Yhdysvaltain juuri valittu 47. presidentti, Donald Trump, on luvannut lopettaa Venäjän Ukrainassa käymän sodan vuorokaudessa, mille -sinänsä hyvälle- aikeelle skeptikot hakevat jo etiäistä menneisyydestä Tarkastelemme.
Arvovaltainen ja luotettu Wall Street Journal (WSJ) kirjoittaa nimettömiin lähteisiin tukeutuen, että Donald Trumpin lähipiirin mukaan hänellä ei ollut erityistä suunnitelmaa toteuttaa useasti toistamaansa lupausta ”sodan nopeasta lopettamisesta” tuomalla Venäjä ja Ukraina neuvottelupöytään, ja tammikuussa 2025 virassaan aloittavan presidentin on vielä neuvoteltava ja päätettävä toimistaan.
WSJ on avannut Yhdysvaltain vasta valitun presidentin suunnitelmia, tukeutuen nimeämättömiin lähteisiin Trumpin tiimissä::
- Moskova saa pitää hallussaan 20% Ukrainan alueesta,
- Perustetaan 1 300 kilometrin levyinen(?) ”demilitarisoitu vyöhyke”.
- Ukraina ei liity puolustusliitto NATO:oon seuraavaan 20 vuoteen.
- Ukraina saa sotilaallista apua Venäjän mahdollisen tulevan hyökkäyksen estämiseksi.
Demilitarisoidun vyöhykkeen valvonta, ja operaation rahoitus jäävät auki.
”Emme lähetä amerikkalaisia ylläpitämään rauhaa Ukrainassa”
”Emme lähetä amerikkalaisia miehiä ja naisia ylläpitämään rauhaa Ukrainassa. Ja me emme maksa siitä. Pyydämme puolalaiset, saksalaiset, britit ja ranskalaiset tekemään sen”, lehden tietolähde sanoi. ”Voimme antaa koulutusta ja muuta tukea, mutta aseet tulevat olemaan eurooppalaisilla.”
Suunnitelman takaa paistaa sama -virheellinen ja vahingollinen- ajatus, kuin Yhdysvaltain sotilaalliselle ja poliittiselle uskottavuudella fataalin vahingon tehneissä paniikkivetäytymisissä Syyriasta (Trumpin moka) ja Afganistanista (Bidenin megamoka):
- SYYRIASSA Yhdysvallat oli osallistunut islamistisen terrorismin -”islamilainen valtio” (ISIS), Hayat Tahrir al-Sham (paikallinen al-Qaeda) etc. torjumiseen. Lukuunottamatta pienehköä aluetta käntisessä Syyriassa, maa oli jo rauhoittunut. Trump veti amerikkalaiset sotilaat pois lokakuussa 2019, antaakseen frendinsä Erdoganin hyökätä Syyriaan. –Perustelu oli jotain sinne päin, ”ettei amerikkalaisia poikia pidä kuolla jossain ikuisessa päättymättömässä sodassa keskellä ei mitään.”
- AFGANISTANISSA Yhdysvallat oli torjumassa ääriuskonnollista ja terroristista Taleban-liikettä, -ja oli jo lyönyt sen sotilaallisesti. Talebaanit olivat jo suostuneet –Dohassa Qatarissa käydyissä neuvotteluissa jakamaan vallan Yhdysvaltain tukeman hallituksen kanssa, -siis sodan päämäärä oli saavutettu- Joe Biden veti kuitenkin joukot pois ennenaikaisesti elokuussa 2021, -samoista (näennäis-)syistä, kuin Trump Syyriasta. Tämän seurauksena talebaanit rikkoivat jo tehdyn Dohan sopimuksen, ja ottivat yksinvallan. Jenkkien vetäytyminen sai niin noloja muotoja, että koko maailma nauroi (-kuten aiemmin Trumpille).
