Helsingørin 33. Itämeri-konferenssissa Suomea edustaneet Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Saku Nikkanen (sd.) korostivat kokonaisturvallisuuden, huoltovarmuuden ja varautumisen merkitystä.
(Arkistokuva, Uutispeili.)
Tanskan Helsingørissa pidettiin 25.-27. eolikuuta Itämeren parlamentaarikkojen 33. Itämeri-konferenssi. Suomea edustivat kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.) sekä Saku Nikkanen (sd.), Kokous keskittyi Itämeren alueen turvallisuuteen, ja vapaan merenkulun ja huoltovarmuuden turvaamiseen Itämeri-yhteistyön tavoitteena.
Turvallisuustilanteen heikkeneminen ja erityisesti Venäjän pakotteiden kiertämiseen käyttämän varjolaivaston toiminta luovat Aalto-Setälän ja Nikkasen mukaan vakavan haasteen yhteiskunnille kuin jo muutenkin hauraalle ja kärsivälle merelliselle ympäristölle.
Itämeri-parlamentaarikot kuulevat konferenssin aikana sidosryhmiä ja vahvistivat tukensa Ukrainalle. Parlamentaarikkokonferenssin keskusteluihin osallistuvat myös Ruotsin siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin, Tanskan varapääministeri ja puolustusministeri Troels Lund Poulsen sekä Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen.
Aalto-Setälä osallistui Tanskan kuninkaan pyöreän pöydän keskusteluun
Järjestyksessään 33. Itämeri-konferenssin osallistujat tapaavat konferenssin yhteydessä myös Tanskan kuningas Frederik X:n. Aalto-Setälä osallistuu kuninkaan isännöimään pyöreän pöydän keskusteluun.
”Venäjä käy hybridisotaa länttä vastaan ja se tulee jatkumaan, vaikka taistelut Ukrainassa joskus päättyisivätkin. Sotilaallisen yhteistyön lisäksi varautumista tulee tehdä ja harjoitella enemmän myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Informaatiosodankäynnissä Itämeren reunavaltiot ovat yhtä vahvoja kuin heikoin meistä”, valtuuskunnan puheenjohtaja Aalto-Setälä korosti.
Venäläisillä öljytankkerien varjolaivasto Itämerellä
Nikkanen puolestaan kertoi olevansa suomalaisena kansanedustajana syvästi huolissaan venäläisten öljytankkerien varjolaivastosta Itämerellä.
”Tanska harkitsee keinoja estääkseen venäläisiä varjotankkereita kuljettamasta öljyä Itämeren läpi ja on koonnut samanmielisiä valtioita arvioimaan toimenpiteitä tämän toiminnan lopettamiseksi”, Nikkanen totesi ja kehotti BSPC-maita tukemaan Tanskan pyrkimyksiä.
Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita välineenä
Itämeri-parlamentaarikot olivat huolissaan siitä, että osana hybridivaikuttamista Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita välineenä Euroopan itärajalla sekä varjolaivastoa pakotteiden kiertämisessä. Ihmisten välineellistäminen lisää jo muutenkin haavoittuvassa tilanteessa olevien ihmisten kärsimystä.
Eduskunta kutsui huhtikuussa Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvän komitean tutustumaan Suomen kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen. Suomen valtuuskunta on myös esitellyt Itämeri-parlamentaarikkojen energiaturvallisuustyöryhmälle Suomen parhaita käytäntöjä muun muassa hybriditurvallisuudessa. Suomen varautumista ja valmiutta kiiteltiin Helsingørin keskusteluissa.
Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen puheenaiheena
Konferenssissa todettiin myös, että Itämeri-yhteistyön tiivistämiseen on enemmän aihetta kuin koskaan, erityisesti merenalaisen sekä muun yhteiskunnalle kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi. Samalla on syytä varautua erilaisiin uusiin vaikutus- ja sabotaasikeinoihin.
Parlamentaarikot keskustelivat konferenssin yhteydessä Tanskan kuningas Frederik X:n, Tanskan ulkoministerin sekä Ruotsin ja Tanskan puolustusministereiden ja sidosryhmien edustajien kanssa Itämeren tulevaisuudesta ja yhteistyöstä.
Konferenssin päätteeksi Itämeri-parlamentaarikot hyväksyivät yksimielisesti kattavan päätöslauselman, jonka suositukset lähetetään yhdessä energiaturvallisuustyöryhmän väliraportin kanssa alueen maiden hallituksille.
Itämeri-konferenssi järjestettiin Tanskan Helsingørissa 25.–27.8. Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC (Baltic Sea Parliamentary Conference) perustettiin vuonna 1991 Suomen aloitteesta edistämään Itämeren ympärysmaiden kansallisten parlamenttien, alueellisten lainsäädäntöelinten ja parlamenttienvälisten järjestöjen yhteistyötä poliittisen vuoropuhelun avulla. 