Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon puheenaihe tänään lauantaina Ylen ’Ykkösaamussa’ oli Venäjän t. Neuvostoliiton vaikutus suomalaiseen politiikkaan. Puhemiehen mukaan aihetta ei ole perusteellisesti käsitelty, -eikä kartoitettu. Tarkastelemme.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Lustraatio on Suomessa jäänyt tekemättä
– Toisin kuin esimerkiksi Baltian maissa, Suomessa ei kylmän sodan jälkeen suoritettu lustraatiota, jossa olisi käyty läpi Venäjä-suhteemme pimeitä ilmiöitä. Se sama sukupolvi, joka marinoitui YYA-propagandassa, jatkoi poliittisissa johtotehtävissä myös kylmän sodan jälkeen. Tietenkään heidän intresseissään ei ollut, että asioita olisi ryhdytty perkaamaan. (Siteerattu Suomen Uutisten mukaan.)
Lustraatiolla tarkoitetaan entisissä itä-blokin maissa ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen itsenäistyneissä valtioissa toteutettua hallinnon ja muun julkisen elämän siivoamista kommunistiseen diktatuurihallintoon sitoutuneista henkilöistä, ja diktatuurin suosikeista.
Tsekissä tehtiin lustraatio, -heti moitteita Suomesta
Tsekin tasavalta on saanut kiitosta hyvin toteutetusta hallinnon ja politiikan puhdistamisesta, lustraatiosta. -Ainoat moitteet ovat tulleet Euroopan neuvoston tarkkailijaryhmältä, jonka suomalainen jäsen oli eräs Jaakko Laakso. Laakson verkostoitumisesta on saatavilla runsaasti julkista tietoa: Hänen koodinimensä KGB:ssä oli ’Jan’, Stasille (Staatsicherheitdienst, -eräänlainen ’itä-Gestapo’) Laakso oli ’Mantel’ (mantteli).
Tarkkailijaryhmän suomalaisen jäsenen kritiikki hyvin tehtyä epädemokraattisen hallinnon jälkien kitkemisestä kuvaa hyvin Suomen ja muiden neuvostovaikutuksen kohteiden erilaisuutta.
Suomi ja Venäjä 2000-luvulla
Ylen toimittajan kysymykseen nykyisen Venäjän vaikuttamisesta Suomeen Jussi Halla-aho vastasi ottamalla puheeksi suhtautumisen venäläisten maan-ostoihin Suomessa:
Vielä viime vuosikymmenellä monet ministerit olivat sitä mieltä, että Venäjän kansalaisten kiinteistö- ja maakauppojen rajoittaminen olisi russofobiaa, -vaadittiin viisumivapautta venäläisille. Sosialidemokraattinen puoluejohto lobbasi Venäjän kaasuteollisuuden asiaa, -ihan puheenjohtajistoa ja puoluesihteereitä myöten. Keskustan johtavat poliitikot olivat aktiivisia Venäjä-seuran johdossa.
Eduskunnan puhemies muistutti, että em. peli jatkui juuri niin kauan, kuin se oli poliittisesti mahdollista. -vuoteen 2022.
”Oli se aika surullista katseltavaa”, toteaa Halla-aho.
Suomen sodanjälkeinen liikkumatila
”En lähtisi liian ankarasti arvioimaan Suomen päätöksentekijöitä sodanjälkeisinä vuosina, ja kylmän sodan aikana. Suomen liikkumatila oli meistä riippumattomista syistä aika kapea. Suomen päättäjät pyrkivät luomaan Suomelle mahdollisimman edullisen aseman siinä ahtaassa raossa, jossa kylmän sodan vuosina olimme”, vastaa puhemies YYA-kautta koskevaan kysymykseen, -torjuen tulkinnan YYA-kauden Suomen venäläismielisyydestä.
Kommentti: Kysymyksenasettelu rinnastuu vuoden 1948 –Yhdysvaltain State Departmentissa (ulkoministeriössä) käytyyn vääntöön suhtautumisesta Suomeen:
Yhdysvaltain ulkoministeriön virkamiestyönä tehty strategia-paperi v.1948 liitti Suomen muiden Neuvostoliiton kanssa sopimuksia tehneiden valtioiden, -myöhemmän itä-blokin– seuraan, mikä olisi ollut Suomelle jopa kohtalokasta: Strategian omaksuminen olisi vaikuttanut Suomeen suhtautumiseen, ja riistänyt meiltä läntisen tuen. Maa-arvion muutos torjuttiin suurelta osin Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystön toimin: Washingtonissa ymmärrettiin tilanteemme, ja luottamus suomalaisten peräänantamattomuuteen säilyi, eikä Suomea luokiteltu ’itä-blokkiin’.