Molemmissa tapauksissa Yhdysvaltain ulkopoliittinen linja näyttää nojautuneen mielikuvaan ’päättymättömästä pusikkosodasta, joka nielee amerikkalaisia sotilaita’, -sen sijaan että hallitus olisi ollut selvillä paikallisesta tilanteesta, ja sen kehityksestä. Sisäpolitiikan t. sisäpoliittisesti käyttökelpoisen hetkellisen edun tavoittelu johti molemmissa tapauksissa suureen ja korvaamattomaan vahinkoon.
Monien Yhdysvaltain pitkäaikaisten liittolaisten horjuminen Venäjän, Kiinan ja ns. globaalin etelän leiriin on pitkälle seurausta Trumpin (2019) ja Bidenin (2021) horjumisista. -Kukaan pysy sellaisen kaverina, joka arvaamattomasti häippäsee kesken tilanteen, -sanoo vain ’moi do!’
Jäädytettu konflikti on Venäjän käytetyin menetelmä
Trumpin ’Peace at our time’ 2.0 -suunnitelman väitetään sisältävän tämänhetkisten (tai aselepo-hetken mukaisten) rintamalinjojen jäädyttämistä, mitä on aiemmin erityisesti varoitettu tekemästä_
- Jäädytettu konflikti on ollut 1990-luvulta lähtien Venäjän käytetyin menetelmä laajentaa käymäänsä sotaa, aina voimien loppuessa leväten, ja sitten taas jatkaen: Krim, Donbass, Abhasia. Etelä-Ossetia, Transnistria.
Asetoimituksilla kiristämistä
Väitetty Trumpin suunnitelma sisältää -pakotteena Ukrainaa kohtaan- Yhdysvaltojen aseiden kieltämistä jatkossa, ellei Ukraina aloita rauhanneuvotteluja Venäjän kanssa.
’Tämän suunnitelman laatijoiksi väitetään kahta kansallisen turvallisuusneuvoston entistä päällikköä Trumpin ensimmäiseltä kaudelta.’
Mitä suunnitelmaa Trumpin hallitus tullee sitten noudattamaa -tätä vaiko jotain toista- riippuu henkilövalinnoista. Ulkoministeri Trumpin edellisellä kaudella, Mike Pompeo, saattaa olla ’mahdollinen ehdokas Pentagonin johtoon’.
Tätä kirjoitettaessa emme tiedä, mitä Trumpilla on takataskussaan. Jokin hieno siirto voi saada esm. Kiinan harkitsemaan, kannattaako Venäjää auttaa pakotteiden kiertämisessä, tai että Venäjä hyötyy enemmän toisenlaisesta politiikasta, kuin mitä se on noudattanut helmikuusta 2022.
Tulevaisuus näyttää. 
Luettavaa:
- The Moscow Times 07.11. 2024: Trumpin neuvonantajat pyrkivät ”jäädyttämään” sodan Ukrainassa, keskeyttämään Kiovan pyrkimykset liittyä Natoon – WSJ,
- Financial Times 06.11. 2024,
- Evropeiska Pravda 07.11. 2024: WSJ on saanut tietää, mitä Trumpin neuvonantajat aikovat tarjota ”nopeaa rauhansuunnitelmaa varten”.
- Meduza 06.11. 2024: Financial Times: Ukrainan armeija pelkää, että Trumpin voiton jälkeen Yhdysvallat lopettaa avun ja Ukraina menettää Donbassin.
- Meduza 06.11. 2024; WSJ: Trumpin tiimi ehdotti Ukrainan Natoon liittymisen jäädyttämistä vähintään 20 vuodeksi,
- The Wall Street Journal 06.11. 2024: Trump lupasi lopettaa sodan Ukrainassa. Nyt hänen on päätettävä, miten.
