Keskustelun aloitti Vihreiden Oras Tynkkynen joka kävi laiskahkohti vetoamassa eduskuntaan, että eduskunta äänestäisi käännytyslakia vastaan.
(Kuva: Eduskunta; Atte Harjanne, puheenvuoro 12.07.)
Vasemmistoliiton Laura Meriluoto esitti lain hylkäämistä, ja puhui omista vaikuttimistaan jotka ovat tuttuja Vihreitten ja Vasemmistoliiton suoranaisesta jargonista.
Jo kahdesta ensimmäisestä puheenvuorosta kävi selväksi, että Vihreät ja ja Vasemmistoliitto puhuvat omilleen.
Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo suorastaan paasasi rasismista. Honkasalohan on tunnettu siitä, että hänen lastensa isä on azeri, -siis muslimivaltio Azerbaidzanista Suomeen tullut mieshenkilö. Ja edustajatoverit kertovat, että siksi hän on niin kovin herkkä kaikelle ulkomailta tulleiden tai tulossa olevien arvioinnille.
Honkasalo puhui muutenkin kuin Suomi olisi aparthaidin aikainen Etelä-Afrikka. Aiemmin en ole kuullut tuollaista syyteryöppyä, joka kohdistui niin Kokoomukseen, Sosiaalidemokraatteihin, Perussuomalaisiin -kuinkas muuten- ja RKP:n edustajiin.
Atte Harjanne kävi puhujapöntössä valittamassa sitä, että PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä esitti aiemmin viikolla, että Harjanteelta tulisi riisua reservin kapteenin arvonimi. Mäkelän mukaan kysymyksessä oli alleviivaus sen suhteen, että käännytyslain vastustaminen ei ole Suomen puolella olemista.
Ben Zyskowicz Kokoomuksesta arvosteli Vihreitä siitä, että nämä pyörittävät netisssä mainoskampanijaa, jossa väitetään ”käännytyslain olevan suomalaisen oikeusvaltion heittämistä romukoppaan”.
Harjanne käytti vastauspuheenvuoron Zyskowiczille -ei olisi kannattanut. Se oli niin sekavaa selittelyä, että eipä ole moista kuultu usein varsin sanavalmiilta Harjanteelta: Hän nimittäin sai itsensä ja Vihreät entistä nolompaan asemaan.
Eduskunnan ikäpresidentti SDP:n Aki Linden käytti seikkaperäisen puheenvuoron lukuisilla esimerkeillä ryydittäen ja muistuttaen, että lain käyttöönotto edellyttää erittäin korkeaa kynnystä ja sitä, että lakia voidaan kerrallaan toteuttaa vain kuukausi kerrallaan.
Vasemmistoliiton Li Andersson yritti väittää, että II-maailmansodan jälkeinen tilanne olisi sama kuin nyt. Mutta niin kuin Andersson ja kaikki tietävät, niin tilanne on toinen. Geneven sopimus luotiin ennen muuta juutalaisten puolustamiseksi, ei satojen tuhansien vyörymiseksi toisten maitten rajojen yli.
Vihreä Bella Forsgren käytti käytännössä saman puheenvuoron, kuin kuka tahansa vihreä, -ei siis mitään uutta, ei vaihtoehtoja.
Forsgren tosin koitti vakuuttaa, että Suomi ei ole itsenäinen valtio, vaan täydellisesti ja yksiselitteisesti Euroopan Unionin anturan alla, vaikka tosin sanakeikaili asiaa siistimpään muotoon. Tämäkin Sanna Marinin sanansaattaja saarnasi- kuinkas muutoin-emäntänsä käskyläisenä käännytyslakia vastaan.
Käännytyslakia vastustava entinen vihreä -sieltä potkut saatuaan nykyinen demari- Timo Harakka väitti, että tässä asiassa eduskunta on siivuutettu, ja valta on annettu turvallisuusviranomaisille. -Ja että nykyinen hallitus on hirvittävämpi kuin Lapuanliikkeen aikaiset hallitukset. Täytyy sanoa, että keskustelu käännytyslain -varsinkin eduskuntakäsittelyn viime metreillä- on saavuttanut uudet sfäärit. Harakka väitti lopuksi, että ”parlamenttimme punoo omaa hirttonarua”.
Vihreä Saara Hyrkkö vaati, että käännytyslain vastustajia ei saa arvostella. Hyrkkö oli vihreyden ytimessä, eli muut kuin he eivät saa käyttää sananvapautta. Sinänä Hyrkön puheenvuoro ei ollut hänelle uutta, mutta tässä asiayhteydessä sitä voi objektiivisesti luonnehtia hävyttömän ylimieliseksi.
Johannes Koskinen demareista muistutti, että jos käännytyslain seurauksena tapahtuu jonkun yksilön mielestä vääryys, niin ao. henkilö voi valittaa asiasta esim. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja Suomen on annettava asiasta oma vastineensa. Koskinen kannatti käännytyslain hyväksymistä.
SDP:n varapuheenjohtaja myös Sannan Marinin lähiystävä Matias Mäkynen kävi myös ”todistamassa”, kuinka EU tulee ajamaan -koska sillä on oikeus siihen ja se haluaa niin tehdä- Suomen itsemääräämisoikeuden yli. Näinhän ei ole: Euroopan Unionilla ei ole oikeutta päättää puolustaako Suomi rajojaan vai ei, eikä se sitä tule tietenkään vaatimaankaan. Tähän tosiasiaan perustumattomaan kuvitelmaan näyttivät keskustelussa nojaavan vain käännytyslain vastustajat.
Lehterillä vihreiden ja vasemmiston -ilmeisesti tilaama- välikohtaus
Yleisölehterillä puoli tusinaa noin 25 v nuorta miestä ja naista aloitti yht´äkkiä mölinan, josta sai selvää yhdestä lauseesta: ”yksikään ihminen ei ole laiton”.
Välikohtauksen punavihreyttä alleviivasi se, että heti joukkion ulosviennin jälkeen Pekka Haavisto piti lakia vastustavan puheenvuoron.
Keskustan Europarlamenttiin valittu edustaja Katri Kulmuni sanoi, että lakia voi kyllä perusteilla vastustaakin, mutta nyt tilanteessa jossa me olemme ja uhkana on se, että rajoillemme vyöryy jopa miljoona turvapaikanhakijaa, niin meidän ei ole pakko tähän suostua, eikä käyttää kansallisia resurssejamme sellaisen ylläpitoon.
Keskustelu ei hengeltään poikennut tiistain lähetekeskustelusta, paitsi vihreät vasemmistoliittolaiset ja lakia vastustavat sosiaalidemokraatit käyttivät kolme kertaa enemmän puheenvuoroja, kuin lain kannattajat joita on noin kuusi kertaa enemmän kuin vastustajia.
Ja vielä yksi huomio keskustelusta: Lain vastustajat kiukuttelivat ennen muuta perussuomalaisille, pääministeri Petteri Orpolle, ja ilkeyksiä etenkin demareita kohtaan sinkosivat vihreät.
Seppo Huhta