”Jos presidentti Trump voittaa toisen kauden tai vastaava hallinto seuraa häntä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen suhteille aiheutuvat vahingot ovat pitkäaikaisempia; ja hallituksen on luotettava vähemmän yhteisen Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan lähestymistavan löytämiseen ajankohtaisiin tärkeimpiin kysymyksiin kuin usein aiemmin.”
Lainaus Ison Britannian Ylähuoneen UK:n ulkopolitiikkaa muuttuvassa maailmassa (UK foreign policy in a shifting world order) koskevasta raportista vuodelta 2018.
Kansallisvaltioita vastaan tähdätty sotaa lietsova Ison Britannian sosialistisinternationalistinen turvallisuusstrategia julkistettiin kesäkuussa 2025 vähin äänin
Pääpointteja globalismi vs. itsenäiset kansakunnat:
”Ison Britannian turvallisuusstrategia on tunnistanut akuuteimmaksi uhaksi Venäjän… ja… näkee tärkeänä Ukrainan vahvistamisen – saavuttaakseen pitkän aikavälin pelotteen vastustajia vastaan.”
Pääministeri Keir Starmer johdannossa:
”Yhdessä liittolaistemme kanssa olemme osoittaneet, että vahvuus on ainoa tehokas vastaus Putinin kaltaisia tyranneja vastaan. Ja me seisomme häpeilemättä vapauden, demokratian ja internationalismin (vahvennus kirj.) puolesta.”
Tästä sosialistisesta turvallisuusstrategiasta ei ole käyty keskustelua lainkaan julkisuudessa.. Se pohjaa erityisesti Maailman Talousfoorumin ja YK:n Agenda 2030:n ilmastotarinan palvontaan.
Kansallisvaltioita ja rauhaa puolustava juuri julkistettu USA:n turvallisuusstrategia
Pääpointteja globalismi vs. itsenäiset kansakunnat:
”Käsitys NATOsta jatkuvasti laajenevana liittoumana estetään – ei vain mielikuvissa – myös todellisuudessa;
”Yhdysvaltojen keskeisenä etuna on neuvotella vihollisuuksien nopea lopettaminen Ukrainassa, jotta voidaan vakauttaa Euroopan talouksia, estää sodan tahaton eskaloituminen tai laajeneminen ja palauttaa strateginen vakaus Venäjän kanssa sekä mahdollistaa Ukrainan vihollisuuksien jälkeinen jälleenrakennus, jotta se voi säilyä elinkelpoisena valtiona.”
”Suvereniteetti ja kunnioitus – Yhdysvallat suojelee omaa suvereniteettiaan anteeksipyytelemättä. Tähän sisältyy sen heikentämisen estäminen kansainvälisten ja kansainvälisten järjestöjen toimesta…”
”Kylmän sodan päättymisen jälkeen Amerikan ulkopolitiikan eliitit vakuuttivat itsensä siitä, että Amerikan pysyvä hallitseminen koko maailmassa oli maamme etujen mukaista. Muiden maiden asiat ovat kuitenkin huolenaiheemme vain, jos niiden toiminta uhkaa suoraan etujamme.”
Venäjän reaktio USA:n uuteen turvallisuus-strategiaan
Valikoituja reaktioita:
Dmitri Peshkov:
”Tämä strategia vastaa monella tapaa visiotamme… Näemme sanamuotoja, jotka vastustavat konfrontaatiota ja kannattavat vuoropuhelua ja hyvien suhteiden rakentamista. Mielestämme Naton laajentumisen pitäisi loppua.”
Russian Televisionissa 7.12.2025 julkaistun artikkelin otteita:
”Tämä strategia on suorastaan hautajaiskello kylmän sodan jälkeiselle fantasiamaailmalle, jonka ovat luoneet globalistit, teknokraatit ja loputtoman intervention arkkitehdit.”
”Trump hyväksyy sen, mitä edellinen poliittinen luokka kieltäytyi kohtaamasta: Elämme nyt moninapaisessa, postliberaalissa aikakaudessa. Herännyt ideologia on epäonnistunut. Kansakunnat ovat palanneet. Identiteetti on tärkeä. Rajat ovat tärkeät. Suvereniteetti on tärkeä.”
USA:n keskenjäänyt 1776 irtautuminen Isosta Britanniasta kaiken takana
Vuodesta 1776 Lontoon Cityn pankkiirit ja Ison Britannian Deep State ovat vaikuttaneet USA:n ulko- ja rahapolitiikkaan onnistuneesti sillä seurauksella, että USA on sotkettu loputtomiin sotiin, mistä tavalliset amerikkalaiset ovat tästä kärsineet. Brittipankkiirit ovat voineet pitää Toisen maailman sodan jälkeen hegemoniaa USA:n asevoimien avulla, joka nyt on tullut päätökseen ja lännen imperialistit ovat nyt Ukrainan sodan käänteiden vuoksi vaarallisessa paniikissa.
