Talouspolitiikan arviointineuvosto suosittaa tänään 28.1.2025 julkaistussa raportissaan hallitusta antamaan hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen eli säästöjen tekemiseen.

(Arkistokuva.)

Nyt tilanne on, että hyvinvointialueiden pitää kattaa viime vuosien alijäämänsä vastaavilla ylijäämillä tänä ja ensi vuonna.

”Talouspolitiikan arviointineuvoston viesti on ainoa oikea. Hallituksen on taivuttava hyvinvointialueiden lisäaikaan ihmisten palveluiden turvaamiseksi. Keskusta on esittänyt tätä korjausliikettä jo hallituksen ensimmäisenä syksynä jättämässään välikysymyksessä. Tähän mennessä olemme saaneet ehdotukselle vain naureskelua, mutta toivon että hallituksen rohkeus muuttaa suuntaa löytyy viimeistään nyt”, Kemppi tiivistää.

”Jos hallitus pidentäisi alijäämien kattamisen oikeutta kahdella vuodella niin alueet selviäisivät ilman lyhytjänteisiä leikkauksia. Lisäaikaa tarvitaan uusien toimintatapojen, kuten liikkuvien palveluiden ja sujuvampien palvelupolkujen käyttöön ottamiseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation parantamiseen. Esimerkiksi sosiaalialalla voitaisiin tehdä harppaus parempaan suuntaan melko yksinkertaisilla muutoksilla, kuten johtamista, ammattilaisten määrää ja työn kehittämistä parantamalla. Se kuitenkin edellyttäisi hallitukselta joustavuutta pidentää alijäämien kattamisvelvoitetta, sillä tuottavuutta vahvistavan toimintakulttuurin kehittäminen ei tapahdu vuodessa.”

Kemppi näkee, että myös kotitien vastuusta tulisi käydä keskustelua avoimesti. Tänään julkaistu sukupolvibarometri avaa keskustelua, jota hallituksen tulisi johtaa eteenpäin. E2:n, Telan ja Miina Sillanpään Säätiön tuottama barometri tarkastelee mm. suomalaisten asennoitumista sukupolvien yhteistyöhön ja hoivavastuuseen.

”Tutkimus on hyvä keskustelunavaus siihen, miten perheiden hoivavastuuseen pitäisi suhtautua hyvinvointiyhteiskunnan palveluita pohdittaessa. Kansa jakautuu kahtia oman vastuun ja yhteiskunnan palvelukyvyn kannattajiin. Asiasta tulisi käydä keskustelua, sillä nyt ympärivuotisen hoidon paikkoja ja kotihoitoa ajetaan alas sekä omaishoitajien tilannetta vaikeutetaan. Samalla vastuu työnnetään työikäiselle kansalle, joka ei selvästi ole valmis ottamaan vastuuta vastaan. Kun työelämän joustoja samalla karsitaan, niin yhtälö alkaa olemaan vaikea”, Kemppi kuvailee.

”On selvää, että kotien hoivavastuu tulee lisääntymään. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, sillä olemme kansakuntana unohtaneet sukupolvet ylittävän yhteydenpidon merkityksen. Siksi hallituksella on välttämätön vastuu avata keskustelua kotien hoivavastuusta ja palveluiden suhteesta.”

”Työikäisten kriittisyys omien vanhempien hoivaan kertoo myös siitä, että Suomessa ei ole perheystävällistä työkulttuuria ja se on menossa väärään suuntaan hallituksen päätöksillä vähentää osa-aikaista työtä. Yhteiskunta tukee kyllä pienten lasten vanhempien arkea perhevapailla, mutta työehtosopimukset eivät tunnista työikäisten vanhempien hoivaa. Ilman joustavaa työelämää ja kohtuullista korvausta esimerkiksi omaishoito on isossa kuvassa mahdotonta järjestää. Esimerkiksi kunta- ja aluevaaleissa on loistava mahdollisuus luoda tavoitteellisuutta julkisten työnantajien toimintaan. Ja toki perheystävävällisen työelämän tulee näkyä myös työehtosopimuksissa”, Kemppi lisää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *