Älykkyysosamäärä mittaa ihmisen älykkyyttä sikäli kun se voidaan määrittää erilaisin älykkyystestein. Kun suuri määrä ihmisiä testataan, niin tulokset noudattavat tunnettua Gaussin käyrää.
Käyrä on kalibroitu siten, että tavanomainen keskivertoälykkyys saa arvon 100. Älykkyysosamäärä 120 on selkeästi keskimääräistä korkeampi, ja tyypillisen korkeakoulutetun ihmisen älykkyysosamäärä on näillä hujakoilla. Yli 130:n älykkyysosamäärät ovat jo poikkeuksellisia, ja 150 merkitsee jo neroutta.
Donald Trump, joka tunnetusti luottaa enemmin kylmään kahviin kuin vaatimattomuuteen kaunistuakseen, on väittänyt toistuvasti omaavansa erittäin korkean älykkyysosamäärän, ”high IQ” (IQ = Intelligence Quotient, älykkyysosamäärä).
Jossakin yhteydessä hän on antanut ymmärtää sen olevan yli 150. Hän myös toistuvasti kutsuu vastustajiaan epiteetillä ”low IQ” eli väittää heidän olevan idiootteja.
Trump ei kuitenkaan ole julkistanut mitään hänelle mahdollisesti tehtyä älykkyystestiä tai sellaisen tulosta. Myöskään hänen akateemisista ansioistaan ei voi päätellä mitään. Hän on suorittanut loppututkinnon Wharton Collegesta, mutta hän pääsi sinne ohi normaalin opiskelijavalinnan, eikä hänen arvosanojaan ole julkaistu.
Trump on tosin mainostanut hänelle tehtyjä kognitiivisten kykyjen testejä, joita käytetään muistisairauksien diagnostisointiin. Ne hän on läpäissyt. Sanojensa mukaan niin loistavasti, että testanneilla lääkäreillä oli kyyneleet silmissä ihmetyksestä ja ihailusta.
Mutta nyt on viisi eri AI palvelua arvioinut Trumpin älykkyysosamäärän hänen taltioitujen puheittensa perusteella. Trumpin oman Truth Social kanavan keinoäly antoi älykkyysosamääräksi 95 – 105, eli tavanomaisen tai hieman keskimääräistä alemman.
Keinoäly antoi tunnustusta nopeasta assosiatiivisesta ajattelusta, itseluottamuksesta ja kyvystä dominoida tilannetta.
Mutta muuten puhetapa on toistelevaa, puheet heikosti koostettuja, ja vastaukset vältteleviä. Lisäksi Trumpilla on taipumus esittää todistamattomia väitteitä varmuuksina superlatiivein lastattuna. No, vaikeahan tuosta on luomuälykkäkään eri mieltä olla.
Muut keinoälyt antavat samansuuntaisia arvioita. Alhaisimman arvion Trumpin älykkyydestä antoi kiinalainen Deep Seek (80 – 85). Google Geminin arvio oli 85 – 95. Elon Muskin Grok oli armollinen 95 – 110 arviollaan, kun taas Meta-AI:n arvio oli sama kuin Google Geminin.
Trumpin puhetapaa kuvaavat adjektiivit toistuvat. Sekavaa, harhailevaa, kerskailevaa, katkeraa, rajoitettu sanavarasto jne.
Keinoälyn mielestä Trump on siis hengenlahjoiltaan keskinkertainen tai hieman keskitasoa heikompi. Vertailun vuoksi Obaman älykkyysosamääräksi on arvioitu 130 – 145.
On kuitenkin muistettava, ettei tekoälyn arvio Trumpista perustu mihinkään todelliseen testiin, eikä AI voinut arvioida esimerkiksi muistin, tai jonkin erityislahjakkuuden tasoa.
Mutta jos Trump on todella tuollaista hieman spukpulutasoa, niin kuinka hän on voinut selvitä liike-elämässä ja päästä kaksi kertaa johtavan supervallan presidentiksi.
Ehkäpä lievä yksinkertaisuus yhdistyneenä valtavaan itseluottamukseen ja jonkinlaiseen moraali-idiotiaan onkin menestyksen resepti.
Älykkään ja eettisen ihmisen toimintaa voi rajoittaa yliajattelu ja ylianalysointi. Päätösten ja toimenpiteiden ja niiden seurausten loputon pohdinta voi halvaannuttaa toimintakyvyn. Itsevarma tyhmyri, joka Trumpin tavoin häikäilemättä toteuttaa päähänpiittymiään – ja mikäli seuraukset ovat huonot, aina syyttää muita – saa edes jotakin aikaan. -Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ainakin.
Mutta tuo älyllinen alisuorittaminen voisi selittää esimerkiksi lupaukset ja väitteet, jotka fiksumpi henkilö heti tajuaa mahdottomiksi.
5000 dollaria jokaiselle täysi-ikäiselle amerikkalaiselle, mikäli republikaanit voittavat tulevat välivaalit, vain tuntui mukavan pyöreältä summalta. Ja vaalien jälkeen se joka tapauksessa on unohdettu. Laskekoot siis muut, olisiko se mahdollista. Ja ulkomaat luonnollisesti maksavat Trumpin tariffit, eivätkä Yhdysvaltojen yritykset ja kuluttajat.
Osan valeistaan Trump ilmeisesti itse uskoo, ja muista hän ei yksinkertaisesti välitä.
Kun Ruotsin valtakunnan kansleri Axel Oxenstierna lähetti parikymppisen poikansa Ruotsin neuvottelijaksi hieromaan Westfalenin rauhaa, hän sanoi tehtävän vastuullisuutta kavahtaneelle nuorelle miehelle: ”Poikani, et tiedä, kuinka vähällä järjellä maailmaa hallitaan.”
Eipä nykymenoa olisi varmaan arvannut vanhempi Oxenstiernakaan.
Atte von Wright