Ulkomaalaisten osuus oli kaikissa ilmoitetuissa seksuaalirikoksissa jo noin 40 prosenttia.
Ilmeisesti on vielä heitä, jotka eivät tee ilmoitusta, koska tuntevat suurta häpeää tultuaan jonkun muslimin raiskaamaksi. -Tällaista olen henkilökohtaisestikin kuullut.
Helsingissä tapahtuneista ilmoitetuista raiskauksista peräti yli puolet oli ulkomaalaisen tekemiä. Tarkka luku on 55 prosenttia. Tilastoista löytyy muutamia kansalaisuusryhmiä, jotka määrällisesti ja suhteellisesti nousevat esiin. Näitä yhdistää muslimitausta, ja he ovat ennen muita afgaaneja, irakkeja, somaleja yms.
Pieni joukko aiheuttaa valtavan määrän kärsimystä
Suomen muslimiväestö on noin 450 000 hengen suuruinen. Heistä täysi-ikäisiä miehiä on noin 180 000, ja tuosta joukosta siis tulee reilusti yli kolmannes kaikista raiskaajista. Tosiasiallisesti syylliset sisältyvät tämän joukon 20-40 vuotiaisiin.
Kantasuomalaisia aikuisia miehiä on 2 240 000, eli kaksitoistakertaisesti muslimimiesten lukumäärän verran.
Seksuaalirikosten kasvu on nostettava yhteiskunnalliseen keskusteluunY
Enää ei käy asioiden piilottelu. Suurin osa kansalaisista on ilmeisesti jo unohtanut Oulussa vuosina 2018 ja 2022 tapahtuneet muslimimiesten tekemät joukkoraiskaukset. Oulun, poliisi jolle noihin raiskaustutkimuksiin ryhtyminen tuntui kovin vaikealta, sai vauhtia tutkimuksiinsa vuonna 2018, vasta kun osa raiskattujen tyttöjen isistä kävi kohdistamassa omat kurinpitotoimenpiteensä raiskaajiin.
Tytöistä yksi 13 vuotias teki itsemurhan, ja jälkeen jättämässään kirjeessä (ymmärrettävästi ) kertoi joutumisestaan joukkoraiskauksen kohteeksi
Uhreja halventavilla selityksillä puolusteltiin raiskaajia
Kuvottavaa oli, kun usein vihervasemmistosta nousseet raiskarien puolustajat sanoivat syyksi mm. raiskarien syrjäytymisen. No, kas Suomessa on noita ”peräkammarinpoikia” ollut maailman sivu, ja yksinelävien miesten osuus kasvaa edelleen, mutta eivät nämä kuitenkaan kulje joukoissa raiskaamassa, -eivät edes yksittäin. Niin, että olisikohan aihetta etsiä syytä syyllisistä.
Tuolloin oli runsaasti heitä jopa kantasuomalaisissa, jotka siis selittelivät, yrittivät ”oikeuttaa” nuo teot. Esim. presidentti Tarja Halonen lausui, että ”tällaista ei olisi tapahtunut jos noilla miehillä olisi ollut anopit mukana”. No, yksikään noista raiskareista ei ollut naimisissa.
Seuraava joukkoraiskaus tapahtui helmikuussa 2022, mutta tuolloin Oulun poliisi oli hereillä, eikä uhrien isien tarvinnut tarttua omankäden oikeuteen, vaan kolme syyllistä passitettiin linnaan kärsimään-sinänsä mitättömiä-muutaman vuoden vankeusrangaistuksia jo toukokuussa 2022.
Edellisen kerran Oulun seudulla – ja ylipäätään Suomessa- oli joukkoraiskauksia Ison vihan aikaan 1700-luvun alussa, siis 300 vuotta aiemmin. Nekin ulkomaalaisten eli kasakoitten tekemiä.
Rangaistuksia on kovennettava tuntuvasti
Kun nyt raiskarit saavat muutaman vuoden pituiset rangaistukset, niin ne olisi nostettava vähintään 10 vuoteen, päivästä päivään istuttaviksi. Tuon alhaisen joukon kohdalta -yhdessä lasten ja vanhusten pahoinpitelijöiden ja muidenkin julmurien kanssa- tulisi muuttaa lakia, ja palauttaa ”kuritushuonerangaistukset”.
Tämä tarkoittaisi, että näiden rikollisten majoitus ja ruokailu säännösteltäisiin välttämättömään, niin että rangaistus myös tuntuisi rangaistukselta, eikä niin kuin nyt jolloin osa rikollisista jo heti tuomion saatuaan käräjäsalissa naureskelee saamalleen rangaistukselle. Sanomattakin on selvää, että jos tai kun tekijä/tekijät on/ovat ulkomaalaisia. niin rangaistuksen suoritettuaan nämä karkotetaan, ja jos ovat ehtineet saada kansalaisuuden, se peruutetaan.
On siis jäätävä odottamaan, että jotkut rohkeat kansanedustajat tai ministerit ryhtyvät puolustamaan myös tältä osin kansalaisiaan. Toivottavasti asia nousee vahvasti esiin jo ensi viikon tiistaina alkavalla eduskunnan syysistuntokaudella.
