Mika Aaltola varoittaa: ’Ukrainan ratkaisu koskee myös Suomea’

Europarlamentaarikko ja asiantuntija Mika Aaltola (Kokoomus) varoitti torstaina viestipalvelu X:ssä, että Venäjälle mieluisa ratkaisu Ukrainan sodassa aiheuttaa riskejä Suomelle.

Mika Aaltola kirjoitti (04.12. 2025):

(Lainaus) ”Olen sodan alusta varoittanut, että Ukrainan ratkaisu koskee myös Suomea, jos Venäjä saa tahtonsa lävitse. Nyt Yhdysvaltojen ja Venäjän välille hahmottuva ”turvallisuusjärjestely” uhkaa tehdä juuri tämän: jäädyttää sodan Venäjän ehdoilla, heikentää Naton läsnäoloa Euroopassa, ja palauttaa suurvaltojen etupiirilogiikan.

Kun Ukraina pakotetaan puskurivaltioksi, kun Naton itäisen sivustan joukko- ja asejärjestelmärajoituksia aletaan neuvotella, ja kun Euroopan rooli typistyy sivustakatsojaksi, seuraukset eivät jää Kiovaan, ne näkyvät myös Suomen rajalla ja koko pohjoisella puolustuslinjalla.

’NATO:n pelote heikentyy, epävarmempi turvallisuusympäristö ’

Yhdysvaltojen ja Venäjän väliset järjestelyt näyttävät muotoutuvan tavalla, joka heikentäisi merkittävästi Naton pelotetta, ja kasvattaisi Venäjän liikkumatilaa Itämeren ja Arktiksen alueilla. Ukrainan mahdollinen neutralisointi, joukko- ja asejärjestelmien rajoitukset, sekä eurooppalaisten pakottaminen taloudelliseen ”normalisointiin” loisivat ympäristön, jossa Venäjän sodasta oppinut ja mobilisoitu sotakone kohdataan entistä lähempänä ja vähäisemmällä liittolaisten läsnäololla.

Suomelle tämä tarkoittaa epävarmempaa turvallisuusympäristöä, kasvavaa painetta vahvistaa omaa puolustusta sekä tarvetta omaehtoisiin EU-ratkaisuihin.” (lainaus päättyy)

Kommentti:

Sotimisen loppuminen mahdollisimman pian on itseisarvo, -mutta pelissä on muutakin: Hätiköity -ja toiveajatteluun tukeutuva ”rauha” voi jättää seurauksia, jotka muuttavat koko kansainvälistä kanssakäymistä. Hyökkäyssota on todettu rikokseksi ainakin pariin kertaan, -viimeksi toisen maailmansodan jälkeen. Syylliseksi todettuja jopa hirtettiin.

Venäjälle, joka hyötyi maailmansodasta enemmän kuin kohtuullisesti, on ollut tärkeää ’toisen maailmansodan tulosten’ sementoiminen. -Tähän kategoriaan kuului mm. venäläinen miehitysvalta Itä-Euroopassa. -Venäjä/Neuvostoliitto priorisoi hyvin korkealle sodanjälkeisessä diplomatiassaan em. sodan tulosten säilyttäminen, -todellisia ja kuviteltuja vaaroja vastaan.

Kunnes v.1987 Berliinin muuri murtui. -Venäjä ei voinut asialle mitään.

Toinen Neuvosto-Venäjän suuri diplomaattinen ponnistus oli Euroopan Turva- ja Yhteistyökokous (ETYK) v.1975 Helsingissä. Etykin avulla Venäjä uskoi saavuttaneensa geopoliittiset tavoitteensa: Sen vuoteen 1945 mennessä saavuttama ryöstösaalis oli legitimoitu.

Venäjällä juhlittiin Etykiä suurena voittona. -Mikäs siinä on, että Euroopan Turva- ja Yhteistyöjärjestö (Etyj) -tai YK- eivät kelpaa Venäjälle sen väittämiensä kiistojen Ukrainan kanssa käsittelemiseen? Kansainväliset sopimukset ja järjestöt kelpaavat vain, jos Venäjälle annetaan jotain. (Mielellään muiden valtioiden alueita.)

’Make Russia Great Again!’

Menetetyn suurvallan traumaa kokeva Venäjä haluaa taas isoksi, -eivätkä paperit tai klausuulit paljoa paina. -Sytyke (tuleviin lukemattomiin) konflikteihin näyttää siis olevan Moskovassa, Punaisentorin varrella. -Suomessa tehtiinkin johtopäätökset.

Edellisessä suuressa sodassa Yhdysvallat otti itselleen kunnian olla ’demokratioiden asevarasto’. (Sanoin tämän ilman ironiaa: Ironia tulee päivittäisuutisista.) Toinen mielenkiintoinen Atlantin-takainen idea oli ns. Atlantin julistus, jossa vannottiin kaikkien -pientenkin- kansojen itsemääräämisoikeuden nimiin. sitä haudottaessa ’Oval Officessa’ maailmalla oli meneillään suursota.

Mm. virolaiset odottivat suurin toivein, miten ww2:n voittajat järjestelevät Euroopan, -kun oli tuo julistuskin. Yhdysvaltain Helsingin suurlähettilään, Schoenfeldin, jättäessä jäähyväisiä Suomen ulkoministerille -diplomaattisuhteiden katketessa- , ministeri kysyi: ”Miksi muuten Yhdysvallat ei lue Neuvostoliittoa vastustamiensa diktatuurien joukkoon?” Kysymys jäi vastauksetta. -Ja näyttää olevan jollakin tavalla ajankohtainen tämäkin päivänä, vastauksen yhä viipyessä.

Historia hassusti toistaa itseään.

Presidentti Risto Ryti oli aiemmin kertonut Washigtoniin, että ’Suomikin voisi allekirjoittaa Atlantin julistuksen’. Toisaalta, oliko sitä luettu ajatuksella ’ovaalissakaan’?

Atlantin julistus edelsi YK:n peruskirjaa, ja Etykin julistusta. En missään tapauksessa halua kuulua niihin, jotka kategorisesti halveksivat kaikkea ’paperia’, ja hyväksyvät vain tukeutumisen raajaan voimaan. Sellaiset sopimukset, -olkoot ne lyhytaikaisesti hyvää tuottavia- jotka laillistavat väkivaltaiset rajansiirrot ja hyökkäyssodat, -ne voivat olla yhtä vaarallisia, kuin selkkaukset joita niillä lopetetaan.

Korjaankin heti: Jäädytetään.

Aiheesta aiemmissa julkaisuissa:

25.11. 2025:

Ukrainalla on ollut ’turvatakuut’ jo vuodesta 1994, -myös Venäjän takaamana

22.11. 2025:

Yrjo Rautio Yhdysvaltojen ja Venäjän ”rauhansuunnitelmasta” Ukrainaan

25.11. 2025:

Zelenskyi: Uusi Yhdysvaltojen rauhansuunnitelman luonnos sisältää ”oikeita elementtejä”

24.11. 2025:

Trumpin Zelenskille esittämä rauhansuunnitelma oli WEF:n ”Young Global Leader:in” käsialaa

22.11, 2025:

Suomalaisia kommentteja ”rauhansuunnitelmasta”

11.08. 2025:

Hyökkäyssotien laillistaminen saattaa edetä perjantaina, -jäljet eivät lupaa hyvää

20.11. 2025:

Jos historiasta ei opita, -se toistuu