Tänään on muisteltava päivä: 10 lokakuuta AD 732 kohtasivat eteläisessä Ranskassa frankkiern armeija ja koko silloisesta islamilaisesta maailmasta koottu emiiri Abdulrahmanin johtama yhdistynyt muslimien sotajoukko. Tulokset olivat Euroopalle myönteiset, mutta miten tänään? kysymme.
Vihamielisten maahantunkeutujien torjuminen lokakuun kymmenentenä v.732 Poitiersissa (Toursissa) poisti islaamin uhan Euroopalta tuhanneksi vuodeksi, sanotaan.
-Mutta siitähän on aikaa! Miten on nyt?
Jihaadin ja islamilaisten valtioiden liput pongattiin viime viikolla Pariisia tuhoavien ”koululais-mielenosoitusten” uutiskuvista, -vaikka kaikki osallistujat eivät olleet Pariisin ongelmalähiöiden nuoria testosteroni-urpoja.
”Poliisit tapetaan Allahin nimessä!”
🇫🇷 A student rioter at Honoré-de-Balzac high school near Paris has called for the police to be killed “in the name of Allah.”
“There are only ten of them. In the name of Allah, we can kill them all!” he shouted. Other young rioters happily cheered. https://t.co/JlxODhlZrg
— Visegrád 24 (@visegrad24) October 5, 2026
A student rioter at Honoré-de-Balzac high school near Paris has called for the police to be killed “in the name of Allah.” “There are only ten of them. In the name of Allah, we can kill them all!” he shouted. Other young rioters happily cheered. Visegrád 24 05.10. 2026.
-Sillälailla! -Jäikö Charles Martel’lta jotain kesken 1294 vuotta sitten?
Kaarle Martel ja Poitiers
Frankkien valtakunnan (myöhempi Ranska), kuten myöskin muiden feodaalivaltioiden ydin oli aatelisto. Armeija siis koostui mahtimiehistä ja heidän mukanaan tuomistaan joukoista. Siinä oli siis kukkoilijaa jos jonkinlaista. Frankkien kuninkaan hovimestsri, –majordomus– Kaarle kouluttikin kuninkaalle omaa armeijaa vuosikausia. Se ei koostunutkaan taistelukentältä kunniaa hakevista töyhtöpäisistä ritareista, vaan kuriin ja marssimiseen tottuneista rahvaan miehistä, ammattilaisista.
Kun Cordoban emiiri Abdulrahman kuulutti kokoon muslimiarmeijaa frankkien maan valtaamiseksi, Kaarle Martel, -valtakunnan tosiasiallinen johtaja- osasi toimia oikein. Käytännön miehenä oli varmaan hoidellut, että tiedot musliminaailman aikeista virtaavat myös hänelle. Abdulrahmanin kuuluttajat kiersivät arabimaailman hoveissa ja toreilla, Jemenissä asti. Ja väkeä virtasi al Andalusiin. -Samaan aikaan Kaarle koulutti ammattiarmeijaa.
Muslimiarmeija kiersi v.732 tuhoten, raiskaten ja tappaen Etelä-Ranskaa, Kaarle odotti. Hän valitsi paikan, jossa kohtaa vihollisen. Se oli lähellä Poitiersin kaupunkia, tai Toursia: Sopiva avoin kenttä, joka rajoittuu metsään, syvemmälle Ranskaan johtavan tien varrella. Lokakuussa v.732 armeijat kohtasivat Kaarlen valitsemassa paikassa.
Vaikka Kaarle esitetään erinäisissä kuvissa hyökkämässä ratsun selässä muslimien kimppuun, hänen henkilökohtainen urheutensa ei ratkaissut taistelua, vaan toiminnan järjestelmällisyys, ja ammattimaisuus.
Kaarle odotti, hyvissä asemissa, Albdulrahmania jonka oli päästäkseen eteenpäin taisteltava Kaarlen valitsemassa maastossa.
Armeijat eivät kiirehdi taisteluun ryhtymistä, Adbulrahman jättää kuormastonsa, runsaan ryöstösaaliinsa ja kaapatut orjat leiriinsä, ja ryhmittyy taistelukentälle.
Frankit ovat asettuneet rintamaan niin, että heidän takanaan ja ylläänkin on metsää. Sen tarkoitus on haitata ratsuväen käyttöä ja epäsuorasti ammuttujen nuolten vaikutusta.
