödyistä: Robotit on pantava verolle.

Mitenkös sitten suu pannaan

Niin jos miettisi, että on ollut vaikka nyt varastotyöntekijänä esimerkiksi HOK-Elannon Olarin Prismassa tms. ja ko. varasto on automatisoitu, ja ”hyllyttämisetkin” hoitaa robotti, niin mitä sitten? Voisi olettaa, että automatisaation, digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn yritykselle hankkimasta varallisuudesta on maksettu asialliset verot, jotka sitten jaetaan työntekijöille heidän aiempien tulojen määrittämässä suhteessa.

Olettakaamme, että esimerkkihenkilömme on ihan perusfiksu suomalainen, eli hän voi hakeutua alalle jossa ehkä työtä on, tai hän voi myös kouluttautua ihan toisiin tehtäviin. Muuten yhteiskunnan täytyy olla hereillä, jotta koulutusjärjestelmämme pysyy ajassa kiinni.

Mutta ellei mitään työtä löydy, eikä sopivaa koulutusta, niin hänen on kai täytettävä aikansa mielekkäillä harrastuksilla ja oltava ”reservissä” siihen saakka, eli mitä ilmeisimmin 70 vuotiaaksi, kunnes hän voi jättäytyä eläkkeelle.

Seppo Huhta