Seppo Huhta
Aserikosten rangaistukset kiristyvät – PS:n Vigelius haluaa aseistetut rikolliset pois kaduilta
Kansanedustaja kysyy: Kuinka monta naista tulee vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää
Rikoksista kovemmat rangaistukset ja maahanmuuttajien karkotukset tuplaantuvat
Pekka Kemppainen
”Mutta Suomellahan on käytännössä kaksinkertainen ongelma”
1. Maahanmuuttorikollisuus, josta ei kehdata puhua.
2. Venäjän sotilaallinen uhka, joka vaatii kaiken huomion ja resurssit.
Miksi näistä pitää aina kysyä inhorealistisesti: voiko Suomi hoitaa molemmat kriisit/ongelmat yhtä aikaa – jos kaikki menee vihkoon samanaikaisesti, jos ei voi tai kykene, niin kenen syy se on?
Kummajaisten ”Naivistinen Utopia”
Suomen pääministeri seisoo televisiokameran edessä. Ja sanoo:
”On suurempia asioita ratkottavana kuin nämä maahanmuuttokeskustelut. Hoidetaan asiat maltilla ja hallitusti.”
Samalla:
Helsingin kaduilla poliisin resurssit paukkuvat kaikkea muuta, kuin maltillisesti. Ne ovat venytetty äärimmilleen väkivaltarikosten, huumekaupan ja seksuaalirikosten vuoksi.
Rikostilastot näyttävät, että ulkomaalaisten osuus tietyissä rikoksissa on moninkertainen suhteessa väestöpohjaan. Kansalaiset huutavat turvaa, mutta valtio vastaa hymyllä, ja antaa vielä tilannekuvan, että kädetkin ovat levällään.
Samaan aikaan idässä liikehdintä kiihtyy. Venäjä testaa Suomen rajoja hybriditoimilla:
– Turvapaikanhakijoita työnnetään rajalle. (Jo tapahtunut)
– Kyberhyökkäyksiä toteutetaan hallintoa vastaan. (Jo tapahtunut)
– Sotilaallista voimaa näytetään Itämerellä. (Jo tapahtunut)
Kysymys kuuluu: jos Suomi ei kykene hallitsemaan 20 000 riskimaahanmuuttajaa, niin miten se muka kuvittelee hallitsevansa 200 000 venäläistä sotilasta?
Kaksoiskriisi:
1. Sisäinen kriisi: Seksuaalirikokset ja jengirikollisuus syövät kansalaisten luottamusta.
2. Ulkoinen kriisi: Venäjä uhkaa turvallisuutta ja energiahuoltoa.
Molemmat vaativat valtavat resurssit: poliisia, oikeuslaitosta, puolustusbudjettia, kriisijohtamista =>
Tässä naivismissa ollaan kohta ns. ”jännän äärellä.”
Entä jos kaikki menee vihkoon?
– Mitä jos Suomi epäonnistuu molemmilla rintamilla – rikollisuuden hillinnässä ja Venäjän uhkan torjunnassa?
– Kansalaiset menettävät turvallisuuden tunteen kotimaassa.
– Sotilaallinen kriisi idästä pakottaa Suomea pelkkiin reaktiivisiin liikkeisiin.
– Poliittinen luottamus murtuu: hallitus nähdään sokeana, media vastuuttomana, virkamiehet näköalattoman haluttomina puuttumaan todellisuuteen.
1. Kummajaiset
– Johto, joka uskoi, että ongelmat ratkeavat piilottamalla ne.
– Naivistinen hokema: “Suomi on hallinnassa” muuttuu historialliseksi ironiaksi.
2. Media
– Helsingin Sanomat ja Yleisradio, jotka muovasivat keskustelun rajat: mikä on sopivaa, mikä ei.
– Vaikeneminen, leimaaminen ja todellisuuden silottelu loivat sen kuplan, jossa ongelmat hautuivat piilossa liian pitkään.
3. Virkakoneisto
– Poliisi ja oikeuslaitos, jotka sovelsivat lakia liian hitaasti, liian varovasti.
– EU-uskolliset virkamiehet, jotka pitivät kansainvälisiä sopimuksia kansalaisten turvallisuutta tärkeämpänä.
Kun historian kirjat joskus kirjoittavat 2020-luvun Suomesta, niissä lukee:
”Kummajaiset” hymyili, kun maa hajosi sisältä ja idästä.”
“Kansa katsoi ongelmaa silmiin, mutta sen johto katsoi kattoon.”
Inhorealistinen sanoma:
Jos Suomi epäonnistuu, syylliset löytyvät sekä johtajista, jotka eivät halunneet nähdä kahta samanaikaista ongelmaa, että instituutioista, jotka suojelivat omaa kuvaansa enemmän kuin kansalaisia – pois lukien Puolustusvoimat.
[…] Maahanmuuttajien tekemien raiskausten määrä ja suhteellinen osuus seksuaalirikoksissa on kasvanut… […]