Kaarlen aateliton jalkaväki odottaa rauhassa, -kilpirintamassa- ryntääviä vihollisia, jotka kuluttavat voimaansa ja väsyttävät itseään turhassa uhossaan.
Muslimit tekevät useita rynnäkköjä, käyttäen sekä jalka- että ratsuväkeä. Kaikki ne jäävät tuloksettomiksi. Jonkin kerran muslimit tekevät simuloidun pakoonlähdön, mutta eivät saa ranskalaisia lähtemään takaa-ajoon. Tätä kestää ilmeisesti parikin päivää. Sitten Ranskan ratsuväki, aquitanialaiset, -herttua Eudon ratsuväki- iskee Abdulrahmanin leiriin, alkaa tuhota sitä ja päästää orjiksi siepattuja karkuun.
Nyt Abdulrahmanin rintama hajoaa oikeasti: Muslimeista osa ryntää pelastamaan saalistaan. Kaarlen kurinalainen jalkaväki ei vieläkään liiku, mutta leirissä käydyn kahakoinnin lisäksi frankkien ratsuväki teurastaa hajaantuneina kohti leiriään juoksevia muslimeja minkä ehtii. Abdulrahman saa itsekin surmansa, muslimiarmeija menettää johtonsa ja pakenee epäjärjestyksessä. Frankkien ratsuväki kuluttaa perääntyvää vihollista, -ja jalkaväki liittyy mukaan.
Seuraavana päivänä frankkien jalkaväki marssii entiseen Abdulrahmanin leiriin, ja puhdistaa seutua vielä harhailevista vihollisista. Muslimien yritys on täydellisesti epäonnistunut. Niin miksi?
Emiirin armeijalla saattoi olla sotakokemusta, mutta pohjimmiltaan sen taistelija-aines ei poikennut tavanomaisesta aavikkorosvo-laumasta.
Yksittäisen ”taistelijan” motiivi oli edelleenkin ryöstösaaliin ja (kyseenalaisen) kunnian kerääminen. Kaarle pystyi käskemään jalkaväkeään pysymään paikallaan rintamassa, Abdulrahman ei.
Poitiersissa AD 732 organisoitu väkivalta voitti testosteroni-urpojen egoistisen aggression.
Jos etsimme syvempiä syitä frankkien paremmuuteen muslimien rinnalla, voimme tarkastella lähempiä esimerkkejäkin. Ruotsalainen -tai suomalainen- koululuokka AD 2026: Suomalaiset oppilaat yrittävät oppia, tietty vähemmistö pätee häiriköimällä muita ja opetusta. Meillä on kaksi pätemisen lajia, ikäänkuin eri menestymisstrategiat:
- Käyttäydytään ”like a boss”, muut joutuvat pelkäämään.
- Menestytään osaamisella ja yhteistyökyvyllä.
AD 732 jälkimmäinen menestymisstrategia näytti tehonsa Poitiersissa. -Ensinmainittu tapa on näyttänyt tuloksensa niissa maissa, joista väkeä Eurooppaan tänäkin päivänä virtaa.
Arabien tapppiot:
- AD 721 Toulouse: Aquitanian herttua Eudo voittaa emiiri al Samhin, joka myös tapetaan.
- AD 732 Poitiers (Tours): Kaarle Martel voittaa ja tappaa emiiri Abdulrahamanin.
- AD 737 Narbonne: Kaarle Martel tuhoaa taas muslimiarmeijan.
Usein väitetään että nämä arabien yritykset olivat olleet vain ryöstöretkiä, mutta Toulousessa 721 heillä oli mukanaan piiritysvarusteet, mm. katapultteja. Ryöstöretkellä vältetään järjestäytynyttä vastusta, Abdulrahman ei tehnyt niin Poitiersissa. Hänen mainitaan myös tuon retken aikana vaatineen miehiään olemaan keräämättä saalista, ettei armeijan liikkuvuus heikkene.