- Iltasanomat 31.08. 2021: Tässä on viimeinen Yhdysvaltojen sotilas, joka jätti Afganistanin – historiallinen hetki tiivistyy yhteen kuvaan; Afganistanissa ehti palvella kahden vuosikymmenen kuluessa yhteensä yli 775 000 amerikkalaissotilasta. Viimeisenä heistä jätti Kabulin kenraalimajuri Chris Donahue.,
- Helsingin Sanomat 07.08. 2019; Yhdysvallat veti lähes kaikki joukkonsa pois Syyriasta, ja nyt Isis on alkanut vahvistua uudelleen; Jihadistijärjestö on hyötynyt Yhdysvaltain joukkojen vetämisestä ja kykenee toimimaan myös al-Holin pakolaisleirin sisällä.,
Edes Orban ei usko Trumpilla olevan ihmekeinoa rauhaan Ukrainassa
Lähi-idän johtajat ovat innoissaan Yhdysvaltojen suhteista Trumpin toisen hallinnon aikana
”Trump haluaa rauhansopimuksen alueella perintöönsä, ja hänen tiellään seisovat voivat kohdata hänen vihansa”, Saudi-analyytikko Ali Shihabi sanoo.
Johtajat eri puolilta maailmaa onnittelivat Donald Trumpia keskiviikkona hänen uudelleenvalinnastaan Yhdysvaltain presidentiksi, mutta Lähi-idän viranomaiset olivat ensimmäisten joukossa onnitelleet pian 47. Yhdysvaltain ylipäällikköä. Lämpimät tervehdykset kuvastavat muutosta alueellisissa asenteissa, sillä monet alueen virkamiehet odottavat paluuta Yhdysvaltain politiikkaan, jota he pitivät ennustettavampana Trumpin hallinnon aikana.
Sitä vastoin presidentti Joe Bidenin ensimmäinen ja ainoa toimikausi oli Lähi-idän konfliktien sarja, mukaan lukien Gazan ja Libanonin sodat. Iranin tukemat miliisit ovat sulkeneet kansainvälisiä laivaväyliä Punaisellamerellä, ja Yhdysvaltain joukot ovat kohdanneet toistuvia hyökkäyksiä Gazan konfliktin uudelleen syttymisen jälkeen vuonna 2023.
Saat kaikki uusimmat otsikot seuraamalla Google News -kanavaamme verkossa tai sovelluksen kautta.
Bidenin ensimmäiset ulkopoliittiset toimet, jotka kohdistuivat Persianlahden maihin ja sisälsivät aseiden myynnin jäädyttämistä ja suhteiden uudelleenkalibrointia liittolaisten kanssa, kiristivat välittömästi suhteita useisiin Lähi-idän maihin, erityisesti Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin.
Houthit, jemenilainen ryhmä, jonka Biden poisti terroristien mustalta listalta vain nimetäkseen heidät uudelleen kaksi vuotta myöhemmin, on sama ryhmä, joka on piittaamattomasti ampunut kauppa- ja sotilasaluksia, jotka kulkevat kansainvälisillä vesillä Punaisellamerellä, Adeninlahdella ja Intian alueella ja sen ympäristössä. Valtameri.
Huolimatta Bidenin yrityksistä palauttaa siteet hänen toimikautensa viimeisinä kuukausina, maailmanlaajuinen käsitys Yhdysvalloista sai osuman, etenkin Afganistanista kaoottisen vetäytymisen ja Israelin ja Hizbollahin välisen sodan jälkeen. Tämä tausta herättää kysymyksen: miltä Lähi-idän suhteet näyttävät Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen?
GCC
Persianlahden johtajille Trumpin paluu virkaan nähdään mahdollisuutena elvyttää hänen ensimmäisellä kaudellaan kukoistaneet suhteet. Tunnettu saudianalyytikko Ali Shihabi ennustaa Trumpin ja hänen Persianlahden kollegojensa välisten vahvojen siteiden jatkumista. Shihabi huomautti, että Trumpin ”selkäranka”, toisin kuin Bidenin lähestymistapa, voisi pakottaa Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun etsimään ratkaisua meneillään oleviin sotiin Gazan ja Libanonin alueella.
