Pääministeri Petteri Orpo antoi eduskunnan suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle selvityksen tulevasta EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksesta sekä Euroopan poliittisen yhteisön kokouksesta.
(Arkistokuva: Petteri Orpo, kuvalähde: Valtioneuvosto.)
Valiokuntien kysymyksissä korostuivat Kosovo, Ukraina ja Moldova.
Eduskunnan suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta kuulivat yhteisessä kokouksessaan torstaina (4. kesäkuuta) pääministeri Petteri Orpoa (Kokoomus) tulevasta Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin huippukokouksesta. Huippukokous järjestetään perjantaina 5. kesäkuuta Tivatissa Montenegrossa.
Kokouksen teemana on EU:n ja Länsi-Balkanin yhteinen vauraus ja vakaus. Kyseessä on EU:n ja Länsi-Balkanin johtajien säännöllinen korkean tason poliittinen tapaaminen, jossa käsitellään erityisesti EU:n laajentumista, alueen asteittaista integroitumista unioniin sekä turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamista.
Valiokuntien ja pääministerin keskustelussa nousi esiin myös Ukrainan EU-jäsenyyspolku. Kansanedustajat kysyivät erityisesti mahdollisuudesta avata jäsenyysneuvottelujen klustereita Ukrainan kanssa.
Valiokuntien jäsenet esittivät pääministeri Orpolle kysymyksiä erityisesti Kosovon ja Serbian suhteista, Ukrainan EU-jäsenyyspolusta, Moldovan tilanteesta sekä Serbian poliittisesta kehityksestä.
Kosovon osalta kansanedustajat kysyivät, mitkä ovat Euroopan unionin näkökulmasta keskeiset askelmerkit Kosovon ja Serbian suhteiden edistämisessä ja miten maiden välejä voitaisiin saada selkiytettyä. Lisäksi esiin nousi Kosovon kysymyksen painoarvo tulevan huippukokouksen alla.
Ukrainan osalta kansanedustajat kysyivät tavoitteesta avata neuvotteluklusterit Ukrainan kanssa maan tavoittelemaan EU-jäsenyyteen liittyen. Kansanedustajia kiinnosti myös, miten Suomi suhtautuu Ukrainan jäsenyyspolun eri etenemisvaihtoehtoihin.
Moldovan osalta valiokuntien jäsenet pitivät myönteisenä, että maan EU-polulla on tapahtunut edistystä, ja kysyivät, mitä tilanteesta voidaan tässä vaiheessa sanoa. Lisäksi kansanedustajat kysyivät Serbian vaalien jälkeisestä tilanteesta ja siitä, miten Euroopan unionin tulisi suhtautua maan poliittiseen kehitykseen.
Kansanedustajat kysyivät EPY:stä, Kosovosta ja Vuoristo-Karabahista
Tulevan kokouksen lisäksi pääministeri Orpo antoi valiokunnille selvityksensä Euroopan poliittisen yhteisön (EPY) kokouksesta, joka järjestettiin 4. toukokuuta Armenian Jerevanissa. Kokouksen teemana oli tulevaisuuden rakentaminen, yhtenäisyys ja vakaus Euroopassa.
Kansanedustajat kysyivät pääministeri Orpolta muun muassa, millaiseksi toimijaksi Euroopan poliittinen yhteisö on muodostumassa, onko sillä nähtävissä lisäarvoa ja mitä konkreettista hyötyä siitä voidaan saada.
Pääministeriltä kysyttiin myös hänen tapaamisestaan Kosovon pääministeri Albin Kurtin kanssa sekä Kosovon kysymyksen painoarvosta Länsi-Balkanin huippukokouksen alla. Armenian osalta kansanedustajat kysyivät, nousiko keskusteluissa esiin Vuoristo-Karabahin eli Nagorno-Karabahin nykytilanne sen jälkeen, kun Azerbaidžan otti alueen haltuunsa.
Euroopan poliittinen yhteisö on vuonna 2022 perustettu hallitustenvälinen keskustelufoorumi, jonka tarkoituksena on vahvistaa poliittista vuoropuhelua Euroopassa. Toukokuun alun kokous oli ensimmäinen EPY-kokous, johon osallistui myös Kanada. Samalla Kanada oli ensimmäinen ei-eurooppalainen maa kokouksessa. 
Luettavaa:
- Mikä on eduskunnan suuri valiokunta?
- Suuren valiokunnan kokousten pöytäkirjat valiokunnan sivulla
- EU:n neuvoston kokouskalenteri (consilium.europa.eu)
Seppo Huhta