Kansanedustaja Jouni Ovaska (Keskusta) vaatii hallitukselta selkeää linjaa perintöveron uudistamiseen. Ovaskan mukaan nykyinen perintöverojärjestelmä on monille perinnön saajille kohtuuttoman raskas ja estää samalla pääomien liikkumista taloudessa.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
– Perintöveron uudistaminen on välttämätöntä. Nykyisessä muodossaan perintövero on monille perinnön saajille todella raskas. Samalla perinnöistä saatavat pääomat jäävät liian usein paikalleen, vaikka niiden olisi tärkeää päästä liikkeelle taloudessa luomaan investointeja, kasvua ja työpaikkoja, Jouni Ovaska sanoo.
Ovaska ihmettelee hallituspuolueiden ristiriitaisia viestejä asiasta.
’Kokoomus ja perussuomalaiset eri linjoilla’
– Kokoomus vie perussuomalaisia kuin pässiä narussa. Ensin kokoomus halusi yhteisöveroalen, joka ei perusuomalaisille maistunut, mutta puolue kuitenkin kuittasi sen. Nyt kokoomus ja RKP ovat vaihtaneet kantaansa, mutta jostakin syystä sekään ei käy perussuomalaisille. Luulisi, että perussuomalaiset ajattelisivat tavallisia suomalaisia pikemminkin kuin suuryrityksiä.
– Ihmettelen, miten kokoomus ja perussuomalaiset ovat tässä asiassa eri linjoilla. Haluaisin, kuten varmasti monet suomalaisetkin, todella tietää mikä on hallituksen virallinen linja perintöveroon. Onko nyt myös niin, että kokoomuksen puheet perintöveron uudistamisesta jäävät taas vain vaalipuheiden tasolle, Ovaska kysyy.
Suomessa historian oikeistolaisin hallitus
Ovaska muistuttaa, että Suomessa on tällä hetkellä historian oikeistolaisin hallitus, mutta silti perintöveron uudistaminen ei ole edennyt kovista puheista huolimatta.
– On erikoista, että juuri tällaisessa poliittisessa tilanteessa perintöveron uudistus näyttää pysähtyneen. Kokoomus on puhunut perintöveron uudistamisesta pitkään, mutta käytännön päätöksiä ei ole nähty, Ovaska toteaa.
Ovaska toivoo hallitukselta rohkeutta tarttua asiaan ja viedä uudistus eteenpäin.
– Ruotsissa perintöverosta luovuttiin jo aiemmin, ja pääomat liikkuvat siellä huomattavasti paremmin taloudessa. Se on luonut merkittävää kasvua ja vahvistanut varallisuuden muodostumista. Juuri tällaista kehitystä tarvitsemme myös tänne Suomeen, kun kasvusta on puutetta, Ovaska painottaa.
Ovaskan mukaan perintöveron uudistaminen olisi tärkeä askel kohti kasvua tukevampaa verotusta.
– Pääomien pitäisi olla rakentamassa uusia yrityksiä, investointeja ja työpaikkoja. Meidän ei tule jäädä kiinni verotuksellisiin pullonkauloihin. Nyt tarvitaan hallitukselta selkeä linja ja rohkeutta tehdä myös isoja päätöksiä, Ovaska päättää.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Seppo Huhta
Ihan ensimmäiseksi pitää selvittää mistä valtio aikoo saada perintöveroista puuttuvat rahat? Sen jälkeen kun se on selvitetty, voidaan ruveta puhumaan perintöveron poistosta. Sillä parantaa omaa elämäänsä melkoisesti.
Perintöveron positoa ajavat ne joilla on suuret perinnöt odotettavissa. Mutta tavalliselle rintaperilliselle noin 120 000e verottomana erilaisten poistojen ja vähennysten jälkeen ja sen 18% vero ei ole ylitsepääsemätön rasite.
Ruotsi pystyi poistamaan perintöveron, koska sen ei tarvinnut enää todistaa, että ”rakenteet” kestää ilman sitä – Suomi ei uskalla, koska sitä ei ole vielä osoitettu!
