tHeinäkuun neljäs on merkkipäivä molemmissa Iranin sodan keskeisessä maassa.
Yhdysvallat juhlii 250. syntymäpäiväänsä. Iranissa puolestaan surraan hyökkäyssodan ensimmäisenä päivänä 28.2.2026 murhattua maan korkeinta johtajaa, ajatolla Ali Khameneita.
Ajallinen päällekkäisyys ei ole sattumaa.
(Kuva: Ali Khamenein muisdtotilaisuudesta tms. 16.06. Teheranista)
Normaalisti islamilaisessa kulttuurissa vainaja haudataan vuorokauden sisällä kuolemasta. Khamenein kuolemasta on kuitenkin kulunut jo yli neljä kuukautta.
Turvallisuus ennen kaikkea
Alun perin hautajaiset oli suunniteltu pidettäväksi maaliskuun alussa, mutta Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimet estivät laajamittaisten hautajaisten järjestämisen.
Keskeisenä oli huoli turvallisuudesta. Iraniin tehdyn hyökkäyksen keskeinen tavoite oli eliminoida mahdollisimman suuri osa maan johtohenkilöistä. Tämän ajateltiin johtavan koko islamilaisen tasavallan kaatumiseen, mikä osoittautui harhakuvitelmaksi.
Erityisesti Israel, jonka pääministeri Netanjahu laskee jatkuva sodan ja epävarmuuden palvelevan poliittisia ja henkilökohtaisia etujaan, on edelleen suuntautunut Iranin johtohenkilöiden murhaamiseen. Maan ministerit ovat toistuvasti julistaneet, että Iranin uusi korkein johtaja Mojtaba Khamenei on Israelin murhalistalla.
Kysymyksessä ei ole ainoastaan joidenkin Israelin hallituksen ääriaineisten uhoamineen. Vain muutama päivä sitten arvostettu New York Times -lehti kertoi, että Israel suunnitteli huhtikuussa kahden Iranin pääneuvottelijan murhaamista kesken Yhdysvaltojen kanssa käytäviä neuvotteluja.
Parlamentin puhemies Mohamed Bagher Qalibafin ja ulkoministeri Abbas Arangchin murhan toivottiin sabotoivan Iranin ja Yhdysvaltain neuvottelut. Yhdysvaltain on kerrottu varoittaneen tästä suunnitelmasta Irania.
Hautajaisjärjestelyillä pyritään estämään tällaiset suunnitelmat ajoittamalla ne samaan päivään Yhdysvaltain 250. vuosipäivän kanssa, ja kutsumalla Teheraniin yli sadan maan viralliset edustajat. Näiden, sekä sisäisten turvatoimien, toivotaan estävän salamurha-aikeet.
Hautajaisten poliittinen merkitys
Hautajaisseremoniat kestävät viikon. Teheranin jälkeen arkku kuljetetaan Qomin pyhään kaupunkiin Iranissa. Sen jälkeen se siirtyy naapurimaahan Irakiin, maan kahteen pyhään kaupunkiin Najafiin ja Karbalaan. Khamenei haudataan lopulta kotikaupunkiinsa, Iranin toiseksi suurimpaan kaupunkiin Mashdadiin.
Tiedotusvälineissä kiinnittyy erityinen huomio erityisesti muutamaan seikkaan: kuinka laajasti Iranin väestö osallistuu hautajaisiin ja näyttäytyykö uusi korkein johtaja Mojtaba Khamenei – surmatun ajatollan poika – ensi kertaa julkisuudessa. Hänen arvellaan loukkaantuneen vakavasti isänsä ja perheenjäsentensä surmanneessa iskussa.
Seuraavassa keskityn kuitenkin hautajaisiin liittyvään poliittiseen ja erityisesti geopoliittiseen ulottuvuuteen.
Hautajaisten toivotaan vahvistavan islamilaista valtiomuotoa
Poliittisten johtajien hautajaisissa ei useinkaan ole kysymys ainoastaan edesmenneen muistamisesta. vaan niillä on yhteiskunnalliset tavoitteet. Rituaaleille halutaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta, muistuttaa kansalaisia ja kannattajia arvoista, joita edesmennyt edusti. Ajatolla Khamenein hautajaisten toivotaan vahvistavan Iranin islamilaista tasavaltaa, jota hän yli kolmekymmentä vuotta johti ja jonka kehitykseen hän ratkaievasti on vaikuttanut. Hautajaiset ovat eräänlainen kansanäänestys islamilaisen tasavallan puolesta, pyrkimys vahvistaa kollektiivista identiteettiä.
Kuten Iranin lähihistoria todistaa, maan nykyhallinto ei suinkaan nauti jakamatonta suosiota maan väestön keskuudessa.