Brittien ja Ranskan Venäjän vastaisen proksisodan päämotiviivi oli pilkkoa Venäjä viiteen osaan ja ryöstää Venäjän luonnonvarat ja saada niistä pankkien kollateraaleja. Olemme nyt sen kynnyksellä, että lännen 500 vuoden hegemonia on päättymässä ja multipolaarisen historian aikakausi on alkanut, josta globalistipresidenttimme Alexander Stubb’kin on ollut hämmästyttävästi tuskissaan uudessa Foreign Policy lehdessä julkaistussa artikkelissa:
”Tämä on länsimaiden viimeinen tilaisuus vakuuttaa muu maailma siitä, että ne kykenevät vuoropuheluun monologin sijaan, johdonmukaisuuteen kaksinaismoralismin sijaan ja yhteistyöhön vallankäytön sijaan.”
Taustalla on Euroopassa ja jopa USA:ssa vähän tunnettu erään ensimmäisen presidentin Alexander Hamiltonin (kuoli 1804) mukaan nimetty kauppa- ja teollisuuspolitiikka, joka juontaa juurensa Alexander Hamiltonin visioon vahvasta Yhdysvalloista, edistää kansallista taloudellista vahvuutta hallituksen tukeman teollisen kehityksen kautta käyttämällä suojatulleja, tukia ja edistämällä valmistusta vähentääkseen riippuvuutta ulkovalloista, luodakseen työpaikkoja ja vauhdittaakseen innovaatioita.
USA:n hamiltoniaanisten patrioottien vapaakauppaa tietyin osin vastustava, ja Ison Britannian vapaata kauppaa advokoivan politiikan 1800-luvun ristiriita on jäänyt unholaan. Etenkin Iso Britannia advokoi vapaata kauppaa tilanteessa, jossa sillä oli teollinen ja teknologinen hegemonia, mikä pakotti amerikkalaisia myymään vain vähän jalostettuja tuotteita entiseen emämaahan ja ostamaan Isosta Britanniasta korkealle jalostettuja tuotteita.
Vain osalla suomalaisista on hämärä käsitys tästä USA:n patrioottien ja Ison Britannian aateliston ja pankkiirien syväkonfliktista, joka tulee kuitenkin päivä päivältä vääjäämättä yhä julkisemmaksi. Valtamedia tekee kaikkensa, jotta yksinkertainen sotapropagandistinen narratiivi Putlerista leviää ja pitää suomalaiset tyhminä.
Haluammeko me suomalaiset sotaa vai rauhaa?
Suomalaisille keskeinen kysymys on, haluammeko polkea aseista riisutun Ison Britannian, sosialistisen internationaalin ja pankkiirien puolesta miinoja puskiessamme taas päin Karjalan mäntyjä vai haluammeko Trumpin lailla vakautta rajoillemme ja niiden sulkemista, jotta maatamme tuhoava siirtolaisvyöry saataisiin aisoihin ja jotta voisimme nauttia taloudellisesta kehityksestä Vihreän sekoilun sijaan? Vihreän sekoilun vastustaminen on tärkeä osa USA:n uutta geopoliittista turvallisuusstategiaa.
Mikko Paunio
Linkit:
- Yhdistyneiden kuningaskuntien turvallisuusstrategia kesäkuu 2025.; https://www.gov.uk/government/publications/national-security-strategy-2025-security-for-the-british-people-in-a-dangerous-world/national-security-strategy-2025-security-for-the-british-people-in-a-dangeroushtml
- USA:n uusi turvallisuusstrategia. https://www.whitehouse.gov/wp-content/uploads/2025/12/2025-National-Security-Strategy.pdf
- Raportti Ylähuoneelle 2018 Britannian ulkopolitiikka muuttuvassa maailmanjärjestyksessä – Yhteenveto päätelmistä ja suosituksista – USA:ta koskevat kappaleet (Kappale 39) https://publications.parliament.uk/pa/ld201719/ldselect/ldintrel/250/250.pdf
- https://www.bignewsnetwork.com/news/278740933/trump-has-shattered-the-european-liberal-illusion
- Alexander Stubbin artikkeli Foreign Policy lehdessä: https://www.foreignaffairs.com/united-states/wests-last-chance
Pekka Kemppainen
Tässä oli niin paljon hienoja sanoja joiden vuoksi teksti menetti meerkityksensä. Kuitenkin, viimeinen kappale oli se joka tiivisti kaiken.
Itse en ole koskaan pitänyt USA:ta sen suurempana valtiomahtina kuin Ranskaakaan. Molemmat velkaisia ja konkurssikypsiä. Olleet jo vuosikymmeniä. Molemmat tekevät huonoja ajoneuvoja eikä niiden avaruudenkaan valloittaminen ole mennyt ihan putkeen. Saati suurmiehet?? Mitä suurta ovat kummankaan maan ”älyköt” saaneet aikaiseksi? Ranskassa juuston homehdutetua ja viinin käytettyä.. USA:ssa… no… peukalomiteoilla mennään nykyäänkin…
Kiina oli maailman johtavin valtion pari tuhatta vuotta. Sitten britit vievät sinne ooppiumin. Mutta eivät vie enää.
Kiina oli maailman johtavin valtion pari tuhatta vuotta. –Sitten Kiinan keskusjohtoisuus, byrokraattisuus js hierarkian säilyttämisen priorisointi kaiken edelle teki koko maasta takapajulan, jolta jopa Venäjä riisti alueita.