Joulukuun 5;nä vuonna 1994 Budapestiin kokoontuneet valtionpäämiehet allekitjoittivat pöytäkirjan, joka tunnetaan ’Budapestin memorandumina’. Tässä asiakirjassa allekirjoittajat sitoutuivat takaamaan mm. Ukrainan alueellisen koskemattomuuden.
(Kuvakoosteessa Budapestin memoranduminen allekirjoitus 05.12. 1994.)
Ukrainan ongelma ei siis ole ’turvatakuiden puuttuminen’, tai ettei Venäjä olisi sitoutunut kunnioittamaan Ukrainan suvereniteettia. -Ongelma on siinä, ettei Venäjä noudata sitoumuksiaan, eivätkä takaajavaltiot sitä siltä vaadi.
Saatuaan ’kansainväliset turvatakuut’ Ukraina luovutti Neuvostoliiton perintönä sille jääneet ydinaseet Venäjän Federaatiolle. -Venäjän oli yksi Ukrainan takaajista.
Budapestin pöytäkirjan allekirjoittajat olivat Ukraina, Venäjän Federaatio, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.
”Sopimuksen mukaan Yhdysvallat, Venäjä ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät saa käyttää taloudellisia tai sotilaallisia keinoja, -tai niillä uhkaamista- Kazakstanin, Ukrainan ja Valko-Venäjän pakottamiseen tai rajojen muuttamiseen. Itsepuolustus ja muut YK:n perustamiskirjan määrittämät tapaukset ovat tämän kohdan ulkopuolella. Vastineeksi Kazakstan, Ukraina ja Valko-Venäjä luopuvat ydinaseistaan viimeistään vuoteen 1996 mennessä.
Allekirjoittajat kunnioittavat osapuolten riippumattomuutta ja suvereniteettia nykyisillä rajoilla (ETYK:n päätösasiakirjan periaatteiden mukaisesti).
Allekirjoittajat pidättytyvät uhkailusta tai voimankäytöstä ja kunnioittavat alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta, sekä sitoutuvat siihen, että mitään heidän asevoimiaan ei koskaan käytetä allekirjoittajamaita vastaan, paitsi itsepuolustustapauksissa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti.”
Melkoisen yksiselitteistä. Kolme Neuvostoliitosta eronnutta suvereenia valtiota saivat kattavat takuut, -ja sopimuksen takaajat- kaikkea painostusta vastaan. Mikäli sopimusta joku rikkoo, sitä varten on seuraava klausuuli:
”Allekirjoittajat pyytävät välitöntä YK:n turvallisuusneuvoston toimenpidettä avun antamiseksi, mikäli he ”joutuisivat hyökkäyksen uhriksi tai hyökkäyksen uhan kohteeksi, jossa käytetään ydinaseita”.
”Allekirjoittajat neuvottelevat keskenään, jos näistä sitoumuksista herää kysymyksiä.” (LINKKI)
Budapestin pöytäkirja siis määritteli mahdollisten erimielisyyksien käsittelyn: Joko kaikkien allekirjoittajien yhteiset neuvottelut, tai asian vieminen YK:n käsittelyyn. -Venäjä kohdistaa muutamia väitteitä Ukrainaan, mutta ei ole yrittänytkään kutsua Budapestin allekirjoittajia koolle niitä käsittelemään, eikä ole vedonnut YK:n turvallisuusneuvostoon, eikä yleiskokoukseen.
Voiko mahdollinen uusi sopimus lopettaa taistelut ja turvata Ukrainan
’Rauhansuunnitelma’, jota maailma tänään ihmettelee, on neljäs laatuaan, -jos Minsk-1 ja 2 lasketaan mukaan. Puheiden, käsien vatkaamisen ja paperin voimaa on siis jo punnittu.
Kaikki aiemmat yritykset ovat kaatuneet Kremlin puuttuvaan rauhantahtoon. 
Aiemmissa julkaisuissa:
24.11. 2025:
Ukrainan auttaminen on asetettava etusijalle, sanoo eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho
25.11. 2025:
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta tapasi Ukrainan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan etäyhteydellä
24.11. 2025:
Trumpin Zelenskille esittämä rauhansuunnitelma oli WEF:n ”Young Global Leader:in” käsialaa
22.11. 2025:
22.11. 2025:
Yrjo Rautio Yhdysvaltojen ja Venäjän ”rauhansuunnitelmasta” Ukrainaan
11.08. 2025:
Hyökkäyssotien laillistaminen saattaa edetä perjantaina, -jäljet eivät lupaa hyvää
26.06. 2025:
Euroopan neuvosto perustaa tuomioistuimen Venäjän hyökkäyssodan johtajien tuomitsemiseksi
[…] Ukrainalla on ollut ’turvatakuut’ jo vuodesta 1994, -myös Venäjän takaamana […]
”Rauhansuunnitelma’, jota maailma tänään ihmettelee, on neljäs laatuaan.”
Ja taas hillotaan rauhansuunnitelmaa samaa potentiaalia vastaan, kuin aiemminkin?
Ps. Jokohan se ĥnyt onnistuu?🤣
[…] Ukrainalla on ollut ’turvatakuut’ jo vuodesta 1994, -myös Venäjän takaamana […]
[…] Ukrainalla on ollut ’turvatakuut’ jo vuodesta 1994, -myös Venäjän takaamana […]