Euroopan parlamentin tuore linjaus moottoripyörien pakollisten määräaikaiskatsastusten edistämisestä on askel väärään suuntaan. Esitys lisäisi byrokratiaa ja kustannuksia ilman näyttöä merkittävistä turvallisuushyödyistä, sanoo kokoomuksen poliisitaustainen kansanedustaja Marko Kilpi.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
”Saatavilla oleva tutkimustieto osoittaa selvästi, että moottoripyöräonnettomuuksien keskeiset syyt eivät liity teknisiin vikoihin”, Kokoomuksen liikenne- ja viestintävaliokuntavastaava Marko Kilpi toteaa.
”Päinvastoin, teknisten vikojen osuus on erittäin pieni – alle prosentin luokkaa. Onnettomuuksien taustalla ovat ennen kaikkea inhimilliset tekijät, liikenneympäristö sekä muiden tienkäyttäjien toiminta”, Kilpi jatkaa.
’Pakolliset katsastukset lisäävät hallinnollista taakkaa’
Kansainväliset moottoripyöräilyjärjestöt, kuten Fédération Internationale de Motocyclisme (FIM), ovat todenneet, ettei pakollisille katsastuksille ole olemassa näyttöön perustuvaa turvallisuusperustetta. Sen sijaan ne loisivat lisää hallinnollista taakkaa ja kustannuksia ilman todellista vaikutusta onnettomuuksien vähentämiseen.
”Suomessa moottoripyöriä ei tällä hetkellä katsasteta, ja ratkaisu perustuu toimivaksi todettuun malliin, jossa turvallisuutta edistetään muilla keinoilla. EU-lainsäädäntö on tähän asti mahdollistanut kansallisen jouston, ja tätä periaatetta tulee kunnioittaa jatkossakin”, Kilpi sanoo.
”On hyvin erikoista, että parlamentti pyrkii kävelemään kansallisen määräysvallan yli, varsinkin kun Euroopan neuvosto on aiemmin ilmaissut selkeästi halunsa säilyttää nykytila, ja antaa jäsenmaiden itse päättää parhaista vaihtoehtoisista tavoista parantaa motoristien liikenneturvallisuutta”, Kilpi jatkaa.
’Lisää kustannuksia motoristeille ja viranomaisille’
Pakollinen katsastusjärjestelmä tarkoittaisi käytännössä lisää kustannuksia motoristeille ja viranomaisille, vaikka hyötyjä ei ole kyetty osoittamaan. Samalla vaarana on, että huomio siirtyy pois niistä toimenpiteistä, jotka aidosti parantavat turvallisuutta: koulutuksesta, asennekasvatuksesta, infrastruktuurin kehittämisestä ja liikennesääntöjen valvonnasta.
”Lisäksi EU-tason yhdenmukainen sääntely ei huomioi jäsenmaiden erilaisia olosuhteita. Moottoripyöräilyn kausiluonteisuus, ajomäärät ja liikenneympäristö vaihtelevat merkittävästi eri maissa. Yksi malli ei sovi kaikille”, Kilpi muistuttaa.
”Vaadimme, että päätöksenteossa pitäydytään faktoissa ja suhteellisuusperiaatteessa. EU ei tule säätää uusia velvoitteita ilman selkeää näyttöä niiden vaikuttavuudesta”, Kilpi linjaa.
”Moottoripyöräilyn turvallisuutta tulee kehittää tehokkailla ja kohdennetuilla keinoilla. Byrokratiaa lisäämällä ei paranneta kenenkään turvallisuutta”, Kilpi päättää.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)