Se “pähkähulluus”, joka näkyy, syntyy siitä että järjestelmä optimoi vakautta, ei yksittäisen kansalaisen kokemaa oikeudenmukaisuutta. 100 000 € perintöä saava ihminen näkee konkreettisen laskun. Valtion näkökulmasta se on vain yksi rivi tulopuolella.
Ja tässä on se poliittinen ydin: niin kauan kuin ei ole vahvaa, laajaa liikettä joka vaatii juuri tätä muutosta (ja hyväksyy sen seuraukset muualla), mikään hallitus – oikea tai vasen – ei ota sitä riskiä.
Julkisen sektorin (valtio, kunnat ja hyvinvointialueet) viran tai työntekijän kokonaiskustannus on merkittävästi suurempi kuin pelkkä bruttopalkka. Kun mukaan lasketaan työnantajamaksut, lomarahat sekä toimitila- ja yleiskustannukset, puhutaan keskimäärin 80 000 – 100 000 eurosta vuodessa.
Asiantuntijatehtävissä (kuten ministeriöissä tai erityisasiantuntijoilla) kustannus nousee helposti 110 000 – 130 000 euroon.
Kustannusten jakautuminen (Esimerkki: Asiantuntijavirka)
Laskelma perustuu vuoden 2026 arvioituihin tasoihin, joissa keskipalkka hallinnossa on noin 4 500 €/kk.
Erä
Kustannus (arvio)
Selite
Bruttopalkka
54 000 €
12 x 4 500 €
Lomaraha & kertaerät
~3 000 €
Noin 50 % kuukausipalkasta
Lakisääteiset sivukulut
~13 000 €
Eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutus (n. 23–25 %)
Toimitilakustannukset
~8 000 – 12 000 €
Vuokra, sähkö, siivous, vartiointi
ICT ja työvälineet
~4 000 – 6 000 €
Lisenssit, laitteet, tuki, tietoliikenne
Hallinto ja koulutus
~5 000 €
HR, taloushallinto, matkakulut, koulutus
YHTEENSÄ
n. 87 000 – 93 000 €
Henkilötyövuoden (HTV) kokonaiskustannus
Sivukulukerroin: Julkisella sektorilla käytetään usein nyrkkisääntönä kerrointa 1,4 – 1,6. Jos virkamiehen palkka on 5 000 €, hänen välittömät palkkakustannuksensa työnantajalle ovat noin 7 500 €/kk.
Toimitilatehokkuus: Valtionhallinnossa on tavoiteltu toimitilakustannusten laskua (esim. monitilaympäristöt), mutta samalla teknologian ja tietoturvan vaatimukset ovat nostaneet ICT-kustannuksia.
Erot sektoreiden välillä:
Valtio: Painottuu asiantuntijatyöhön, jolloin keskihinta on korkeampi.
Kunnat/Hyvinvointialueet: Sisältävät paljon suorittavaa työtä, jolloin keskihinta on alempi, mutta toimitilakustannukset (kuten sairaalat tai koulut) voivat olla huomattavat.
Tärkeä huomio: Kun puhutaan ”yhden viran hinnasta” budjetoinnissa, käytetään usein termiä henkilötyövuoden hinta. Valtion talousarvioesityksissä asiantuntijaviraston HTV-kustannus on tyypillisesti asetettu noin 90 000 – 110 000 euron välille.
PS. Jos ei saa puhua ”lustraatiosta”, niin voitaisiinko puhua edes nöyrästi näiden HTV-kustannusten alentamisesta yksityisen sektorin tasolle?
Sillä tämä jyrkkä kontrasti selittää hyvin sen kokemuksen, joka monella on: yksityinen sektori tuottaa rahat ~3 500 €/kk palkoilla, ja julkinen sektori käyttää niitä ~8 000–9 000 €/kk “henkilöhintaan.”
Ehkä HTV-hinnan tarkastelusta löytyisi ratkaisu perintövero-ongelmankin poistamiseen?