Lastensuojelu on miljardibisnes ja totisesti perkaamaton erämaa. Se on valtio valtiossa ja nämä ”sijaisperheet” tahkoavat armottomasti hilloa, vaikka kaikki muuta väittävät.
On esimerkiksi aiheellista kysyä, kuinka paljon Anneli Auerin lapsista netottiin, kun äiti vielä joutui linnaan. Voi kysyä myöskin keiden kesken fyffet jaettiin? Mulle esim. kertoi kaksi Espoon lastensuojelussa työskentelevää henkilöä, -olivat kuultuna vielä siellä töissä- kuinka heille oli esimies korostanut, että huostaanottoja täytyy tehostaa, jotta voidaan sosiaalijohdolle näyttää kuinka tehokkaita ollaan!
Sopii miettiä kuka/ketkä saivat hyödyn lasten raastamisesta vanhemmiltaan?
On myös syytä kysyä, onko tuo keskijohdon vai ylimmän johdon -vai sekä että- bisnes? Muuten minä laittaisin kaikki tuollaiset yksiköt koko ketjun matkalta tilintarkastuksiin viimeisen viiden vuoden ajalta, ja lisäisin ennalta ilmoittamattomia käyntejä sijais”koteihin”, sekä tietysti lastensuojeluyksiköihin. Jos nimittäin on oikeus rahastaa toisten lapsista, niin on velvollisuus myös osoittaa, että kaikki on kunnossa.
Myös rangaistuksia tulee koventaa niin ,että jos/kun on ollut väärinkäytöksiä -koska ne koskevat lapsia- on katsottava niin, että rikos/rikokset ovat tapahtuneet raskauttavien asianhaarojen vallitessa. Ja tosiaan, kun puhumme lapsista niin toiminta on erityisen kunnianvastaista ja arvotonta.
On selvää, että me tarvitsemme rehellistä ja avoimesti toimivaa lastensuojelua, mutta paljon on pielessä, kun näitä törkeyksiä tulee esiin koko ajan, ja luultavasti suurin osa rötöksistä ei ikinä pääse julkisuuteen. On myös hallituksen aika herätä tuohon niin monelle lapselle avatun helvetin sulkemiseen.
On jopa epäilty, että esimerkiksi yllä mainitussa Auerin tapauksessa olisi haluttu valtio/viranomaisten taholta avata juttu uudelleen sillä perusteella, että jos Auer ja hänen ex-miesystävänsä osoitetaan -jo kertaalleen istutusta tuomiosta- syyttömiksi, niin valtio joutuu korvaamaan miljoonia ja tässä olisi kysymyksessä räikeä säästötoimi.
En usko tuota, koska muutama miljoona jos vääryyksistä olisi korvattava, niin se olisi asiallista ja sitä paitsi ei kaataisi Suomen taloutta mihinkään suuntaan. Sen sijaan enemmän voisi uskoa siihen tarinaan, että syyttäjälaitokselle tapaus Auerista on tullut pakkomielle, ja tämä juttu on pakko voittaa.
Samalla tällä ”voitolla” pyyhittäisiin lastensuojelun julkisivu synnittömäksi, mutta vaikka syyttäjä jollakin ihmeen konstilla jutun voittaisikin, niin ei lastensuojelun hähmäiset väärinteot sillä poistu.
Koko järjestelmä ja siinä mukana olevat henkilöt, koskien myös oikeuslaitoksen linjauksia, tulee penkoa läpi kotaisin. Ei saa olla niin, että lastensuojelussa tapahtuu mitään, mikä on lasten etujen vastaista. Ei varsinkaan ole hyväksyttävää, että lastensuojelu on ajautunut tilanteeseen, jossa järjestelmä ylhäältä alas käyttää hyväkseen lapsia niin taloudellisesti, kuin myös levennelläkseen omalla voimallaan ja kaikkivoipaisuudellaan. -ja vielä yrittää kostaa, -syyttäjien voimin- kun jopa Korkein Oikeus on sanansa sanonut.
Seppo Huhta