Reserviläisliitto johtaa kansainvälistä reservialiupseerijärjestöä seuraavan kaksivuotiskauden 2024-2026 sotilasmestari (res) Minna Nenosen johdolla.
Sotilasmestari Minna Nenonen on Kansainvälisen reservialiupseerijärjestön CISOR;n 60-vuotisen historian aikana ensimmäinen naispuheenjohtaja. Puheenjohtajuuden myötä suomalaisille reserviläisille pyritään tarjoamaan uusia mahdollisuuksia toimia kansainvälisessä yhteisössä, verkostoitua, oppia muilta sekä ennen kaikkea viedä oppia Suomesta maailmalle.
Suomalaisten reserviläisten osaaminen, suuri määrä ja maanpuolustustahto ovat nyt arvostettuja asioita maailmalla. Me olemme aina varautuneet pahimman varalle ja maanpuolustus kuuluu kaikille. Meiltä odotetaan puheenjohtajana selkeää johtamistapaa, viestinnän kehittämistä, määrätietoisuutta sekä uusien koulutusmahdollisuuksien ja yhteistyön kehittämistä. Odotankin innolla, että jäsenille avautuu mahdollisimman paljon tilaisuuksia tulevaisuudessa osallistua kansainväliseen toimintaan myös Reserviläisliiton kautta. Tehtävä on luottamustoimi, joten vapaa-ajan käytöstä ei tule ongelmaa seuraavan kahden vuoden aikana, naurahtaa Nenonen.
Suomen puheenjohtajuus kansainvälisessä reservialiupseerijärjestö CISOR:ssa käynnistyi 30.10.2024 Berliinissä järjestetyn puheenjohtajavaihtotilaisuuden myötä. Juhlallisessa tilaisuudessa edellinen puheenjohtajamaa Saksa luovutti järjestön lipun ja sen myötä puheenjohtajuuden Reserviläisliitolle.
Suomesta paikalla oli läsnä korkea-arvoinen edustus, kun 1.8.2024 puolustusasiamiehenä Saksassa ja Alankomaissa tehtävät aloittanut kommodori Juhapekka Rautava osallistui myös tilaisuuteen kutsuvieraana.
Reserviläisliiton ensi vuoden yksi toiminnan pääpainopisteistä on kansainvälinen toiminta ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Kansainvälisen toiminnan muita muotoja ovat Kalottitapaamiset ja Viron kanssa tehtävä kahdenvälinen yhteistyö. Liiton jäsenmäärä on kasvanut Venäjän hyökättyä Ukrainaan reilulla 18 000 jäsenellä ja kokonaisjäsenmäärä ylittää jo pian 50 000:en jäsenen rajan. CISOR:ssa on 16 jäsenmaata: Itävalta, Belgia, Kanada, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Slovenia, Espanja, Sveitsi ja Iso-Britannia. 
(Kuvassa (@Reserviläisliitto) vasemmalta oikealle: Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen, CISOR:n uusi puheenjohtaja Minna Nenonen, kommodori Juhapekka Rautava (Suomen puolustusasiamies Saksassa ja Alankomaissa) ja CISOR:n väistynyt puheenjohtaja, saksalainen Reinhard Knott.)
Vanha sanonta kuuluu: Ensin kotipesä kuntoon.
Arvostaisin kovasti jos reserviläiset kouluttaisivat kaikista halukkaista radioamatöörejä. Viestitoiminta on kaikessa kriisitoiminnassa ylivoimaisesti tärkein asia. ja silloin kun jotain tapahtuu autokolarista sotaan niin kaikki tieto pitää olla ”selkäytimessä”. Ettei sitten ruveta muistelemaan tai arvuuttelemaan taajuuksia tai modulaatioita. Vaan vaikka käsikapula käännetää lähimmän toistimen taajuudelle ja huudetaan.
En tiedä nykyään mutta ennen armeijan joukkueissa oli yksi mies viestitystä varten. Kuinka moni viesti meni ohi kun kaveri tutki radiota tai kaivoi poteroa. Tai korvat oli lukossa paineaallosta. Harjoituksissa radioihin huudetaan niin kauan kunnes toinen vastaa. Tosielämässä se saattaa olla se yksi ainoa viesti.
Siitä ei olisi haittaa jos nykyinen hiipuva HAM-väestö lisääntyisi MPK:n jäsenillä.