Trump rikkoi Yhdysvaltain presidenttien perinteitä ja teki ensimmäisen ulkomaanvierailunsa Saudi-Arabiaan astuttuaan virkaan vuonna 2017.
Tämä matka yhdistettynä hänen hallintonsa lujaan kantaan Iraniin ja alueelliseen turvallisuuteen auttoi vahvistamaan hänen suhdettaan Persianlahden keskeisiin johtajiin.
Al Arabiyan toimituskunnan puheenjohtaja Abdulrahman al-Rashed kutsui Trumpin uudelleenvalintaa ”hyväksi uutiseksi Riadissa” ylistäen Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian johdon vahvaa suhdetta.
Toinen Saudi-Arabian poliittinen kommentaattori Salman Al-Ansari sanoi, että Riad oli taitava työskentelemään tehokkaasti sekä demokraattien että republikaanien kanssa. ”Pidämme Trumpista korkeita, koska hän on sitoutunut ratkaisemaan lukuisia konflikteja maailmanlaajuisesti, erityisesti Lähi-idässä ja Itä-Euroopassa”, Al-Ansari sanoi Al Arabiya Englishille.
Hän lisäsi, että Riad uskoo myös, että Yhdysvaltain taloudellinen vauraus edistää maailmanlaajuista taloudellista vaurautta. ”Pähkinänkuoressa sekä Trump että MBS ymmärtävät bisneksen kielen, ja molemmat rakastavat maataan suuresti. Sen vuoksi olen varma, että he tekevät Saudi-Arabian ja Yhdysvaltojen suhteista jälleen mahtavia, Al-Ansari sanoi.
Arabiemiirikuntien presidentti Sheikh Mohamed bin Zayed sanoi odottavansa jatkavansa työskentelyä ”yhdysvaltalaisten kumppaniemme kanssa kohti mahdollisuuksien, vaurauden ja vakauden tulevaisuutta kaikille”.
Edellisen Trumpin hallinnon aikana Israelin ja Arabiemiirikuntien välillä allekirjoitettiin historialliset rauhansopimukset sopimuksella, jota kutsutaan Abraham-sopimuksiksi. Biden ei pystynyt laajentamaan tätä ja houkuttelemaan uusia maita sopimukseen, joihin kuuluivat myös Bahrain, Marokko ja Sudan.
Biden yritti tehdä normalisointisopimuksen Saudi-Arabian ja Israelin välillä; nämä yritykset kuitenkin estyivät Hamasin Israeliin 7. lokakuuta tekemän hyökkäyksen jälkeen. Israelin vastauksena Gazan pommitukset ja tuhansien Hamasiin kuulumattomien siviilien jatkuva teurastaminen sekä Netanjahun hallituksen kieltäytyminen tunnustamasta Palestiinan valtiota saivat myöhemmät ponnistelut jäätymään.
Kylmä rauha Arabiemiirikuntien ja Israelin välillä nähtiin myös Israelin Gazan ja Länsirannan politiikan vuoksi. Egypti, Jordania ja Qatar – joilla kaikilla kolmella on välilliset ja suorat siteet Israeliin – turhautuivat myös Israeliin sekä Yhdysvaltojen epäonnistumiseen lopettaa Gazan sota varhaisessa vaiheessa.
Ei normalisointia Israelin kanssa ilman Palestiinan valtiota: Saudi-Arabian FM
Saudi-Arabia
Ei normalisointia Israelin kanssa ilman Palestiinan valtiota: Saudi-Arabian FM
Netanyahun hallituksen äärioikeistolaiset ovat myös uhanneet kaataa edelleen kaikki toiveet kahden valtion ratkaisusta, joka on edellytys Saudi-Arabialle diplomaattisuhteiden solmimiselle Israelin kanssa.
