En kirjoita reportaasia tuoreimmista katukähinöistä, -koska ehkä jo huomenna saamme uudet. Teemmekin analyysin ilmiön ulottuvuuksista ja juurista. Lukemisen iloa!
(Kuvaan on käytetty aineistoa eri lähteistä.)
Heti alkuun irtisanoudun ’oikeiston’ ja ’vasemmiston’ keskinäisestä köydenvedosta, kumman väkivalta on oikeutetumpaa, -ja ”radikalisoituneiden” t. pinnallisimpien höyrypäiden pongaamisesta vastapuolen joukoista. -Molempi kysymyksenasettelu on mieletöntä.
Lyönkin heti äärilaitojen kohkaajia tasapuolisesti, ja niin että tuntuu:
-Tulkaa pois sieltä ääriryhmien varjomaailmasta tänne päivänvaloon, ja tekemään oikeata politiikkaa!
Politiikkaa on sellainen vaikuttaminen, joka koskettaa palkkoja, hintoja, vuokria, veroja, julkishallintoa ja muita meidän yhteiseen arkeen liittyviä asioita. Kun haluat mennä mukaan vaikuttamaan, hakeudut johonkin poliittiseen ryhmään, joka laittaa sinut johonkin lautakuntaan (kunnassa) ja ehdolle johonkin asemaan, jossa olet mukana tekemässä päätöksiä.
Myös mielipidevaikuttaminen em. asioiden tekemiseksi kansalaisille (äänestäjille) ymmärrettäviksi on politiikkaa. -Silloinkin olet mukana yhteisten asioiden hoitamisessa.
Sensijaan itsetarkoituksellinen kärhämöinti -itsesi lailla arkipolitiikasta vieraantuneen- ”ideologisen vastapuolen” kanssa on parhaimmillaankin (huonoa) katuviihdettä, josta hyötyvät vain skuuppeja ja lööppejä kinuavat toimittajat, -ja poliisit ylityötunteina.
Tavallaan ”anti”fasistit ja mielikuvitus-leikkitoverinsa ”natsit” ovat kuin viime vuosisadan sarjakuvalehtien supersankarit ja superrikolliset, jotka ovat olemassa vain mielikuvituksessa, -ja vain toisiaan varten:
-Niin miltä se tuntuu, kun teistä eivät ole kiinnostuneita ketkään muut, kuin ”vastustajanne” l. mielikuvitus-leikkitoverinne?
”Mustat silmät, yötä tummemmat…”
Muuten tätä kaikkea voisi tarkastella huumorilla, mutta sielläkin joskus joku saa oikeesti kipeää. -Ja pahempaakin: Myös Suomessa ääriryhmien varjonyrkkeilyyn on liittynyt kuolemantapauksia. Niiden kautta pääsemmekin avaamaan ilmiön synkän puolen.
’Patria y Muerte’
Taannoin Helsingissä erään äärioikealle itsensä profiloineen poikaporukan lennäkkienjako- ja esiintymis-sessio keskeytyi Asema-aukiolla välikohtaukseen, jonka seurauksena yksi henkilö -nuori mies- menehtyi parisen vuorokautta myöhemmin kotonaan, poistuttuaan omin luvin sairaalasta asunnolleen, jossa em. skabassa saatu hoitamaton vamma -tylppä isku päähän- yllättäen pahentui.
Välikohtaus, jossa onnettomasti menehtynyt nuorukainen sai vammansa, tallentui Postitalon katolta kuvaavan valvontakameran nauhalle. Miten myöhemmin menehtynyt mies astuu ulos Rautatieaseman Postitalon-puoleisesta ovesta, maleksii ”äärioikeistolaisen” ryhmän ohitse, pysähtyy ja ilmeisesti sanoo jotakin, ja hänen pään liikkeensä viittaa siihen, että hän -sanottuaan jotain herjaavaa- sylkäisi maahan lähimmän järjestönsä lippua pitelevän ikäisensä(?) miehen eteen asfaltille.
Loukattu lipunkantaja, -nimitetään häntä tässä ”Epuksi”- koki, että tapahtunutta ei anteeksipyynnöllä kuitata, eikä sellaista ole odotettavissakaan. ”Eppu” näkyy videolla tekevän jonkinlaisen lyöntiliikkeen kohti häiritsijää, joka poistuukin paikalta. -Hänen kannaltaan viisas valinta.
