Kansanedustaja Pekka Aittakumpu (Perussuomalaiset) on tyytyväinen maallikkoelvyttäjien asemaa koskevaan kirjalliseen kysymykseensä saamansa vastaukseen.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman toteaa, että hallitus päätti kehysriihessä (22.04.) käynnistää selvityksen syrjäseutujen elvytystehtävissä toimivien vapaaehtoisten antaman elvytysavun tulevaisuudesta.
Pekka Aittakumpu oli kysynyt 15.4. kirjallisessa kysymyksessään, aikooko hallitus ryhtyä toimiin, jotta vapaaehtoisten sydäniskuriryhmien toiminta voi jatkua turvallisesti, sekä miten hallitus turvaa harvaan asuttujen alueiden asukkaiden mahdollisuudet saada nopeaa henkeä pelastavaa ensiapua.
”Sydänpysähdyspotilaan ennuste riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti elvytys ja sydäniskurin käyttö voidaan aloittaa”, Aittakumpu toteaa kysymyksessään.
”Useilla alueilla, kuten Keski-Suomessa, on otettu käyttöön vapaaehtoisuuteen perustuvia ensiapuryhmiä, niin sanottuja sydäniskuriryhmiä, joita hälytetään elottomien potilaiden avuksi ennen viranomaisensihoidon saapumista.”
Aittakumpu toi esille, että vapaaehtoinen ensivastetoiminta on jäänyt oikeudellisesti epäselvään tilaan, mikä vaikeuttaa toiminnan kehittämistä ja laajentamista. Keski-Suomessa Lupa- ja valvontaviraston linjaus esti vapaaehtoisten sydäniskuriryhmien toiminnan kokonaan huhtikuun alussa.
Tilanteeseen otti kantaa myös muun muassa Sydänliitto, jonka mukaan sydäniskuriryhmien toiminnan kieltäminen on vahingollista koko Suomelle.
”Tilanne pitää korjata mahdollisimman nopeasti”, Pekka Aittakumpu toteaa ja kiittää ministeri Rydmania ripeästä tarttumisesta asiaan.
Kirjallisen kysymyksen voit lukea eduskunnan sivuilta, ja ministeri Rydmanin vastaus kirjalliseen kysymykseen on kokonaisuudessaan seuraavana:
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 143/2026 vp
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pekka Aittakummun /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 143/2026 vp:
Katsooko hallitus, että vapaaehtoisten maallikkoelvyttäjien hälyttäminen osaksi ensihoitoketjua on nykyisen lainsäädännön puitteissa sallittua, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin lainsäädännön selkeyttämiseksi siten, että vapaaehtoisten ensivastetoiminta voidaan järjestää valtakunnallisesti turvallisesti ja yhdenmukaisesti ja miten hallitus aikoo turvata harvaan asuttujen alueiden asukkaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada nopeaa henkeä pelastavaa ensiapua?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitus pitää tärkeänä, että esimerkiksi yhdistyksissä ja työpaikoilla opetetaan kansalaisille ensiapu- ja maallikkoelvytystaitoja. Maallikkokäyttöön sopivia defibrillaattoreita (”sydäniskureita”) on hankittu julkisiin tiloihin, työpaikoille, yhdistyksille ja taloyhtiöihin. Niiden käyttö elottoman potilaan elvytyksessä on suunniteltu helpoksi ja turvalliseksi niin, että kuka tahansa voi antaa ensiavun hätätilanteessa.
Yleinen vapaaehtoinen ensiapu ja maallikkoelvytys perustuvat yleiseen auttamisvelvollisuuteen ja rikoslain säännöksiin avun laiminlyönnistä. Toimivaltainen valvova viranomainen on tulkinnut, että voimassa olevan lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista maallikoiden käyttöä osana hyvinvointialueiden järjestämisvastuuseen kuuluvien tehtävien toteuttamista, eli muun muassa osana ensihoitopalvelua, mikäli toimintaa koordinoiva yhdistys ei täytä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021) ja sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun laissa (741/2023) terveyspalveluiden palveluntuottajalle säädettyjä edellytyksiä. Valvovana viranomaisena Lupa- ja valvontaviraston lakisääteinen tehtävä on valvoa hyvinvointialueiden toimintaa ja sen osana sillä on itsenäinen toimivalta tulkita lainsäädäntöä.
Viranomaistoimintana ensihoitopalvelun järjestämisestä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Lain 39 §:n mukaan hyvinvointialue vastaa ensihoitopalvelun järjestämisestä alueellaan. Ensihoitopalvelun sisältö, toteuttamistavat sekä yhteistyö muiden viranomaisten kanssa määritellään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitopalveluasetuksessa (340/2011).
Asetuksen mukaan ensihoitopalveluun voi sisältyä ensivastetoimintaa, jos siitä on päätetty hyvinvointialueen palvelutasopäätöksessä. Tällöin toiminta on osa viranomaisjohtoista kokonaisuutta ja siihen sovelletaan ensihoitoa, potilasturvallisuutta, hankintaa, tietosuojaa, viestintää ja vastuu-kysymyksiä koskevaa sääntelyä. Käytännössä ensivastetehtäviä tuottavat usein pelastuslaitokset tai vapaaehtoiset palokunnat (VPK), jotka toimivat pelastuslain (379/2011) nojalla pelastuslaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Hyvinvointialueet vastaavat ensihoitopalvelusta (sis. ensivastepalvelun) toteutumisesta alueellaan yhdenvertaisesti säädösten ja ensihoidon palvelutasopäätöksensä mukaisesti.
Vapaaehtoisten maallikkoelvyttäjien hälyttäminen osana ensihoitopalvelua edellyttäisi, että ensivastetoiminnasta on päätetty hyvinvointialueen ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksessä. Koska ensihoitopalvelu on osa hyvinvointialueen terveydenhuoltoa, on sen järjestämisessä noudatettava voimassa olevia säännöksiä hankinnasta ja palveluntuottajalle asetuista edellytyksistä sekä järjestämisvastuuseen kuuluvaa potilaan oikeuksien, asiakastietojen, tietosuojan, valvonnan ja viranomaisviestinnän asianmukaisten menettelyjen varmistamista. Mikäli hyvinvointialue tekee osana terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuttaan ensihoito- tai ensivastepalvelusta sopimuksen esimerkiksi yrityksen tai yhdistyksen kanssa, on tällä hetkellä voimassa olevassa lainsäädännössä edellytyksenä, että yritys tai yhdistys täyttää palveluntuottajalle valvontalaissa säädetyt edellytykset terveyspalveluiden tuottamiseen.
Vapaaehtoisten hälyttäminen hyvinvointialueen järjestämisvastuulla oleviin ensihoitopalvelun tehtäviin edellyttäisi voimassa olevan lainsäädännön muuttamista.
Hallituksen kehysriihen 22.4.2026 linjausten mukaan osana norminpurkua hallitus käynnistää selvityksen syrjäseutujen elvytystehtävissä vapaaehtoisten antaman elvytysavun osalta. Mahdollisessa säädösvalmistelussa huomioidaan kansalaisten ja toimijoiden osallistumismahdollisuus sekä näkökulmat ja lausunnot olemassa olevien prosessien mukaisesti.
Helsingissä 30.4.2026
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman
Muita uutisia:
165.04. 2026:
Kirjallinen kysymys: Pekka Aittakumpu kysyy vapaaehtoisten oikeudesta pelastaa ihmishenkiä