Ennen valintaansa Trump sanoi haluavansa Netanjahun lopettavan Gazan sodan. Trump lupasi myös löytää sopimuksen Libanonin sodan lopettamiseksi.
Analyytikot uskovat, että Trumpilla on ja tulee käyttämään vipuvaikutusta Netanjahua vastaan, jos viimeksi mainittu ei keksi suunnitelmaa alueen sotien lopettamiseksi, mikä saattaa jatkuessaan vaarantaa Yhdysvaltain joukot ja edut.
”Trump haluaa rauhansopimuksen alueella perintöönsä, ja hänen tiellään olevat voivat kohdata hänen vihansa”, Shihabi sanoi.
Kun Trump keskittyy enemmän Kiinasta Yhdysvaltoihin kohdistuviin taloudellisiin ja sotilaallisiin uhkiin, hänen tiiminsä uskoo, että resurssien siirtäminen Lähi-itään vaikeuttaa sitä.
Tämä tehtiin selväksi vaaleja edeltävässä haastattelussa Trumpin ehdokkaan JD Vancen kanssa, kun hän sanoi, että Yhdysvaltojen edut eivät aina ole Israelin etujen mukaisia, mukaan lukien sota Iranin kanssa, joka voisi viedä huomion Kiinan uhkasta.
Lisäksi Trump oli turhautunut Netanjahun päätökseen vetäytyä viime hetkellä yhteisestä operaatiosta Iranin kenraali Qassem Soleimanin tappamiseksi vuonna 2020. Yhdysvallat onnistui yksin. Trump suuttui myös Netanjahun sen jälkeen, kun viimeksi mainittu soitti onnitellakseen Joe Bideniä hänen astuessaan virkaan vuonna 2021. Trump on väittänyt, että vuoden 2020 vaalit oli ”väärin”.
Keskiviikkona Trumpille soitti erikseen Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi, joka korosti Kairon ja Washingtonin välisiä vahvoja siteitä Trumpin ensimmäisellä kaudella. Yhdysvalloilla on historiallisesti ollut läheiset suhteet Egyptiin, erityisesti alueellisen turvallisuuden ja terrorismin vastaisten toimien yhteydessä.
Shifting Alliances: Persianlahden suhteiden lisääntyminen Kiinan kanssa
Toisen Trumpin hallinnon aikana Lähi-idässä ei vain nähdä Yhdysvaltojen suhteiden jatkuvaa uudelleenjärjestelyä, vaan myös Persianlahden maiden ja Kiinan välistä lähentymistä. Tämä muutos on vastaus Yhdysvaltojen kyvyttömyyteen sekä Trumpin että Bidenin aikana vastata Persianlahden liittolaisten turvallisuustarpeisiin. Kun Iranin alueellinen vaikutusvalta on kasvanut, erityisesti sen tukemana miliiseille ja ei-valtiollisille toimijoille, Persianlahden maat ovat yhä enemmän katsoneet itään kohti turvallisuutta ja taloudellisia kumppanuuksia.
Viime vuosina Kiina on hyötynyt tästä tyhjyydestä. Merkittävin esimerkki Kiinan kasvavasta vaikutuksesta tuli vuonna 2023, kun Peking välitti Saudi-Arabian ja Iranin historiallisen lähentymisen . Tämä sopimus, johon sisältyi korkean tason vierailujen vaihto, on johtanut suhteellisen rauhalliseen suhteeseen kahden kilpailijan välillä jatkuvista jännitteistä huolimatta. Vaikka Saudi-Arabia on edelleen varovainen Iranin vaikutuksesta – erityisesti tukemalla miliisijä Jemenissä, Irakissa ja Libanonissa – Iranin maaperältä ei ole tapahtunut suoria hyökkäyksiä Persianlahden valtioita vastaan Pekingin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Tämä on jyrkässä ristiriidassa edellisten vuosien provokaatioiden kanssa: Trumpin ensimmäisen kauden aikana Iran hyökkäsi Saudi-Arabian öljykentille ja Bidenin aikana huthit hyökkäsivät Arabiemiirikuntien pääkaupunkiin Abu Dhabiin.