Ennen Israelin ja Yhdysvaltain hyökkäystä Iranissa olleet voimakkaat mielenosoitukset, jotka laajenivat taloudellisista toimeentulon kysymyksistä haastamaan koko valtajärjestelmän, tukahdutettiin armottomasti. Tuhansia ihmisiä surmattiin.
Kuitenkin monet, jotka ovat vastustaneet nykyhallintoa, ovat samalla isänmaallisia, patriootteja. He ovat ottaneet presidentti Trumpin ja Netanjahun lausunnot Iranin vuosituhantisen kulttuurin ja sivilisaation täydellisestä tuhoamisesta tyrmistyneenä vastaan.
Tämä on vahvistanut Iranissa nationalismia, kansallista ylpeyttä. Monet sellaisetkin, jotka haluavat muutoksia, vastustavat Yhdysvaltain ja Israelin aggressiota.
Niinpä esimerkiksi jokin aika sitten aktiivisesti levitetty propagansa entisen shaahin pojan paluusta on nyt lähes vaiennut, hänet kun nähdään pyrkivän valtaan ulkomaisten ohjusten ja Iranin tuhon avulla.
Tilanne muistuttaa tässä suhteessa muutamaa vuosikymmentä aiemmin Irakista. Maan miehittäneet ulkomaiset joukot joutuivat yllätyksekseen toteamaan, että Saddamin vastustajat eivät välttämättä rakastaneet amerikkalaisia.
Iranin johto haluaa voimistaa nationalismia
Tässä tilanteessa, jossa monet iranilaiset ovat kärsimistään pahoista tuhoista ja vaikeuksista huolimatta ylpeitä maansa menestyksekkäästä puolustustaistelusta, johto haluaa voimistaa nationalismia ja kansallista yhteenkuuluvuutta. Se, että Khamenei kuoli omassa kodissaan eikä pakoillut syvällä bunkkerissa, on myös vahvistanut hänen asemaansa marttyyrinä.
Samalla Khamenein hautajaiset tarjoavat maan uudelle johdolle tilaisuuden lujittaa asemiaan. Vallan vaihtuminen aiheuttaa aina epävarmuutta, etenkin Iranin tyyppisessä valtiossa. Vajaan puolen vuosisadan ikään ehtinyt islamilainen tasavalta elää historiansa ehkä vaikeinta aikaa, jossa sen johto joutuu uudelleen arvioimaan tulevaa strategiaansa.
Uuden johdon, ja erityisesti korkeimman johtajan Mojtaba Khamenein on lisäksi vakiinnutettava asemansa – se kesti pitkään myös hänen isältään, vaikka hän oli edesmenneen ajatolla Khomeinin läheinen uskottu. Hautajaisseremonioiden halutaan vahvistavan uskoa jatkuvuuteen ja uuden johtajan legitimiteettiä.
Hautajaisseremonian tapahtumat ulottuvat myös naapurimaahan Irakiin
Mielenkiintoista hautajaisjärjestelyissä on sekin, että osa suurista menoista tapahtuu naapurimaassa Irakissa, joka – toisin kuin persianlainen Iran – on arabimaa.
Selittävä tekijä on historia ja demografia. Selvästi yli puolen Irakin väestöstä on shiiamuslimeja, toisin sanoen Iranin valtajärjestelmän uskonveljiä. Shialaiset ovat islamin pienempi haara – valtaosa kuuluu sunneihin.
Lisäksi Bagdadin eteläpuolella sijaitsevat Najafin ja Karbalan kaupungit ovat shiiamuslimien pyhimpiä paikkoja – heti Saudi-Arabian Mekan ja Medinan jälkeen. Senkin takia Irak on erityisasemassa shiiojen uskonnollisessa traditiossa.
Ajatolla Khamenein suuret hautajaisseremoniat näissä ja muissa Irakin kaupungeissa muistuttavat myös siitä, että hän oli paitsi Iranin korkein johtaja, myös shiialaisten ylin hengellinen auktoriteetti yli rajojen.
Mutta kysymys on paljosta muustakin, politiikasta ja geostrategiasta. Irakissa tapahtuvilla Khamanein hautajaisseremonioilla halutaan painottaa Iranin alueellisten liittolaissuhteiden merkitystä. Tämä on erityisen merkittävää tänä aikana, kun Iranin tärkein alueellinen liittolainen, Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinto on syösty vallasta ja Libanonin Hizbollah on niin sotilaalaallisesti kuin poliittisesti joutunut kovan paineen alaiseksi.
Myös Irakissa paineet kasvavat Iranin liittolaisvoimien itsenäisen roolin rajoittamiseksi ja niiden integroimiseksi valtiollisiin elimiin.
Iran haluaa nyt muistuttaa, että se pitää kiinni alueellisista liittosuhteistaan myös tulevaisuudessa.
