Yhdistyneet kansankunnat perustettiin edellisen maailmansodan jälkeen, silloisessa mielipideilmastossa, turvaamaan vakaata rauhaa maailmassa. Tarkastelemme, kuin onnistui.
Juuri päättyneen maailmansodan jälkeen oli luontevaa toivoa, ettei mikään sen kaltainen enää koskaan toistu. Sodan voittaneet liittoutuneet olivat käyttäneet itsestään nimitystä ”yhdistyneet kansakunnat”. mikä rubriikki periytyikin sitten maailmanjärjestölle. Kunnianhimoisen nimikkeen takana oli kaikkien pienten kansjen oikeudet ja olemassaolon takaava ’Atlantin julistus’, jonka olivat allekirjoittaneet Yhdysvallat, Englanti ja Venäjä (silloin ’Neuvostoliitto’). -Tämän ultimaatumin nimissä käytiin sitten sotaa.
Suomen silloinen presidentti -yksi historiamme parhaista- Risto Ryti olikin ilmoittanut (ainakin Washingtoniin) tuoreeltaan, että Suomikin voisi tämän julistuksen allekirjoittaa. -Ehkä presidentti ei osannut erottaa retoriikkaa poliittisista aikeista?
Pienten kansojen itsemääräämisoikeus sitten sodan jälkeen toteutuikin valikoivasti, -minkä mm. virolaiset ja itäeurooppalaiset hyvin muistavat, mutta se olinkin ’eri asia’.
Sodanjälkeen fraasi muuttui maailmanjärjestöksi, johon liittymistä viivästytettiin Suomen kohdalla: Olihan Suomi taistellut ”väärällä puolella”. -Tämä 1940-luvulla yleinen käsitys on sitten täysin katteeton ja osoittaa lausujansa asiantuntemattomuutta:
Suomi suhtautui vuosien 1939-1944 väliseen viholliseensa aivan oikein: Yhdysvallat -mm.- omaksui tämän saman näkemyksen vasta 40-luvun lopulla, -aina 1991 asti. Olimme siis ’amerikkalaisella kannalla’ jo ennen jenkkejä. (Turha sieltä Atlantin takaa on keulia!)
Suomi siis pääsi YK:n jäseneksi, ja ryhtyikin mallioppilaaksi: Rauhanturvaajia annettiin ’pakanamaiden’ kiistoja vahtimaan, sininen kypäri päässään. Tänään rauhanturvaajat ottavat Israelin tykkitulta niskaansa Litani-joella, -kun Hezbollahin jihadistien raketinheittimet ovat asemissa näköetäisyydellä YK:n bunkkereista. (Aina roiskuu, kun rapataan.)
YK ja sen lukemattomat järjestöt muodostuivat myös kasvualustaksi ja maalliseksi paratiisiksi sukupolvelle suomalaisia poliittisia broilereita. Saattoi verkostoitua, ja oppia juomaan latté:n oikeaoppisesti. Unescossako Kalevi Sorsakin haudottiin?
YK:n kirjanpitokin tais olla lähellä Vahteran (pedantin kirjanpito- ja budjetti-spesialistin) painajaisunta? Vinkki: #tarzanologia. YK:n apparaatti oli suomalaisten ja kehitysmaalaisten virka-intellektuaalien taivas, sano.
Tänään meillä on käsillä ainakin kaksi huomattavaa kuumaa sotaa (Ukraina, Gaza), ja kolme kiristyvää tilannetta (Korean niemimaa, Taiwaninsalmi, Venezuelan ja Guyanan raja), ja Israelin ja pappisjohtoisen Iranin ohjus-nokittelu saattaa käynnistää maailmansodan.
YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, mutta onko YK:sta mihinkään?
Mutta mikä ihme on UNRWA
Tohtori Einat Wilf selostaa UNRWA:n ydintä YK:n valtuuskunnille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa YK:n päämajassa New Yorkissa, jonka isäntänä toimi Israelin YK-suurlähettiläs. Tässä tiedotustilaisuudessa esitetään yhteenveto UNRWA:n historiasta ja siitä, miten siitä tuli ideologinen palestiinalaisten väkivaltaisen ”paluun” ideologialle, joka ilmeni 7. lokakuuta, ja miten UNRWA on synnyttänyt kaikki terroristijärjestöt Mustasta syyskuusta Hamasiin.
Einat Wilf on valtiotieteen tohtori Cambridgen yliopistosta. Hän syntyi ja kasvoi Israelissa ja on muun muassa toiminut Israelin Knessetissä työväenpuolueessa. Tri Wilf on 15 vuotta tutkinut UNRWA:aa .
Vide on on tekstitetty suomeksi.
[…] YK:ta päivää! -Miten on mennyt rauhan-turvaaminen, niinkuin omasta mielestä? […]