Venäjän uhka, tuki Ukrainalle ja puolustusmenojen kasvattaminen nousivat keskusteluihin, kun Naton jäsen- ja kumppanimaiden kansanedustajat kokoontuivat parlamentaarisen yleiskokouksen istuntoon Slovenian Ljubljanassa perjantaista maanantaihin.
Viikonlopun aikana järjestön viisi komiteaa käsittelivät yleiskokouksen ajankohtaisraportteja ja kuulivat asiantuntijoita. Useat raportit käsittelivät Venäjän liittolaisille luomia uhkia. Yleiskokouksen jäsenistön tuki Ukrainalle on yhä järkähtämätöntä.
Ruttella hyvä käsitys Suomen puolustusteollisuudesta
Maanantain 13.10. täysistunnossa kansanedustajilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä Naton pääsihteeri Mark Ruttelle, ja Suomen valtuuskunta käytti tilaisuuden hyväkseen.
Valtuuskunnan puheenjohtaja Tomi Immonen (Perussuomalaiset) kysyi, mitä Suomelta ja sen puolustusteollisuudelta odotetaan. Pääsihteeri vastasi ytimekkäästi, että Suomen laadukkaalta ja massatuotantoon kykenevältä puolustusteollisuudelta odotetaan vain lisää tuotantoa.
Mikko Savola (Keskusta) pyysi arvioita siitä, pitäisikö Naton toimia Venäjän vaikuttamisoperaatioita vastaan tiukemmin ja tarkastella omia, toimintaa ohjaavia sääntöjään.
Rutten mukaan Nato on reagoinut nopeasti ja väkevästi muun muassa Suomenlahden joulukuiseen kaapelirikkoon, mutta jäsenmaat voisivat etsiä tehokkaampia ja kekseliäämpiä keinoja Venäjän varjolaivaston toiminnan vaikeuttamiseen.
Täysistunnossa parlamentaarikot kuulivat Slovenian varapuhemies Danijel Krivecin ja pääministeri Robert Golobin lisäksi muiden muassa Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyiä etäyhteydellä. Hän painotti Ukrainan ilmapuolustuksen tukemisen tärkeyttä ja kiitti liittolaisia tuesta.
Kokouksessa esiintyi mm. Slovenian puolustusministeri, Borut SAJOVIC, jonka kanssa keskustelimme hetken Slovenian suurimmasta puolustuskaupasta, kertoo Suomesta kokoukseen osallistunut Tomi Immonen.
Slovenia on ostamassa yli 550 miljoonalla vaunuja Patrialta
Sajovicin puheenvuorossa nousi esille myös Slovenian haasteet vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen roolista, joka meillä Suomessa kelpaa heille hyvin esimerkiksi, ja hänen kiinnostuksensa toivottavasti johtaa myös laajempaan yhteistyöhön, kertoo Immonen, ja jatkaa:
Patrian kauppaa käsiteltiin myöhemmin myös koko Slovenian delegaation kanssa ja he ovat erittäin tyytyväisiä kaupoista ja siitä, että myös he saavat asentaa vaunuihin oman osuutensa. Nykyään kansainvälinen kaupankäynti on juuri tätä. Rakennetaan tuotteita yhdessä, jolloin työllisyys ja huoltovarmuus lisääntyy kaikilla. Toivottavasti saavat kaupat vietyä loppuun enne vuoden vaihdetta, koska ensi kevään parlamenttivaalit saattavat politisoida koko aiheen.
Suomalaisten luottamustehtäville jatkoa
Ljubljanan istuntoon osallistui noin 250 parlamentaarikkoa. Suomen valtuuskuntaan kuuluivat Immosen ja Savolan lisäksi Jarno Limnell (Kokoomus) ja Mika Kari (sosialidemokraatit).
Yleiskokous päätti jatkaa kaikkia valtuuskunnan luottamustehtäviä järjestössä.
Immonen jatkaa varapuheenjohtajana puolustus- ja turvallisuuskomiteassa, ja Limnell tiede- ja teknologiakomitean alakomitean puheenjohtajana. Savola jatkaa järjestön varapuheenjohtajistossa sekä transatlanttisia suhteita käsittelevän alakomitean varapuheenjohtajana.
Syysistunto Helsingissä 2027
Naton parlamentaarinen yleiskokous (Nato Parliamentary Assembly) ei ole osa Pohjois-Atlantin puolustusliittoa, mutta yleiskokous voi antaa Natolle suosituksia.
Kokouksen osanottajista suurin osa on Naton jäsenmaista. Mukana on myös rauhankumppanimaita sekä eri statuksilla olevia Euroopan ulkopuolisia maita.
Eduskunta järjestää Naton parlamentaarisen yleiskokouksen istunnon Helsingissä syksyllä 2027.
Ljubljanassa oli kansanedustajien lisäksi Helsingin kokousta valmistelevaa eduskunnan kanslian virkakuntaa, joilla oli kokouksen yhteydessä tapaamisia Slovenian parlamentin virkakunnan ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen sihteeristön kanssa. 
Tulevaisuuden näkymät mietityttävät
< Ljubljanan NATO-kokouksessa suomalais-delegaatioon kuulunut Tomi Immonen pohtii Venäjän toimintaa viime päivinä: Onko Kreml jo ylittänyt kynnyksen ’sotaa edeltävään vaiheeseen’:
– Pitäisikö puhua Venäjän hybridivaikuttamisen sijaan jo vakavammalla ilmaisulla – että kyse on jo sotakentän valmistelusta, vaikka Venäjä pysyy koko ajan sodan kynnyksen alapuolella.
Immonen jatkaa:
Tähän samaan asiaan liittyy myös se, että me kutsumme ilmavoimien tukea nimellä: Air Policing. Pitäisikö uskottavuutta lisätä, että kutsumme jatkossa näitä operaatioita Air Defencing – ja otamme kovempia keinoja (rules of engagement) käyttöön?
’Ei ole erillistä Ukrainan sotaa, vaan Venäjän sota Eurooppa vastaan’
Kokouksessa korostui Immosen mukaan myös, että Ei ole erillistä Ukrainan sotaa, vaan Venäjän sota Eurooppa vastaan, joka alkoi silloin kun Putin astui valtaan. Asiantuntijat varoittivat jo 2019, että Venäjän näkemykset johtavat jossain vaiheessa sotaan sen naapurimaan kanssa.
- Venäjä tai USA ei ole yhden miehen johdossa. Joku kirjoittaa heille puheita ja näyttää heille videoita, sekä taustoittaa asioita,
- Venäjä maksaa kovaa hintaa Ukrainan sodassa, lähes miljoona kuollutta tai haavoittunutta jo tähän mennessä rintamalla,
- Zelenskij mainitsi että Euroopassa jotkut tukevat Venäjän sotaa ostamalla siltä energiaa pelkästään sisäpoliittisista syistä.
(Päivitetty Tomi Immosen lausunnolla 16.10.)
Luettavaa:
- Naton parlamentaarinen yleiskokous verkossa
- Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta
- Tomi Immonen, Facebook.