Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen lakialoite -ehdotus hyvinvointialueiden niin sanotun demokratiarahan lopettamista- on tänään eduskunnassa keskustelussa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen ehdottaa hyvinvointialueista annetun lain 27 §:n 2 momentin kumoamista. Lehtisen mukaan eduskuntapuolueille maksetaan tänä vuonna muilla perusteilla jo suoraa tukea yhteensä 34,5 miljoonaa euroa.
”Hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa…”
Hyvinvointialueesta annetun lain 27 §:n 2 momentin mukaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa, jolla valtuustoryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukea myönnettäessä on yksilöitävä tuen käyttötarkoitus. Tuen määrä valtuustoryhmittäin on ilmoitettava hyvinvointialueen tilinpäätöksessä.
Lehtisen lakialoite tähtää tämän lain momentin kumoamiseen, ja siten koko demokratiarahan poistamiseen.
Demokratiaraha käytettävä hyvinvointialueille palvelutuotantoon
– Sen (muilla perusteilla saadun 34,5milj.euron) tulisi riittää tässä taloustilanteessa kattamaan puolueiden tarpeet myös hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden tarkoitus ei ole edistää puolueiden politiikkaa. Niinpä tämä demokratiaraha olisi hyvä vapauttaa hyvinvointialueille käytettäväksi palvelutuotantoon. Lakialoitteen tarkoituksena ei siis ole vähentää hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta, kertoo Lehtinen.
Lehtinen kertoo ’demokratiarahan’ käytöstä: Hyvinvointialueilla maksettavaa demokratiarahaa on tähän mennessä käytetty esimerkiksi valtuustoryhmien sihteerien palkkaamiseen, poliittiseen suunnittelijaan, puolueiden toimistotilojen vuokriin ja erilaisiin pyhäpäivien tervehdyksiin sanomalehdissä.
– Ryhmärahalla on ostettu myös telttoja ja grillejä ja sillä on maksettu vaalityöstä tuttua pikkutilpehööriä kuten karkkeja, heijastimia, laastareita tai ilmapalloja, hämmästelee Lehtinen.
1 790 eurosta 6 000 euroon yksittäistä hyvinvointialue-valtuutettua kohti
– Yksittäistä valtuutettua kohti maksetaan demokratiarahaa puolueille 1 790 eurosta 6 000 euroon saakka vuodessa. Se tarkoittaa hyvinvointialueille miljoonien eurojen menokustannuksia vuosittain, joka on pois varsinaisesta toiminnasta.
Osa poliittisista ryhmistä on myös palauttanut saamiaan rahoja, koska niille ei ole löydetty sopivaa käyttötarkoitusta, kertoo Lehtinen.
Vaikka ryhmärahat ovat suhteellisen pieniä, Lehtinen kysyy moraalin perään:
Onko tällaisten rahojen jako eettisesti oikein, tai olisiko puolueilla jo riittävästi ”karkkirahoja” käytössään ilman demokratiarahaa?
”Hyvinvointialueiden kokouspalkkiot ja muut korvaukset ovat varsin anteliaita”, huomauttaa Lehtinen.
Aluevaltuustojen kokouspalkkioihin yli 14 miljoonaa euroa
Hyvinvointialueilla käytetään aluevaltuustojen kokouspalkkioihinsa yhteensä yli 14 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat korvaukset matkakuluista ja ansionmenetyksistä. Palkkiot vaihtelevat moninkertaisesti eri puolilla Suomea. Suurimmillaan kokouspalkkiot ovat 19 000 euroa, pienimmillään 4 000 euroa valtuutettua kohti vuodessa. Summassa on mukana aluevaltuuston, -hallituksen ja -lautakuntien kokouspalkkiot. 