Johannes Yrttiaho (Vasemmistoliitto) vaatii pääministeri Petteri Orpon hallitusta varautumaan tekoäly- ja datakeskusyhtiöiden velkakuplan puhkeamiseen. Hän jätti asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen perjantaina.
(Arkistokuva: Johannes Yrttiaho.)
– IMF varoitti juuri tekoäly- ja datakeskusyhtiöiden osakkeiden romahduksen voivan vakavasti uhata maailman talousjärjestelmän vakautta, Johannes Yrttiaho huomauttaa.
– Hallituksen tulisi pikaisesti kertoa, onko se lainkaan varautunut datakeskusten velkakuplan puhkeamiseen ja pilvilinnan romahtamiseen, Yrttiaho vaatii. Hän puhui datakeskusten ongelmista myös Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina.
– Markkina-arvoltaan maailman suurimpiin kuuluvien yhtiöiden arvostukset perustuvat massiiviseen velkaan. Kyse on tuhansista miljardeista ja velka kasvaa nopeasti.
– Rahoittajien odottamien tuottojen ja reaalitalouden välillä on ammottava kuilu. Nyt rahoittajat pelkäävät, pystyvätkö yhtiöt maksamaan velkojaan takaisin.
Nvidian arvosta hävisi satoja miljardeja
– Esimerkiksi siruyhtiö Nvidian arvosta hävisi viikon aikana satoja miljardeja dollareita. Kurssit laskivat muillakin tekoäly- ja datakeskusyhtiöillä.
– Siinä ei ympäristövaikutusten arviointeja odotella vastaisuudessakaan, kun tekoäly- ja datakeskusjättiläiset juoksevat uhkaavaa romahdusta karkuun, maksoi mitä maksoi, Yrttiaho varoittaa.
– Suomen kuntien kytkeytyminen datakeskusten kautta tekoäly-yhtiöiden arvoketjuihin ei ole myöskään mikään kuntatalouden pelastus, vaan pahimmassa tapauksessa päinvastoin, Vasemmistoliiton kansanedustaja pelkää.
’Meille jäävät hakatut metsät, pilatut vesistöt ja velkaiset kunnat’
– Kun älyvelkakupla puhkeaa, toivon todella, että Suomi on ymmärtänyt painaa ajoissa jarrua datakeskusten suhteen. Muuten meille jäävät hakatut metsät, pilatut vesistöt, ennestään velkaisten kuntien velalla investoima infra ja myydyt maat, vajoavat maan ja kiinteistöjen arvot – ja kaiken päälle kallis sähkö.
’Suomi Amerikan alusmaan asemaan’
– Julkiseen talouteen datakuplan puhkeamisen vaikutukset voivat iskeä myös pankkikriisin ja valtioiden velkakriisin muodossa, Yrttiaho varoittaa.
– Suomi on valahtanut Amerikan alusmaan asemaan. Orpon hallitus levittää datajäteille punaista mattoa. Kassa kilisee Atlantin takana, mutta suomalaisille jäävät laskut ja haitat, Yrttiaho arvostelee.
– Vakavien riskien ja haittojen vuoksi toimialaa tulisi säännellä merkittävästi nykyistä voimakkaammin ja datakeskusten sijoittumista Suomeen rajoittaa kansallisen tason päätöksillä, kansanedustaja vaatii.
(uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
—
Kirjallinen kysymys
Datakeskustalouden velkakuplan puhkeamiseen varautumisesta
Suomi on Euroopan kärkimaita uusien datakeskusten sijoittumisessa. Jopa noin kymmenen prosenttia kaikista Eurooppaan sijoittuvista datakeskuksista olisi tulossa Suomeen.
Tekoäly- ja datakeskustoimialaan liittyy merkittäviä sähkön hinnan nousuun ja kansalaisten toimeentuloon sekä ympäristöön liittyviä haittoja ja riskejä, joiden vuoksi toimialaa tulisi säännellä merkittävästi nykyistä voimakkaammin ja datakeskusten sijoittumista Suomeen rajoittaa kansallisen tason päätöksillä.
Sähkön hinnan voimakkaan nousun, sähköjärjestelmän kantokyvyn ja ympäristöön liittyvien haittojen lisäksi toimialan globaalit yhtiöt ovat myös erittäin suurten ja laajakantoisten taloudellisten riksien kantajia. Riskit liittyvät alan voimakkaaseen velkavetoiseen kasvuun, keskeisten globaalien yhtiöiden keskinäisiin yhteyksiin ja alan keskittymiseen sekä etenkin yhtiöiden arvostusten ja reaalitalouden, todellisen tuotettujen palvelujen kysynnän, väliseen ammottavaan kuiluun. Velkaantuminen on seurausta tekoälyinfrastruktuurin, kuten datakeskusten rakentamisesta.