Mitä videolta ei ole ymmärretty hakea:
Murheellista tapahtumaa seuraa koko sen ajan -myös lähestymiskävelyn aikana- kaksi hiljaista miestä, asemarakennuksen seinustalle jättäytyen- ja ja katseet kiinnitettyinä lipunkantajiin ja heitä lähestyvään ”omaan mieheensä”.
Niin miksi ’omaan’? Tarkkailijat ilmaantuivat tähystyspaikalleen samoihin aikoihin, -ehkä olivat tulleet peräti samalla metrojunalla Kalliosta.
Niin mikä siellä Kallion entisessä työläiskaupunginosassa -nykyisessä hipsterihelvetissä- on niin kiinnostavaa?
Vastauksen kysymykseemme osaisivat antaa ne Vaasankadun ja Helsinginkadun asukkaat, jotka ovat perusteellisesti kyllästyneet kotikaupunginosansa rauhattomuuteen, -johon yleensä nimetään yksi syy yli muiden: Huumeet.
Sallinette spekuloinnin: On jo julkisesti kerrottu, että menehtynyt nuorimies käytti riippuvuutta aiheuttavia huumeita. Tiettävästi hänellä oli hallussaan ostoksensa, -pieni pussi jonka hänen -samasta ostoksesta osille pyrkivä- ’ystävänsä’ poimi haltuunsa kaverinsa pudotessa asfaltille ”Epun” lyönnin jälkeen.
Joku salaliittoteoreetikko voisi ajatella, että ostos olikin lahja: Ilmaispaketti pientä palvelusta vastaan.
Silloin asemanseinustan päivystäjät olivat todistamassa sopimuksen täyttymistä.
”Antifasisti”-sankarimme ymmärsi hakeutua sairaalaan näyttämään vammaansa, mutta ei malttanut pysyä poissa huumeisesta elämästään, vaan poistui luvattomasti, ja hoito sekä tärkeä vamman jälkiseuranta keskeytyivät. Lopputulos oli hänelle surullinen. R.I.P.
Asema-aukion tapahtumasta alkanut tragedia vauhditti ’PVL:n’ kieltämistä. -Oli siis merkittävä poliittinen takaisku ”äärioikeistolle”. -Oliko poliittinen tulos jonkun tavoite?
-Voiko joku taho Suomessa todellakin järjestellä poliittisia projektejaan näin julmilla keinoilla? -Vastauksen jätän lukijalle kotitehtäväksi.
Niin mihin ääriryhmiä käytetään?
Tämä onkin se kysymys, -ja tähän liittyen vaivasin teitä em. ikivanhalla jutulla.
Ääriryhmän funktio ei ole edistää niitä tavoitteita, joiden nimissä ääriryhmät -molemmilla laidoilla- oikeuttavat olemassaoloaan ja motivoivat kannattajiaan.
Pidämme edellisen mielessä, ja lähestymme toisesta suunnasta:
Venäjä, -ja sitä ennen Neuvostoliitto– on korostetusti suuntautunut käyttämään hyväkseen ”vihollisvaltioiden protestointipotentiaalia, sisäisiä ristiriitoja ja tyytymättömiä ryhmiä”
Edellä kirjoitetun hyväksynee jokainen ns. ’kylmän sodan’ elänyt: Neuvostoliiton ote muiden maiden kommunisteista oli vahva, ja tuki runsaskätistä. -No, mutta neukkula jo romahti omaan mahdottomuuteensa!
-Ei huolta: Bolshevikkien luomat turvallisuusrakenteet (=pakkovallan väkivaltakone l. punakone) jatkoi elämäänsä, -ja loivat itselleen uuden isännän. Toki, tuli vähän kitkaa edellisen ”Kremlin pesueen” kanssa, kun rosvokapitalismia ja oligarkkeja oli haasteellista markkinoida entisille kommunisteille.
”Vahvan johtajan” kaipuu yhdistää
’Ja tapahtui niinä päivinä, että kun pyhiinvaeltajien virta Leninin mausoleumiin laantui, uudet toivioretkeilijät saapuivat ihailemaan Ljubljanka-aukion KGB-pääkonttorin teloituskoppeja, kidutuskammioita ja kremaa”:
”Teillä oli hyvä meininki!”