Pakollinen neuvosto-ystävyys johti sisäiseen demoralisoitumiseen.
Halla-aho näkee YYA-kautena omaksutun kritiikittömyyden normin osaltaan tukeneen myöhempää Venäjän vaikutuksen karkaamista kontrollista:
”Se johti osittain siihen, että meillä oli mahdotonta käsitellä kriittisesti Neuvostoliittoa, ja suhdettamme siihen. (Suomessa) opeteltiin puhumaan liturgiaa -olosuhteiden pakosta.”
”Meillä kasvoi poliitikkojen sukupolvi, joka alkoi ihan oikeesti uskomaan niihin juttuihinsa.”
Toimittajan kysyessä Neuvostoliiton perillisen, nyky-Venäjän, vaikutustavoista, Halla-aho mainitsee vaikuttamisen yleiseen mielipiteeseen sosiaalisen median keskusteluissa trollaamalla, -jossa ”venäläiset eivät ole onnistuneet kovin hyvin”, toteaa puhemies.
”Venäjän sosiaalisen median vaikuttaminen on ollut läpinäkyvää, -ehkä enemmän koomista kuin vakavasti otettavaa”, sanoi Halla-aho.
Venäjän raha sensijaan …
”Huolestuttavampi ilmiö on ollut se, että Venäjä on pystynyt erilaisin rahallisin kannustein vaikuttamaan suoraan suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon… ja poliittiseen järjestelmään. -Ennen kaikkea Venäjän kaasu- ja energiateollisuuden kautta. … -Se on tarjonnut houkutuksia suomalaisillekin päätöksentekijöille”, muistuttaa puhemies.
”Suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä jotain perattavaa?’
”Toisin, kuin esimerkiksi Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa, Suomessa ei koskaan suoritettu ’kylmän sodan’ jälkeen lustraatiota, jossa olisi käyty läpi meidän Venäjä-suhteemme pimeitä ilmiöitä kylmän sodan vuosilta.”
”Se sama sukupolvi, joka oli marinoitunut YYA-propagandassa, jatkoi täysin muina miehinä ja muina naisia poliittisissa johtotehtävissä myös kylmän sodan jälkeen. ei tietenkään ollut heidän intressissään, että näitä asioita olisi ryhdytty perkaamaan.”
”Nyt on sitten sama ilmiö, että ne samat poliitikot, joilla oli kyseenalaisia yhteyksiä venäläiseen kaasuteollisuuteen -ja venäläisiin poliitikkoihin ennen Ukrainan sotaa- ovat meillä edelleen keskeisiä vaikuttajia politiikassa.
Se luo voimakasta haluttomuutta käydä näitä asioita kriittisesti läpi.”
Toimittajan kysymykseen henkilöiden vaihtamisesta politiikassa puhemies vastasi, että jos/kun ”poliitikko-sukupolvi vaihtuu, se mahdollistaa sen, ettei poliitikoilla ole henkilökohtaisia intressejä lakaista niitä (tapahtumia) maton alle”, muistutti eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho lauantaina Yle:n Aamu-TV:ssä. 
Luettavaa;
- Iltasanomat 23-02. 2017,
- Suomen Kuvalehti 07.09. 2022,
- Luoteis-Uusimaa / Vihdin Uutiset 28.08. 2022: Sanna Marinin tanssi ja laulu eivät ole uhka demokratialle – trolliarmeija on!
