Kansanedustaja Sara Seppänen (Perussuomalaiset) vaatii välitöntä puuttumista käytäntöihin, joissa koulun uskonnonopetusta korvataan moskeijoiden ja muiden uskonnollisten yhteisöjen järjestämällä opetuksella.
(Arkistokuva, kuivalähde: Eduskunta.)
Sara Seppäsen mukaan Ilta-Sanomien esiin nostamat tiedot osoittavat vakavia puutteita viranomaisten valvonnassa ja kasvavan riskin yhteiskunnan eriytymisestä.
– Suomessa ei voida ummistaa silmiä siltä, että valvomattomat rinnakkaiset uskonnolliset rakenteet voivat altistaa lapsia radikalisoitumiselle. Kun opetuksen sisältöä ei tunneta eikä valvota, yhteiskunta ottaa täysin tarpeettoman ja vakavan riskin, Seppänen sanoo.
Hänen mukaansa ongelmallista on erityisesti se, ettei opetuksen sisältöä käytännössä seurata lainkaan.
Kukaan ei tiedä, millaisia arvoja lapsille välitetään
– Viranomaiset ovat vuosia hyväksyneet tilanteen, jossa koulujen tehtäväksi on jäänyt lähinnä todistusten vastaanottaminen. Kukaan ei aidosti tiedä, mitä opetuksessa painotetaan tai millaisia arvoja lapsille välitetään, Seppänen toteaa.
Helsingin ja Vantaan linjaukset oikeansuuntaisia
Seppänen pitää hyvänä sitä, että Helsinki ja Vantaa ovat ryhtyneet tiukentamaan käytäntöjään Opetushallituksen ohjeiden mukaisiksi.
– On tärkeää ymmärtää, että kyse ei ole mitättömästä asiasta. Kyse on siitä, rakennammeko Suomeen yhteiskuntaa, jossa lapset kasvavat yhteisten instituutioiden piirissä vai erillisissä rinnakkaisyhteisöissä, Seppänen sanoo.
Ei yhteistä katsomusainetta
Seppänen korostaa kuitenkin, ettei ratkaisu ole yhteinen katsomusaine.
– En kannata yhteistä katsomusainetta. Oman uskonnon opetus kuuluu suomalaiseen koulujärjestelmään myös jatkossa. Mutta opetuksen tulee tapahtua suomalaisen koulun ja opetussuunnitelman piirissä, ei valvomattomissa rinnakkaisissa uskonnollisissa rakenteissa, Seppänen toteaa.
Seppäsen mukaan tilanteesta tarvitaan nyt valtakunnallinen selvitys.
– Suomen on tiedettävä, kuinka laajasti koulun uskonnonopetusta korvataan uskonnollisten yhteisöjen opetuksella ja millaisia vaikutuksia tällä on lasten integroitumiseen, yhdenvertaisuuteen ja turvallisuuteen. Näitä kysymyksiä ei voi lakaista maton alle, Seppänen sanoo.
Seppo Huhta