Molemmissa tapauksissa Yhdysvaltain vastaus vaimennettiin. Epäonnistuminen toimiin näiden hyökkäysten jälkeen lisäsi kasvavaa pettymyksen tunnetta Persianlahdella, erityisesti mitä tulee Yhdysvaltojen kykyyn tai halukkuuteen varmistaa liittolaistensa turvallisuus. Tämä rikkoi myös pitkäaikaisen Yhdysvaltain ja Persianlahden turvallisuusjärjestelyn, jossa Persianlahden valtiot vaihtoivat energiaresursseja ja taloudellista yhteistyötä vastineeksi Yhdysvaltain sotilaallisesta suojelusta. Koska nämä vakuutukset olivat yhä epävarmempia, Persianlahden maat kääntyivät vaihtoehtoisten tukilähteiden puoleen, ja Kiina tarjosi sekä diplomaattisen että taloudellisen elinkeinon.
Libanon, Syyria, Irak
Trump perii suurimman Libanonin ja Israelin rajalla vuosiin nähdyn konfliktin , mukaan lukien Israelin neljännen hyökkäyksen. Sodan lisäksi Trump joutuu käsittelemään Libanonin rappeutuneita valtion instituutioita, korruptoitunutta poliittista luokkaa, taloudellista romahdusta ja presidentin tyhjiötä. Jos Israelin kanssa tehdään sopimuksia ja mahdollisuutta vakaasta Libanonista, niihin on puututtava.
Massad Boulosilla, jonka poika on naimisissa Trumpin tyttären kanssa, oli keskeinen rooli vaalikampanjassa arabiamerikkalaisten äänestäjien koskien. Boulos on sanonut, että Trump tuo rauhan Libanoniin.
Libanonin entinen tiedustelupäällikkö – tällä hetkellä Hizbollahin tukema kansanedustaja ja lähellä Assadin hallintoa – sanoi pitävänsä parempana Trumpin presidentin virkaa, koska Yhdysvaltain entinen presidentti ei ollut sotien fani ja on ”kykevämpi… pysäyttämään meneillään olevan Israelin sodan Gazaa vastaan ja Libanon.”
Toisaalta Hizbollahin vankkumaton kriitikko, kansanedustaja Samy Gemayel sanoi, että Libanon odottaa Trumpin presidenttiä. ”Odotamme innolla Yhdysvaltain uudistettua sitoutumista Libanoniin ja tukea sen suvereniteettille. Kuten mainitsit kirjeessäsi libanonilais-amerikkalaiselle yhteisölle, Libanon ansaitsee rauhan. On aika saada se tapahtumaan”, Gemayel sanoi X:n viestissä.
Hän perii myös Bidenin hallinnon ja Bagdadin välisen sopimuksen, joka näkee ISIS:tä taistelevan kansainvälisen liittouman lopun. Yhdysvaltojen ja Irakin välillä viime kuussa allekirjoitettu sopimus edellyttää myös amerikkalaisten joukkojen vetäytymistä tietyiltä Irakin osilta. Nähtäväksi jää, miten Trump suhtautuu sopimukseen. Hän ilmaisi aiemmin olevansa kiinnostunut Yhdysvaltojen joukkojen vetämisestä Lähi-idästä laajalti raportoitujen puhelujen jälkeen Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa lokakuussa 2019.
Dana Stroul, Pentagonin Lähi-idän korkein virkamies viime tammikuuhun asti, uskoo, että Trump perii vakiintuneen poliittis-sotilaallisen prosessin siirtyäkseen ja vähentääkseen Yhdysvaltain sotilaallista jalanjälkeä Irakissa ja lopettavan D-ISIS-koalition. ”Paras tapa toimia olisi välttää tämän siirtymän nopeuttamista ja antaa ammattilaisten tehdä vastuullinen nosto sovittuna päättymispäivänä syyskuussa 2025”, Stroul sanoi.