Iranin kolmet merkittävät hautajaiset
Iran on joutunut järjestämään lähihistoriassaan kolmet merkittävät hautajaiset. Presidentti Trump päätti ensimmäisen virkakautensa lopulla 2020 surmata ohjusiskulla Iranin vallankumouskaartin keskeisen johtajan, kenraali Qassem Soleimanin, joka vastasi Iranin sotilaallisista toimista ulkomailla ja ”vastarinnan akselista”.
Hänen hautajaisistaan muodostui valtava joukkotapahtuma, jossa korostui vastarinnan jatkaminen ja peräänantamattomuus, toisin sanoen sotilaallinen ulottuvuus-
Iranin konservatiivinen presidentti Ebrahim Raisi – joka oli valittu suoralla kansanvaalilla – kuoli lento-onnettomuudessa 2024. Hänestä oli uumoiltu Khamenein seuraajaa. Hautajaisissa korostettiin Iranin valtiollisen ja poliittisen järjestelmän kestävyyttä, resilienssiä, myös yllättävissä käänteissä. Painopiste oli valtiollisessa järjestelmässä.
Sen sijaan ajatolla Khamenein hautajaisissa korostuu Iranin poliittisen järjestelmän ideologinen ja poliittinen ulottuvuus, vallitsevan järjestelmän legitimiteetti. Hautajaisten halutaan vakuuttavan niin kansalaiset kuin liittolaiset siitä, että Iran tulee kestämään ja pitämään kiinni periaatteistaa ja liittolaisistaan.
Iranissa merkittävä sisäinen muutos
Tämä ei kuitenkaan merkitse, että kaikki jatkuisi ennallaan. Päin vastoin, Iranin johto joutuu nyt perinpohjaisesti arvioimaan tulevaa strategiaansa ja mm suhtautumistaan Yhdysvaltoihin, pitkäaikaiseen pääviholliseensa tilanteessa, jossa maat käyvät neuvotteluja sotatilan lopettamisesta ja tulevista suhteistaan.
Vallankumouskaarti tukevammin vallassa kuin ennen hyökkäystä
Israelin pääministeri Netanjahu oli tiettävästi saanut presidentti Trumpin mukaan hyökkäykseen uskottelemalla, että Iranin johdon surmaaminen johtaisi maan valtajärjestelmän kaatumiseen. Niinpä
Yhdysvallat ilmoitti hyökkäyksen tavoitteena olevan Iranin hallinnon kaataminen.
Sekavissa lausunnoissaan Trump on aika ajoin katsonut, että tavoite onkin jo saavutettu. Toiset, ja ehkä syvällisemmin Irania tuntevat, ovat korostaneet, että Iranin islamilainen hallinto ja erityisesti maan Vallankumouskaarti on nyt tukevammin vallassa kuin ennen hyökkäystä.
Totuuden siemen Trumpin lausunnoissa?
Paradoksaalista kyllä, Trumpin lausunnoissa saattaa olla tietty totuuden siemen, vaikkakaan ei sellainen kun hän tarkoitti. Ajatolla Khamenein murha auttoi tekemään sukupolvenvaihtoksen, joka olisi muutoin saattanut olla vaikeampi.
Lisäksi Iranin valtajärjestelmässä on tapahtunut lyhyessä ajassa merkittävä muutos, ei ainoastaan henkilöiden osalta vaan laajemminkin. Uusi sukupolvi on noussut päättäviin asemiin, ja sen mukana toimintatavat ja painotukset ovat muuttuneet.
Vuoden 1979 vallankumouksen konkareiden poistuminen näyttämöltä on siirtänyt päätöksenteon pikemminkin teknokraattiselle sukupolvelle, joka korostaa enemmän kansallista ulottuvuutta kuin vallankumousta.
Monet tästä uudesta sukupolvesta tulevat toki ennen kaikkea Iranin vallankumouskaartin keskuudesta. Kaarti hallitsee pitkälti paitsi maan ulkopolitiikkaa, myös valtaosaa maan taloudesta.
Iranin sisäistä tilannetta on tavattu luonnehtia reformististen ja konservatiivien väliseksi valtakamppailuksi.
Usein jako on liittynyt hallinnon kaksijakoiseen rakenteeseen. Kansanvaaleilla valitut presidentti – joka toimii hallituksen kokoajana ja pääministerinä – ja parlamentti ovat usein korostaneet joustavampaa asennetta ja neuvotteluja ulkovaltojen kanssa, uskonnollis-sotilaalliset voimat taas enemmän vastarintaa ja aseellista voimaa.
