Olli Sylvänne kirjoittaa havainnoistaan ja kokemuksistaan Helsingissä, -miten kaupunkisuunnittelu vaikuttaa helsinkiläisten arkeen.
(Kuvassa Malmin lentokenttä, aineisto: Maanmittaushallitus/Ilmailumuseo.)
Tässä Suomen Kuvalehden numerossa 21/1936 asiana on Helsingin kaupungin suunnitelma lopettaa torikauppa Kauppatorilla.
”Onko virkamieheksi pääsyn edellytyksenä sadismi”
Siitäpä kimpoaa mieleeni muita vastaavia mielettömyyksiä, jotka panevat kysymään elävätkö kaupungin johtomiehet ja -naiset jossakin eri maailmassa kuin kaupungin asukkaat ja siellä työtänsä tekevät. Ja onko virkamieheksi pääsyn edellytyksenä sadismi.
1. Hietalahden hallin remontti 1990-luvulla. Kävin ruokatunnilla usein hakemassa italialaiselta kauppiaalta täytetyn sämpylän. Ne olivat uskomattoman hyviä ja sisälsivät täytteenä italialaista tavaraa, jollaista ei Suomessa saanut. Italialainen sanoi: tässä tehdään sellainen remontti, että hänellä ei ole tänne enää mitään asiaa. Halli oli remonttiin saakka vilkas paikka ja kauppa kävi. Remontin jälkeen juuri päinvastoin. Enkä nähnyt italialaista enää koskaan.
2. Hankin ajokortin 1978 ja tein ensimmäiset ajoni Saksassa 1980 vuokra-autolla kuukauden ajan. Se oli kivaa. Sen jälkeen tulin Helsinkiin ja ajoin firman autolla keskustassa. Se oli hirveätä vaikka olin ajanut ajokortin Helsingissä. Kädet olivat hiessä ja silmiä olisi tarvittu joka suuntaan. Kun oli Saksassa tottunut ammattimiesten loogisesti rakentamiin reitteihin, hyvin merkittyihin risteyksiin tapasin Helsingissä liikenneympäristön, joka oli rakennettu tarkoituksena kusettaa autoilijat umpikujiin ja vaikeuksiin ja vaaratilanteisiin.
3. Asun keskustassa ja siellä oli jatkuvana riesana rakennustyömaat jotka söivät parkkitilaa. Nykyisin on niiden lisäksi tullut baarien ulkopöydät. Parikymmentä vuotta sitten asukaspysäköinti ei maksanut mitään, mutta nykyisin 1000/vuosi. Kerran soitin katurakennusosastolle ja kysyin miksi loppunut työmaa ei ole vapauttanut kadunvieripaikkoja pysäköintiin. Virkamiehen vastaus: ”jaa on tainnut unohtua, täytyy hoitaa”. Ja anteeksipyynnön sijasta jatkoi: ”näiden pitää päästä pysäköimään autonsa oven eteen”.
4. Malmin ainutlaatuisen lentokentän tuhoamisen perusteena on rakennusalan vähyys. Rakennusalaa Helsingillä on runsaasti eikä Malmin alue sitä paljonkaan lisää. Hauska asia on se että kentän sijoittaminen Malmille päätettiin 1935 ja sillä perusteella että maaperä on rakennuskelvotonta. Yhtä kelvotonta se on tänä päivänä sillä alue on liki kauttaaltaan myrkyllistä sulfidisavea.
Olli Sylvänne 18.08. 2024
Malmille linjattu suorakulma ja harppi. Ihan vaan sattumaa.
Minunkin mielestäni.