Yhdysvaltain armeija on viime viikkoina tehostanut operaatioitaan ISIS-kohteita vastaan Syyriassa ja Irakissa. Trump julisti aikoinaan tunnetusti Isisin tappion, mutta Yhdysvaltain keskusjohto (CENTCOM) sanoi, että terroristiryhmä on kaksinkertaistamassa hyökkäyksensä tänä vuonna verrattuna vuoden 2023 iskuihin.
Stroul varoitti, että Trump voisi silti yrittää päästä samanlaiseen sopimukseen Erdoganin kanssa, ”vaikka tällä kertaa hän saattaa onnistua, koska Yhdysvaltain armeija on jo vetäytymässä Irakiin ja hänen pitäisi jättää jonkinlainen asento tukemaan Yhdysvaltain joukkoja Syyriassa”.
Mitä Syyriaan tulee, Trump yritti tavoittaa Assadin hallintoa neuvottelemaan Damaskoksen pidättämien amerikkalaisten panttivankien, mukaan lukien toimittaja Austin Ticen, vapauttamisesta. Ja vaikka Yhdysvaltain laki kieltää suhteiden normalisoinnin Assadin hallintoon, Trump saattaa pyrkiä solmimaan jonkinlaisen järjestelyn Bashar al-Assadin kanssa vastineeksi hänen tukahduttamisestaan Libanonin Hizbollahille tapahtuvaa Iranin aseiden salakuljetusta vastaan ja hillitsemään Captagonin salakuljetusta koko alueella.
”Arabihallitukset alueella ovat jo kääntymässä pois Yhdysvaltain Syyria-politiikasta normalisoitumalla Assadin kanssa”, Stroul sanoi. ”He uskovat, että on heidän etujensa mukaista toimia Syyriassa keinona hillitä epävakautta Iranin vaikutusvaltaa.”
Arabiliitto on normalisoinut suhteet Assadin hallintoon siellä käydyn vuosia kestäneen sodan ja hänen voiton valtakunnallisista mielenosoituksista.
”Mutta Trump voisi yrittää saada arabikumppanit ryhtymään enemmän toimiin Irania vastaan ja Libanonin tukemiseksi vastineeksi siitä, että se ei pane täytäntöön Syyrian pakotteita”, Stroul lisäsi.
Washington Post raportoi tiistaina, että Bidenin hallinto oli valmis tekemään tällaisen sopimuksen Assadin hallinnon kanssa, jos hän rajoittaisi Iranin huoltotoimia Hizbollahin.
Trumpin aloittaessa toisen kautensa, alue odottaa hänen lähestymistapaansa varovaisen optimistisena. Vaikka Persianlahden johtajat ovat innokkaita uudistamaan Trumpin ensimmäisen kauden aikana solmittuja vahvoja suhteita, maat, kuten Libanon, Syyria ja Irak, asettavat merkittäviä esteitä. Trumpin kyky navigoida näissä haasteissa samalla kun tasapainottaa alueellisten voimien edut, hallita monimutkaista Israelin ja Palestiinan dynamiikkaa ja vastata kasvavaan Iranin uhkaan, määrittää Yhdysvaltain ja Lähi-idän suhteiden tulevan kehityksen.
Vaikka Trumpin ”America First” -ulkopolitiikka saattaa edelleen korostaa Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon vähentämistä alueella, hänen hallinnon perintö riippuu sen kyvystä turvata rauhansopimukset ja hillitä alueellisia uhkia juuttumatta Lähi-idän monimutkaiseen konfliktien verkkoon.
07.11. 2024: https://english.alarabiya.net/News/united-states/2024/11/07/middle-east-leaders-excited-about-us-ties-under-second-trump-administration