Vaikka Iranin nykyinen presidentti Pezeshkian lasketaan pikemmin reformistiseen leiriin, on valta Iranissa käytännössä pitkälti konservatiivisten voimien hallussa. Yleinen näkemys on, että maan johdossa on – korkeimman johtajan ohella – noin puolen tusinaa keskeistä päättäjää, joista presidentti on yksi, samoin vallankumouskaartin ja oikeuslaitoksen johtajat ja maan parlamentin puhemies Qalibaf, joka johtaa Iranin rauhanneuvottelijoita.
Iranissa väitellään tulevasta suunnasta
On merkittävää, että Iranissa ei ole ollut näkyvissä pahoja halkeamia valtajärjestelmän tai sotilaallisten organisaatioiden keskuudessa. Iranissa käydään kuitenkin voimakasta väittelyä – myös ja ewrityisesti konservatiivisten ja radikaalien voimien keskuudessa – siitä, millaisen suunnan maan tulisi nykytilanteessa ottaa.
Osa konservatiiveista on avoimesti arvostellut maan rauhannevottelijoita liiallisesta myöntyvyydestä, jopa petturuudesta. Samanlaisia ääniä on toki kuulunut myös Washingtonista ja Israelista, mutta vastakkaisista syistä.
Myös uuden korkeimman johtajan Mojtaba Khamanein asenne ilmentää jakautuneita mielipiteitä. Haastattelussa hän kertoi henkilökohtaisesti olleensa Yhdysvaltojen kanssa solmitusta yhteisymmärrysmuistiosta eri mieltä, mutta presidentti Pezeshkianin otettua siitä täyden vastuun hän antoi luvan allekirjoittaa sopimuksen.
Edellytykseksi asetettiin myös kansallisen turvaneuvoston ja sen sotilasedustajien hyväksyntä, mikä saatiinkin. Näin uusi johtaja pesi kätensä vastuusta, käy miten käy neuvotteluissa.
Uusi painotus talouteen ja väestön olosuhteiden parantamiseen
Mutta uutta aikaa – ja uutta ajattelua – edustaa parlamentin puhemies Qalibafin toiminta. Puheessaan Iranin Kauppakamarille hiljattain hän linjasi näkemyksensä suuntaviivoista, jotka ohjaavat tavoiteltua sopimusta Yhdysvaltain kanssa.
”Meidän on otettava aloite pois ohjuspattereita operoivilta nuorilta miehiltä ja käytettävä kaikki mahdollisuudet luodaksemme hyvinvointia, taloudellista kasvua ja kansallista kehitystä”, Qalibaf korosti.
Lausuma on mielenkiintoinen, onhan hän myös itse Vallankumouskaartin kenraali.
Puhemies painottaa Irania vastaan asetettujen sanktioiden suurta merkitystä: ”En jaa niiden näkemystä, joiden mukaan sanktiot ovat vain pala paperia. 2000-luvun alussa koimme 12 prosentin kasvua, ja näemme hyvin, missä olemme tänään. Mutta jos sanktioiden poistaminen merkitsee antautumista, emme koskaan hyväksy sitä. Iranin kansa ja sen johto ovat todistaneet, että he ovat valmiita uhraamaan elämänsä, mutta eivät koskaan tule antautumaan.”
Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan Iran tulee suunnistamaan. Siihen vaikuttaa paitsi maan sisäinen kehitys, ennenkaikkea myös se, minkä linjan maan vastustajat ja ennen kaikkea Yhdysvallat tulee omaksumaan.
Mikko Lohikoski
4.7.2026
Videolähetys: ANI 03.07. 2026,
(Lähteet: mm Al-Jazeera, New York Times, Amwaj, Haaretz, International, Ali Vaez/ICG, Vali Nasr/Foreign Affairs, Mikko Lohikosken kotiarkisto)
Muita uutisia:
02.07. 2026:
30.06. 2026:
28.06. 2026:
Netanyahu saavuttanut sota-tavoitteensa: Iran aikoo rakentaa ydinaseen
08.06. 2026:
Trump: ’Israel voidaan jättää yksin (alone) jos se jatkaa iskuja
22.06. 2026:
Vance maanantaina Sveitsissä: ”Ensimmäinen askel ydinaseohjelman pysyvässä lopettamisessa Iranissa”
19.06. 2026:
Trump sai sodalla vähemmän, kuin mitä Iran lupasi helmikuussa
26. helmikuuta 2026:
Iranin ja Yhdysvaltain neuvotteluissa ’merkittävää edistystä’ Genevessä
02.06. 2026:
Eroaako Iranin presidentti? -Vallankumouskaarti hamuaa valtaa
07.07. 2025:
27.08. 2024:
Iranilaisen taloustutkijan näkemys Iranin taloudesta: ”Trump-vaara”, pommi ja ’ystävät’
Pekka Kemppainen
Kiitos Mikko Lohikoski.
Puolueetonta uutisointi.
Harvinaista tässä ajassa!