1940-luvulla Suomen silloinen ulkoministeri kysyi diplomaattisuhteiden katkeamisen takia maastapoistuvalta Yhdysvaltain suurlähettiläältä tämän jäähyväiskäynnillä: ”Miksi presidentti Roosevelt ei lue Neuvostoliittoa niiden diktatuurivaltioiden joukkoon, joita hän on julistanut vastustavansa? (Ns. ’Atlantin julistuksessa’, josta presidentti Ryti oli Yhdysvalloille ilmoittanut, että Suomikin voisi sen allekirjoittaa.)
Vastaus ministerin kysymykseen ei ole (vieläkään) kuultu, mutta diktatuurin seireenit eivät ole vaienneet
”-Ei herroja totella saata, eikä saa! Vaan Taivaan Herraa siksi kuunnelkaa! -Ja Herran valitsemaa Johtajaa!”
-Edellinen sitaatti on runoilija Arvo Salolta (SDP) jostain viime vuosituhannelta, mutta sopii johdannoksi 2000-luvun äärioikeiston geopoliittiselle orientoitumiselle, -ja myös ’Oval Officessta’ kuuluvien uutisten ymmärtämiseen.
Eipä olisi monikaan 1960- ja 70-luvuilla osannut arvata, että Kremlin isäntä ja amerikkalainen -myös suomalainen- äärioikeisto ovat -kuten jehovat sen sanois- ’Veljiä Kristuksessa’.
(Jatkuu linkin jälkeen.)
Mutta takaisin ääriryhmien varjoisaan rinnakkaistodellisuuteen:
Olette petettyjen porukassa
Edellä jo todettiin, ettei kummankaan laidan ääriryhmillä ole päivänpolitiikan päätösasioihin muuta kuin välillinen vaikutus. Ääriryhmien todella vaarallinen funktio liittyykin poikkeustilanteisiin, joista päällimmäisenä -useimmiten ulkovallan- yritys horjuttaa jotakuta valtiota, tai vaihtaa sen hallitus, ellei peräti valtiomuoto.
Suomen lähihistoriassa -mutta ei suomalaisten muistissa- onkin hyvä ennakkotapaus: Ns. ”Beljakovin kumousyritys”: Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Aleksei Beljakov oli saanut liittolaiseltaan, Neuvostoliiton kommunistipuolueen (NKP:n) ’pääideologilta Mikhail Suslovilta, ja tämän tiimiläiseltä NKP:n kansainvälisen osaston Suomi-ekspertiltä Boris Ponomarjovilta tehtävän edistää Suomen muuttumista ”sosialistiseksi”, so. neuvostotasavallaksi.
Taistolainen, -kenen joukoissa seisoit?
Suslovin-Ponomarjovin-Beljakovin operaatioon liittyi suomessa ainakin Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP:n) ärhäkkään fundamentalisti-opposition johtaja Taisto Jalo Sinisalo. Vallankumousmiesten suunnitelma oli vähintään kolmitasoinen:
- ”Kuuma lakkokevät”,
- opiskelijamellakat,
- hallituskriisi.
3.) Maassa oli silloin pääministeri Ahti Karjalainen, ja hallituspohja oli ns. kansanrintama: SKDL, SDP ja keskustaryhmät. SKDL:ssä dominoi SKP:n (maltillinen) enemmistöryhmä, ns. ’saarislaiset’. Puolueen ’taistolainen’ vähemmistö harjoitti rakentavaa vasemmistopolitiikkaa, mutta demagoginen ja dogmaattinen puolueensisäisen oppositio saattoi pölhöpopulismillaan kiristää puoluejohtoja, -ja syödä sen kannatuspohjaa suurilla työpaikoilla.
SKP;n stalinistisiivellä (taistolaiset) oli siis keinot kiristää SKDL:n ministeriryhmää noudattamaan hallituksen yhtenäisyyden vaarantavaa politiikkaa: Vaatia sellaista, mihin hallituskumppanit eivät voi suostua.
SKDL:n pakottaminen hallitusyhteisetuyön rikkomiseen ei sitten onnistunut, ja Karjalaisen hallitus pysyi.
1.) Ammattiyhdistysliikkeessä ja suurilla työpaikoilla taistolaiset saattoivat kiristää kilpailua SKP:n enemmistöläisten ja demarien kanssa, -ja mikäs siihen paremmin soveltui, kuin korkeimpien palkkavaatimusten esittäminen huutokauppa-tatsilla. -Tällä konstilla saatiin helposti työmarkkinaselkkauksia.