Poitiersin voittoa pidetään yleensä merkittävimpänä, ja siihen on syitä: Vaikka muslimien tappio Toulousen luona oli heille raskas, he pystyivät yhä jatkamaan Ranskan painostusta, ja sen valloittamisen valmisteluja. Muslimien hyökkäysvoima näkyy olleen taittumassa 700-luvun alkupuolella. AD 718 he olivat kärsineet tappion kolmannessa yriryksessään vallata Kostantinopoli. Ehkä Bysantin osoittautuminen liian kovaksi palaksi käänsi huomion länteen.
Cordoban emiirikunta jää tämänjälkeen vain paikalliseksi mahdiksi Iberian niemimaalle, ja reconquista syö sen lopulta kokonaan.
Ilman Toulousen, Poitiersin ja Narbonnen voittoja muslimien rynnistys Eurooppan olisi voinut johtaa meidän kannaltamme ikävään tulokseen. Euroopan valtaus olisi ehkä lisännyt islamin voimia niin, että olisivat pystyneet uhkaamaan Konstantinopolia vuosisatoja aiemmin, kuin sen lopulta tekivät.
Konstantinopolin, Touluousen, Poitiersin ja Narbonnen tappioiden jälkeen islam ei pitkään aikaan uhannut vakavasti Euroopan ydinalueita, eivätkä arabit enää koskaan. Tämä edellinen on siis Poitiersin suuremmoisen voiton vähättelijöille. Poitiers oli käännekohta.
Toinen selittelijäryhmä, joka ei ole Poitiersista oppinut yhtään mitään, jos yleensä mistään muustakaan, on ne joiden mielestä vasta ristiretket aloittivat Euroopan ja islamin vastakkaisuuden.
Kristillinen maailma teki ristiretkiä Lähi-Itään v.1095-1271. Nämä retket eivät olleet aktio vaan reaktio. Islamilainen aggressio muuta maailmaa kohtaan alkoi jo Muhammedin hyökkäyksestä Mekkaan, ja on jatkunut siitä asti.
Voidaan siis sanoa, että Kaarle Martel pelasti Euroopan islamilta, -vanhoilla sumerilaisilla opeilla- yli tuhanneksi vuodeksi. Vuonna 2015 (kuva) ne olivat taas rynnimässä. -Ja peli jatkuu yhä.
Jos arokansojen vahvuus on raivopäisessä aggressiivisuudessa, ja kyvyssä brutaaliin väkivaltaan, eurooppalaiset ovat hyviä väkivallan organisoidussa ja rationaalisessa käytössä. Sivistys on monet kerrat pelastettu sen avulla. Tämä opetus siis kannattaa muistaa. -Ja toki ymmärtää myös: Sumerialaisen falangin kantava ajatus ei toki ole temppujen tekemisessä kantaen keppiä jonka päässä on teräase, vaan toiminnan rationaalisuudessa ja organisoidussa toteuttamisessa. Näillä eväillä lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan vielä tuhannenkin vuoden päästä, -muutakin kuin kuraania. 
Luettavaa:
- The Battle of Tours. also called the Battle of Poitiers and the Battle of the Highway of the Martyrs (Arabic: معركة بلاط الشهداء, romanized: Maʿrakat Balāṭ ash-Shuhadā’),[9] was fought on 10 October 732.
- Battle of Tours; European history AD 732,
-
Channel Four:n dokumentti hyllytettiin 2004, -kymmenettuhannet joutuivat pedoliifien uhreiksi.
Katsottavaa:
’Islam Takeover’ Driving France Protests? Trump’s Bombshell As Students Rage’
Näin sitä pitää:
Muita uutisia:
07.09. 2026:
18.05. 2024:
Viitsisikö joku vastata maahanmuuttajan kysymykseen: Onko yliopisto muuttunut madrassi-kouluksi?
14.08. 2026:
10.08. 2026:
20.08. 2026:
SDP:n Heinäluomalta kuppi nurin islam-kritiikistä – Vigelius: ”Kyse on tilastollisista tosiasioista”
15.07. 2026:
08.05. 2026:
Ari Koponen syyttää Opetushallitusta islamin valkopesusta: ”Kenen asialla Opetushallitus on?”
01.03. 2026:
21.09. 2026:
Miten eroon sekä AfD-vaivasta, että islamistien massa-maahanmuutosta
12.01. 2026:
05.03. 2025:
07.10. 2026:
13.09. 2026:
15.08. 2026:
Kiinan rahaa Palestiina-aktivismiin, -ja kenen muun ja mihin?