Venäjän, Turkin ja Iranin johtajat tapasivat perjantaina Turkmenistanissa

Turkmenistanissa pidettiin tänään huippukokous, jossa oli paikalla alueellisten valtojen johtajat. Kokouksen varsinainen aihe oli juhlia maan 30-vuotista puolueettomuutta.

(Kuva: Putin saapuu Ashgabatiin 12.12. 2025, kuvaan on käytetty Tehran Times:n ja Turkimenistanin matkailutoimiston aineistoa.)

Venäjän presidentti Vladimir Putin, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Iranin presidentti Masoud Pezeshkian osallistuivat kokoukseen alueellisten valtionpäämiesten joukossa.

Turkmenistan on ollut eristäytynyt, dynastisesti hallittu valtio Keski-Aasiassa itsenäistymisestään lähtien, -vuodesta 1991. Maalla onkin ollut vain kolme presidenttiä 25:ssä vuodessa. Turkmenistan kuuluu poliittisen islamin uhkaamiin valtioihin.

Turkmenistanin  itselleen määrittelemän ”pysyvä puolueettomuus” -vuodesta 1995- on suomalaisille(kin) tuttuun tapaan maan ulkopolitiikan kulmakivi,  mutta tätä Suomessa ei ollut YYA-aikanakaan:

Pääkaupungissa Ašgabatissa seisoo lähes 100 metriä korkea puolueettomuuden monumentti, joka muistuttaa rakettia, ja jonka kärjessä on ensimmäisen presidentin Saparmurat Niyazov:n kultainen patsas.

Niyazov julisti itse itsensä ”elinikäiseksi presidentiksi” , ja otti kunnianimityksen ”turkmeenien isä” (Turkmenbashi). Presidenttikautta kesti 15 vuotta.

Vuonna 2006 valtaan nousi Berdymukhamedovin klaani, jossa sukupolvi vaihtui vuonna 2022, -isä Gurbangulysta poika Serdariin.

Juniorin aikana dynastisuus, yksinvaltaisuus ja henkilöpalvonta korostuivat: Serdar julistautui virallisestikin ”turkmeenien kansakunnan johtajaksi”, ja alkoi käyttää itsestään myös nimikettä ’Arkadag’ (sankarisuojelija). Uusi -vähintään viiden miljardin dollarin kustannuksella rakennettu- kaupunki nimettiin johtajan uuden tittelin mukaan. Jättimäisiä kultaisia ​​patsaita pystytettiin Serdaria ylistämään, eikä liene tarpeen mainita, ketä turkmenistanilaisessa mediassa kehutaan päivittäin.

Oletettavasti tämä meininki viehättää Turkmenistanin perjantaisia vieraita.

Turkmenistanin läheisimmät ulkosuhteet ovat Kiinaan, Venäjään, Iraniin ja Turkkiin kaasusopimusten ansiosta. Maan maakaasuvarantojen arvioidaan olevan maailman neljänneksi suurimmat. Yhteistyö länsimaiden kanssa on vähäistä, eikä ihmisoikeusjärjestöillä tai ruuppumattomalla medialla oli maahan asiaa…

Suosituin turismin kohde ”portti Helvettiin”

Karakumin autiomaassa vuodesta 1971 palanut neuvostoliittolaisten vahingossa sytyttämä kaasulähde, Darvazan kraatteri. Sen sammuttaminen ei ole toistaiseksi onnistunut.

Paitsi Suuri Johtaja, myös joitakin eläimiä on pyhitetty: ’Paikalliset hevos- ja koirarodut –alabai eli keskiaasialainen paimenkoira ja ahaltek-hevonen- ja ne on nostettu kansallisten symbolien asemaan’, kirjoittaa lehti. Pyhille eläimille on juhlapäivät ja patsaita.

Pyhien koirien, Helvetin portin ja dynastisen diktatuurin maassa siis kohtaavat tänään Iranin, Turkin ja Venäjän johtajat. -Keskellä mielenkiintoista kansainvälistä tilannetta, jota ei luonnehdi vakaus eivätkä pysyvät liittolaisuudet.

Luettavaa:

• Tehran Times 12.12. 2025: Russian President Putin arrived in Ashgabat to take part in the Peace and Trust Summit in Turkmenistan. (viestipalvelu X:ssä).
• IRNA 11.12. 2025, -painottaa Iranin ja Venäjän presidenttien tapaamista Turkmenistanossa perjantaina (12.12.)
• IRNA 12.12. 2025: Islamilaisen tasavallan ja Venäjän presidentit tapasivat perjantaina Turkmenistanin Ašgabatissa käynnissä olevan kansainvälisen rauhan ja luottamuksen huippukokouksen yhteydessä.
• al-Arabiya 12,12, 2025, -engl.kielinen,