”Kuuma lakkokevät” oli siis realistinen mahdollisuus, -mutta siitä toteutui vain metallin lakko. -Tässä lakkoilun tyynnyttelyssä presidentti Urho Kekkosen sekaantuminen työmarkkinapolitiikkaan oli suuri merkitys.
2.) NKP:n kansainvälisellä osastolla ei ymmärretty, että vuoteen 1970 mennessä taistolais-stalinistien dominoimaksi päätynyt suomalainen opiskelijaliike ei olisi alunperinkään ollut kykenevä samanlaisiin rauhattomuuksiin, kuin mm. 1968 Ranskassa ja muualla Euroopassa. Suslovin-Beljakovin suunnitelmassa opiskelijoilla oli rooli -paitsi vallanvaihdon jälkeisen ajan virkakuntana, myös toivottujen ’Pariisin-tyyppisten’ mellakoiden toimijoina.
Barrikaadeja ja katutaisteluja ei ollut odotettavissakaan, mutta Moskovan Staraja Plotsadilla (Vanhalla Torilla, NKP:n kv-osaston osoite) sitä osattu ymmärtää.
Suslovin-Beljakovin suunnitelma olisi ollut jokseenkin toimiva -vaikkei toteutunutkaan- mutta se olisi vaatinut vielä yhden elementin:
4.) Shokeeraava yksittäistapaus:
Suunnitelman mukaan siis 1. Suomi olisi jäänyt ilman vuoden 1971 työehtosopimusta ja lakot olisivat lamauttaneet viennin, 2. opiskelijoiden ja nuorison eurooppalais-tyyliset rauhattomuudet olisivat tuoneet poikkeustilan tunnusmerkit kaduille. 3. Hallituskriisi ja uudet pitkitetyt hallitusneuvottelut olisivat jättäneet Suomen ilman selvää poliittista johtoa.
Vaikka kaikki em. elementit olisivat olleet kasassa, aiottuun tavoitteeseen pääseminen olisi vaatinut vielä yhden palikan pelilautaan: Suuren mediahuomion omaavan aktion, joka yhdellä iskulla olisi vienyt tilanteen Suomessa ’korkeammalle levellille’.
Alussa kysyin, mihin poliittisia -väkivaltaisiksi identifioituneita- ääriryhmiä käytetään. -Juuri kerroinkin yhdestä tilanteesta. Suslovin-Beljakovin-Sinisalon hankesuunnitelmasta puuttui ”suuri ruumis”. Vai puuttuiko? -Suunnitelmissa saattoi olla, mutta kaikki muukin jäi toteutumatta.
(Jatkuu linkin jälkeen.)
-Aktivisti: Kenen joukoissa seisot?
Väkivaltaisia ääriryhmiä -siis molemmilta laidoilta -ja muualtakin jos löytyy- käytetään istuvan hallituksen vahingoittamiseen, poliittisen tilanteen epävakauttamiseen ja mahdollisesti valtiollisen itsenäisyyden lopettamiseen tähtäävän toiminnan yhtä elementtinä. -Ääriryhmät aktivoidaan tarvittaessa.
Tägään varmuuden vuoksi: #Sinimustat, #punamustat”, #punavihreät, #vihermustat, ja loppuun #sinimustelmaiset. -Jäikö joku mainitsematta?
Pekka Kemppainen
P.S.
Mulla on vielä yx hyvä:
”Ei väkivalta meitä pakottaa, voi itse väkivaltaa käyttämään!”
Linkkejä:
- Mitä emme tahdo, sitä emme tee (video)
- ”-Ei herroja totella saata, eikä saa! Vaan Taivaan Herraa siksi kuunnelkaa! -Ja Herran valitsemaa Johtajaa!” (video)
Muita uutisia:
27.12. 20215:
30.12. 2025:
09.05. 2025:
Venäjän post-kommunistiset ystävät lännessä eivät ole konservatiiveja
05.03. 2024:
09.11. 2025:
13.11. 2025:
Poliittinen ikkunoidenkivitys-kilpailu on turhaa, -ja vahingollista
21.09. 2025:
26.01. 2026:
03.10. 2024:
Southportin mellakointi paljastaa äärioikeiston tummat taustat
Mikko Paunio