Itämeren parlamentaarikot kokoontuivat maanantaina Brysselissä. Suomea edusti Itämeri-valtuuskunnan varapuheenjohtaja Mikko Polvinen (ps.).

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontui 17.2. pohtimaan ajankohtaisia ja tulevaisuuden haasteita yhdessä Baltian ja Pohjoismaiden europarlamentaarikkojen kanssa Brysselissä Belgiassa.

Kollektiivista turvallisuutta tulisi vahvistaa

Kansanedustajat ja europarlamentaarikot olivat yksimielisiä siitä, että muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa kollektiivista turvallisuutta, puolustusta sekä poliittista vaikutusvaltaa tulisi vahvistaa kaikin keinoin, myös parlamentaarisen diplomatian avulla.

Pysyvän komitean kuultavina olivat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen ja Naton innovaatioista, hybridi- ja kyberturvallisuudesta vastaava apulaispääsihteeri Jean-Charles Ellermann-Kingombe. Itämeri-parlamentaarikot vaihtoivat heidän kanssaan ajatuksia muun muassa Euroopan unioniin kohdistuvista kyber- ja hybridihyökkäyksistä, häiriönsietokyvyn vahvistamisesta sekä EU:n ja Naton kumppanuuden vahvistamisesta.

Pysyvä komitea keskusteli myös Euroopan parlamentin varapuhemies Roberts Zīlen kanssa, kuuli europarlamentaarikko Virginijus Sinkevičiusia EU:n Itämeren aluetta koskevista strategioista, Euroopan komission kiertotaloudesta vastaavaa johtajaa Aurel Ciobanu-Dordeaa sekä kalastus- ja valtameriasioista vastaavaa komission jäsentä Cóstas Kadísia.

Suomea kokouksissa edustanut Itämeri-valtuuskunnan varapuheenjohtaja Mikko Polvinen (ps.) korosti rahoitusinstrumentin tarpeellisuutta erityisesti etulinjan valtioiden infrastruktuurin ja elinvoiman kehittämiseksi kompensoimaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia mutta myös vastamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Baltian maiden ja Pohjoismaiden europarlamentaarikkojen tapaamiseen osallistui Pohjoismaiden neuvoston tarkkailijana myös kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.).

Itämeren parlamentaarikkokonferenssi syntyi aikanaan Suomen aloitteesta, ja siihen kuuluu kymmenen kansallista parlamenttia ja seitsemän alueellista lainsäädäntöelintä Itämeren ympäriltä. Yhteistyö Venäjän kanssa on ollut jäissä sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan.

(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä. -Kuvamanipulaatio: Uutispeili.)

2 thoughts on “Mikko Polvinen (PS): Venäjän rajan vastaisille alueille tarvitaan vahvaa tukea – erillisrahoitusinstrumentti ratkaisevassa roolissa”
  1. Trump pohtii USAn joukkojen pois vetämistä Venäjän rajoilta
    https://www.youtube.com/live/2iWE465RCOk?si=oYCstiz_ghUjCI1p

    Mitäs se Mannerheim sanoikaan päiväkäskyssään 14.3.40
    ”Valitettavasti ei suuriarvoista lupausta avusta, minkä Länsivallat antoivat, voitu toteuttaa”

    Mitäs siellä Suomenlinnan kuninkaanportilla lukee kiveen kirjoitettuna..
    ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”.

    Tuliko tämä jollekkin yllätyksenä, että yksin jäätiin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *