Perustuslakivaliokunnan ylivoimainen enemmistö on äänestänyt -17 vastaan 2- itärajan käännytysten puolesta.
(Kuvaan on käytetty Extrauutisten aineistoa.)
Holtittoman Venäjän harjoittaman välineellistetyn, ihmisestä aseen tekevän, maahanmuuton kannalle asettuivat eduskuntapuolueista vain VasemmistoliitonAnna Kontula ja VihreidenFatim Diarra.
Vihreäthän olivat käännytyslakia vastaan jo ennen kuin sanaakaan lakiehdotuksesta oli kirjoitettu. Fatim Diarralle vastustajansa ovat antaneet -ilkeän- ”lempinimen” ”Darra”.
Stadilainen vihreä Diarra on tullut valtakunnan julkkikseksi ensin väittämällä, että ”Pello on Kuusamon naapurikunta”. -Oikeasti linnuntietä matkaa on yli 200 kilometriä. Fatima myös esitti joku vuosi sitten, että ’persut asuvat metsässä, jotta -kun he hakkaa vaimojaan, niin kukaan ei kuule’.
Perusuomalaisten äänistä tulee vaalitulosten mukaan ylivoimainen enemmistö kaupungeista, ja niistäkin maamme kymmenestä suurimmasta kaupungista. Diarra kunnostautui myös vaatimalla Helkamalta lahjuksena 3000 euron sähköpyörää, mutta kun asia tuli julki niin hän joutuikin itse maksamaan pyörän.
Anna Kontula myös on omintakeinen kansanedustaja. Hän on manselainen valtiopäivä-nainen, akateemiselta arvoltaan tohtori, ja kertoo olevansa ”eduskunnan ainoa kommunisti”. -Niin hän on itse vakuuttanut.
Käännytyslain toteuttaminen hallituksen esittämässä muodossa on sosialidemokraattien käsissä
Lain on läpimennäkseen nopeutetussa järjestyksessä -eli siis aika lailla kohta- saatava 5/6 edustajista taakseen,. Muutoin se siirtyy seuraavalle eduskunnalle. On selvää, että Vasemmistoliiton ja Vihreiden äänet -24 yhteensä- eivät riitä lain kaatamiseen. Siihen tarvitaan 34 ääntä.
Tässä kohtaa kuvaan astuvat demarien vastaanhangoittelijat, vaikkakin eduskunnassa sosiaalidemokraattien käymieni keskustelujen perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että he ovat valmiita hyväksymään käännytyslain hallituksen esittämässä muodossa. -Sen verran ”Tannerilaisuutta” puolueessa on. Ehkä joitakin pieniä viilauksia tullaan vaatimaan.
Toki muutama ”änkyrä” löytyy, kuten tämän hetken tiedon perusteella ainakin ensimmäisen kauden kansanedustaja helsinkiläinen Elisa Gebhard. Hänet muistetaan Sanna Marinin erityisavustajana viime hallituksen ajoilta.
Myös SDP:n Helsingin puoluevaltuutetut vaativat omia edustajiaan laittamaan lain puihin. Samalla kannalla ovat Helsingin demarinuoret.
Demarien käyttäytyminen on nyt lujasti kiinni siitä mihin puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kallistuvat.
Molemmat ovat suhtautuneet kielteisesti Venäjän vastenmieliseen operaatioon Suomea kohtaan. mutta ovat painottaneet ”ihmisoikeus-kysymyksiä”, koska käännytyslakiesitys estäisi määrä-ajaksi turvapaikan haun itärajallamme.
Lain puoltajat taas katsovat, että kysymyksessä on hyökkäys Suomea kohtaan, sillä noista rajan yli pyrkijöistä -on jo tänne tulleiden- puhutteluissa käynyt ilmi, että suuri joukko heistä on asunut kaikessa rauhassa Venäjällä -jopa yli 10 vuotta- eli mistään todellisesta turvapaikan hausta ei ole kysymys.
Lain vastustajien vastuu on valtava
Ensinnäkin, on kysymys Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta: Jos rajat taas avataan, ja Venäjä ”painaa kaasun pohjaan” ajaessaan siellä olevia ulkomaalaistaustaisia -ennen muuta muslimeita- rajan yli Suomeen, voi kysymys on miljoonista siirtolaisista. Oikeasti turvapaikkaan oikeuttavia perusteita ei ehkä sitten löydy kuin promillelta heistä, jos siltäkään määrältä, -ja sitä paitsi Venäjä on turvallinen maa.
Jos siis tuo mahdollinen kauhuskenaario toteutuu, Suomen talous romahtaa ja samoin romahtaa suomalainen yhteiskunta. Tuollaisen invaasion kohdatessa maahamme syntyy sotatila, mitä varmasti Vasemmistoliitto, eivät Vihreät, eivätkä demarinuoret ole maksamassa, tai sitä onnekkaasti selvittämässä.
Tässä laissa on kysymys Suomen itsenäisyydestä. Karrikoidusti voi kysyä ”Darralta”, Annalta ja Elisalta, mikä teille on tärkeämpää: Maamme itsemääräämisoikeus, rauha, Suomi, suomalaiset ja suomalaisuus, vai luku-, kirjoitus-, ammatti-, kieli- ja tapataidottomien pääsy suomalaisten kustantamaan liki ikiaikaiseen pitopöytään.