Kansanedustaja Pekka Aittakumpu (Perussuomalaiset) on huolissaan siitä, onko vapaaehtoisesti toimivilla ensiapuryhmillä jatkossa oikeus pelastaa ihmishenkiä.
”Lupa- ja valvontaviraston kanta keskeytti huhtikuussa vapaaehtoisten sydäniskuriryhmien toiminnan Keski-Suomessa. Koulutetuista vapaaehtoisista koottujen ryhmien tarkoituksena on ollut rientää apuun äkillisissä sydänpysähdyksissä ja lyhentää hoidon aloitusviivettä. Nykyinen lainsäädäntö ei selkeästi määrittele vapaaehtoisten järjestelmällistä hälyttämistä osaksi ensihoitojärjestelmää. Tämä tulee korjata”, Aittakumpu sanoo tänään eduskunnassa jättämässään kirjallisessa kysymyksessä..
Edustaja Aittakumpu kysyy, ryhtyykö hallitus toimiin lainsäädännön selkeyttämiseksi siten, että vapaaehtoisten ensivastetoiminta voidaan järjestää valtakunnallisesti turvallisesti ja yhdenmukaisesti.
’Potilaan ennuste riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti elvytys voidaan aloittaa*
”Sydänpysähdyspotilaan ennuste riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti elvytys ja sydäniskurin käyttö voidaan aloittaa. Suomen sydänliitto totesikin tänään kannanotossaan, että niin sydäniskuriryhmien toiminnan kieltäminen on vahingollista koko Suomelle”, Aittakumpu sanoo.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tulee olla julkisen vallan vastuulla, mutta tervettä järkeä tulee käyttää siinä, jotta vapaaehtoiset voivat tehdä hyväksi havaittua työtä, sanoo edustaja. 
Kirjallinen kysymys maallikkoelvyttäjien hälyttämisen oikeudellisesta asemasta:
”Eduskunnan puhemiehelle
Sydänpysähdyspotilaan ennuste riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti elvytys ja defibrillaatio voidaan aloittaa. Suomessa erityisesti harvaan asutuilla alueilla ensihoidon vasteajat voivat kuitenkin olla pitkiä, mikä heikentää potilaiden selviytymismahdollisuuksia.
Useilla alueilla, kuten Keski-Suomessa, on otettu käyttöön vapaaehtoisuuteen perustuvia ensiapuryhmiä (ns. sydäniskuriryhmät), joita hälytetään elottomien potilaiden avuksi ennen viranomaisensihoidon saapumista. Toiminnan tarkoituksena on lyhentää hoidon aloitusviivettä ja parantaa potilaiden ennustetta.
Maallikkoelvytys on sinänsä sallittua ja sitä pidetään hoitosuosituksissa tärkeänä osana hoitoketjua. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan selkeästi määrittele vapaaehtoisten järjestelmällistä hälyttämistä osaksi ensihoitojärjestelmää. Ensihoitopalvelu on säädetty viranomaisvastuulle, eikä vapaaehtoisten roolia hälytystehtävissä ole yksiselitteisesti määritelty.
Tämän seurauksena vapaaehtoinen ensivastetoiminta on jäänyt oikeudellisesti epäselvään tilaan, mikä vaikeuttaa toiminnan kehittämistä ja laajentamista sekä herättää kysymyksiä vastuista, potilasturvallisuudesta ja vakuutusturvasta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Katsooko hallitus, että vapaaehtoisten maallikkoelvyttäjien hälyttäminen osaksi ensihoitoketjua on nykyisen lainsäädännön puitteissa sallittua,
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin lainsäädännön selkeyttämiseksi siten, että vapaaehtoisten ensivastetoiminta voidaan järjestää valtakunnallisesti turvallisesti ja yhdenmukaisesti ja
miten hallitus aikoo turvata harvaan asuttujen alueiden asukkaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada nopeaa henkeä pelastavaa ensiapua?
Helsingissä 15. päivänä huhtikuuta 2026
Pekka Aittakumpu ps
Seppo Huhta