- Puheenvuoro/Uusisuomi 17.07. 2022: Uniperin osto oli Suomen poliittinen päätös Nord Stream 2 -kaasuputkeen liittyen,
- Pulloposti 16.08. 2022: Saksassa ja Ranskassa on voimakkaita teollisuuteen sidoksissa olevia eturyhmiä, joilla on halua saada sota loppumaan mahdollisimman pian ja palata ”business as usual” -suhteisiin Venäjän kanssa. Erityisesti maakaasun saatavuus voi merkitä poliittisia ongelmia joka puolella Eurooppaa,
Muissa julkaisuissa:
10.09. 2022:
Suomalainen poliittinen muisti on valikoiva ja vaarallisen mukavuudenhaluinen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ja Alpo Rusi ovat oikeassa: suomettumisen perkaaminen on jäänyt meiltä tekemättä, ja hinta siitä maksetaan nyt. On kestämätöntä, että maassamme on kokonainen sukupolvi poliittisia vaikuttajia, jotka vaihtoivat aatteellisen YYA-nöyristelyn häpeilemättömään taloudelliseen opportunismiin venäläisen kaasulobbauksen muodossa. Tämä moraalinen rappio huipentuu Tiitisen listan loputtomaan salailuun, joka on muodostunut symboliksi koko poliittisen eliitin haluttomuudelle kantaa vastuuta.
Nato-jäsenyyden myötä tilanne on muuttunut peruuttamattomasti. On suorastaan moraalitonta suojella ”entisiä ja nykyisiä” Venäjän asioilla juoksijoita aikana, jolloin kyse on koko kansakunnan selviytymisestä ja läntisen liittokunnan uskottavuudesta. HUOM! Salailu ei ole enää vain sisäpoliittista varovaisuutta, vaan se on turvallisuusriski. Jos emme tiedä, kenen lojaalius on ollut – tai on yhä – kaupan, vaarannamme suoraan huoltovarmuutemme ja päätöksentekokykymme kriisitilanteessa.
Huoltovarmuus ei ole vain varmuusvarastoja; se on ennen kaikkea henkistä kriisinkestävyyttä ja päätöksenteon riippumattomuutta. On eettisesti kestämätöntä, että samaan aikaan kun suomalaiset varautuvat ja kantavat huolta maamme turvallisuudesta, varjoissa lymyää yhä henkilöitä, joiden kytkökset itään on lakaistu maton alle. On aika avata arkistot, julkaista listat ja kohdata totuus. Vain puhdistamalla pöydän menneisyyden kaksoislojaliteeteista voimme varmistaa, että Suomen valtion laivaa ohjataan jatkossa vain ja ainoastaan suomalaisten ja liittolaistemme edun mukaisesti.
YYA-Suomen perintönä syntynyt viranomaiskulttuuri, jossa kontrolli on tärkeämpää kuin ketteryys, on jäänyt elämään ja muuttunut moderniksi ”hienovaraiseksi konfrontaatioksi”, joka hiekoittaa taloutemme rattaat tehokkaammin kuin mikään ulkoinen sabotaasi.
Suomalaisen pk-yrittäjän niskaan kaatuva sääntelyvyöry ei ole pelkkää kankeaa hallintoa tai Brysselin byrokraattien intohimoa Excel-taulukoihin, vaan se alkaa näyttää yhä selvemmin kansalliselta turvallisuusriskitä. Kun 15 000 henkilötyövuotta tuhlataan lomakkeiden täyttämiseen ja raportointiin, me emme ainoastaan hukkaa miljardeja euroja, vaan rapautamme tietoisesti omaa resilienssiämme. On suorastaan naiivia ajatella, etteikö tämä itsekäs byrokratia palvelisi itänaapurin pitkän aikavälin tavoitteita.c
Venäjän kaltaiselle toimijalle länsimainen sääntelyviidakko on strateginen lahja. Jokainen lupaprosessiin jumiutuva investointi ja jokainen byrokratiaan uupuva pk-yrittäjä heikentää Suomen huoltovarmuutta ja taloudellista kantokykyä. Samaan aikaan kun me säädämme itseämme hengiltä pilkuntarkalla direktiivien tulkinnalla, autoritaariset valtiot liikkuvat salamannopeasti. Tämä on hybridisodan muoto, jossa emme tarvitse ulkopuolista hyökkääjää, vaan hoidamme oman näivettämisemme itse. Jos hallinto ei kykene tunnistamaan, että turha normitus on suora syöttö vihollisen lapaan, olemme hävinneet pelin jo ennen kuin se alkaa. On aika herätä siihen, että jokainen turha byrokraattinen este on reikä huoltovarmuuskilvessämme – ja sen reiän takana myhäilee taho, joka ei noudata yhtäkään sääntöä.