Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta sai keskiviikkona 14.5. valmiiksi mietintönsä valtioneuvoston selonteosta 7/2024. Valtioneuvoston selonteko käsittelee Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanoa.
Tulevaisuusvaliokunta keskittyy mietinnössään erityisesti siihen, miten kestävän kehityksen tavoitteet ovat kytkeytyneet toisiinsa. Esimerkkinä käytetään vesijärjestelmää. Monet globaalit ympäristömuutokset välittyvät ja tulevat ihmisten arjessa havaittavaksi juuri veden kautta.
Agenda2030:n tavoitteena kestävä kehitys
YK:n globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 tähtää köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen. Vuonna 2015 YK:n jäsenmaat sopivat 17:sta Agenda2030-tavoitteesta, jotka maiden tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Valtioneuvoston järjestyksessään kolmas selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta kuvaa Suomen nykytilanteen Agenda 2030:n toteuttamisessa ja hallituksen keskeisiä toimia kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen osalta. Lisäksi selonteossa kuvataan mekanismit, joilla seurataan ja arvioidaan toimeenpanon organisointia.
Suomi on parhaiten onnistunut maa Agenda2030-toimeenpanossa
Tulevaisuusvaliokunta toteaa, että Suomi on edistynyt määrätietoisesti Agenda2030-toimintaohjelmassa. Suomi arvioitiin vuonna 2024 jo neljännen kerran peräkkäin kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa parhaiten onnistuneeksi maaksi. Suomen tuotannon ja kulutuksen maan rajojen ulkopuolella aiheuttamien kielteisten vaikutusten vertailussa Suomi sijoittuu kuitenkin vasta sijalle 139.
Tulevaisuusvaliokunta edellyttää mietinnössään, että valtioneuvosto ohjaa Agenda2030-toimintaohjelman toimeenpanoa vahvan kestävyyden suuntaan. Vahvan kestävyyden ajattelutavassa ympäristö asetetaan perustaksi, jonka varaan yhteiskunta ja talous rakentuvat. Erityisesti tulee pyrkiä luonnonvarojen ylikulutuksen ja kulutuksen negatiivisten ulkoisvaikutusten vähentämiseen. Lisäksi valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto ajaa Agenda2030-toimintaohjelman jatkoa koskevissa kansainvälisissä keskusteluissa tavoitteenasettelua, joka pohjaa vahvan kestävyyden malliin.
Valiokunta painottaa mietinnössään vapaaehtoisia toimintamalleja
Tulevaisuusvaliokunta painottaa mietinnössään myös vapaaehtoisia kestävyyttä lisääviä toimintamalleja sekä sosiaalisen kestävyyden varmistamista. Valiokunta myös korostaa, että teknologian ennakoinnin ja teknologiapolitiikan yhteyttä Agenda2030-toimenpideohjelmaan on vahvistettava.
Tulevaisuusvaliokunta edellyttää mietinnössään, että valtioneuvosto sisällyttää jatkossa Agenda2030-selontekoon arvion siitä, miten Suomen kestävyystavoitteet ovat edistyneet alueellisesti ja ylivaalikautisesti. Lisäksi valiokunta edellyttää, että Agenda2030-selonteossa ja Suomen kokonaiskestävyyttä arvioitaessa hyödynnetään läpileikkaavaa ilmiöpohjaista tarkastelua.
Miten asian käsittely jatkuu:
Valtioneuvoston selonteko etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon. Täysistunto käsittelee asiaa tulevaisuusvaliokunnan mietinnön pohjalta. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Seppo Huhta
Kun poliitikot keskustelevat näistä asioista, kaikki perustuu aavisteluihin. Suomessa on myyty sähkönsiirtoverkkoa ulkomaisille, koska myynnistä jotkut hyötyvät. No, kustannukset saadaan tietenkin kansalaisilta.
Nyt poliitikot puuhaavat Suomen rataverkon muuttamista kapearaiteiseksi ja sotilasvelvollisuuden nostamista 65 vuoteen. Edellinen tuo kuluja kansalaisille eikä mitään hyötyä, koska läntiseen Eurooppaan ei ole ratayhteyksiä lukuunottamatta Torniota, joka ei liikenteellisesti tulelvaisuudessakaan merkitse mitään. Toinen edellyttää, että kansalaiset saadaan sotimaan vielä eläkeläisinäkin. Nämä päätökset ovat poliitikkojen kumartelua EU:n ja NATOn puolesta ei kansalaisten, jota demokratia edellyttää. Hyvät äänestäjät, muistakaa törkeät kansalaisia kiristävät teot seuraavissa vaaleissa.