Japanilainen talouslehti Nikkei Asia laski viime heinäkuussa, että viiden suurimman informaatiotekniikkajätin eli Googlen omistavan Alphabetin, Microsoftin, Amazonin, Metan ja Oraclen taseissa piilee 1,65 triljoonan dollarin eli 1,5 biljoonan euron velat. Alan kymmenen suurimman yrityksen velat elokuussa ovat Wall Street Journal -lehden mukaan nousseet jo kolmeen triljoonaan dollariin eli ne lähes kaksinkertaistuivat kuukaudessa. Yritysten velka lähestyy maailman kolmanneksi suurimman talouden Saksan kansantuotetta.
Tilannetta on verrattu 1920-luvun sähköistysbuumin päättymiseen 1929 pörssiromahdukseen sekä toisaalta 1990-luvun televiestintäbuumin päättymiseen it-kuplan puhkeamiseen 2000-luvun alussa. Jälkimmäisen kriisin keskiössä oli Nokian osakkeen arvon ennätysnopea nousu ja romahdus 1990-2000-lukujen taitteessa.
Markina-arvon perusteella maailman suurin yhtiö on nykyisin tekoälysiruja ja valmiita siruja käyttäviä komponentteja suunnitteleva ja kehittävä Nvidia. Sen ennätysarvo kirjattiin 8.10. peräti 5730 miljardiksi dollariksi. Kuluneen viikon aikana yhtiön arvosta hävisi satoja miljardeja dollareita. Vastaava kurssilasku näkyi muidenkin tekoäly- ja datakeskusyhtiöiden arvostuksissa.
Muiden muassa Oxford Economicsin tutkija Adam Slater kritisoi julkaisuissaan tekoälytalouden tuotto-odotuksia. Keväällä julkaisemassaan artikkelissa hän totesi muun muassa, että suuryritykset, jotka rakentavat valtavia datakeskuksia tekoälyjärjestelmilleen odottavat 15–20 prosentin tuottoa 3,8 biljoonan dollarin investoinneilleen vuosina 2024–2028. Saavuttaakseen nämä tavoitteet yritysten olisi kyettävä kasvattamaan vuotuista tulostaan 570–800 miljardilla dollarilla. Se vastaisi yli kahta kolmasosaa Yhdysvaltain bruttokansantuotteen ennustetusta kasvusta vuoteen 2032 mennessä.
Tekoäly- ja datakeskusyhtiöiden rahoittajat ovat huolissaan siitä, pystyvätkö yhtiöt maksamaan velkojaan takaisin. Kysymys on tiivistetysti myös siitä, että tekoälyn tuottavuushyötyjen realisoituminen talousjärjestelmässä kestää vähintäänkin luvattua ja ennakoitua paljon kauemmin eikä tekoäly- ja datakeskusyhtiöiden sijoittajille ja rahoittajille luvattuja tuottoja tulla saavuttamaan. Tämä johtaa arvioiden mukaan merkittävään korjausliikkeeseen tai jopa velkakuplan puhkeamiseen ja romahdukseen lähivuosina. Uhkana ovat pankkikriisit ja valmiiksi pahoin velkaantuneiden valtioiden velkakriisit.
Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on aivan hiljattain varoittanut datakeskustalouden yliarvostusten ja osakkeiden romahtamisen voivan vakavasti uhata maailman talousjärjestelmän vakautta.
Vaikutukset Suomen julkiseen talouteen ja kuntatalouteen
Velkakuplan puhkeamisen ja alan korjausliikkeen seurauksena voi, notkahduksen syvyydestä riippuen, olla myös eri vaiheissa olevien datakeskushankkeiden pysähtyminen ja kaatuminen sekä valmiiden keskusten tyhjeneminen.
Osana velkavetoista tekoäly- ja datakeskustalouden kasvua, on julkisuudessa suurenneltu myös datakeskusten myönteisiä vaikutuksia paikallistalouksiin, kuten Suomen kuntien talouteen. Monissa valtionosuusleikkauksista kärsivissä suomalaisissa kunnissa datakeskukset on nähty keinoina kohentaa taloustilannetta. Arvioissa ei huomioida esimerkiksi sitä, että datakeskusten ympäristölle, kuten metsäluonnolle, vesistöille ja asuinympäristöille, aiheuttamat monet haitat vaikuttavat mm. maan ja kiinteistöjen arvoon lopulta jopa kuntien taloudellista tilannetta heikentävästi.
Lienee myös selvää, että kuntien odotukset datakeskusten myötä koituvista maankäyttötuotoista eivät tule toteutumaan globaalin tekoäly- ja datakeskustalouden voimakkaan korjausliikkeen – tai velkakuplan puhkeamisen – koittaessa. Tämä tarkoittaa pahimmillaan, että mm. infrastruktuuriin tehdyt investoinnit ja niitä varten otettujen velkojen takaisinmaksu vaikeutuvat merkittävästi. Kunnat ajautuvat tällöin entistä pahempiin talousongelmiin.
Velkaongelma kiertyy vastaavalla tavalla osaksi myös valtion rahoittamaa datakeskusten edellyttämää mittavaa infrastruktuurirakentamista. Ennestään velkaisen valtiontalouden tasolla ongelmaksi nousevat myös laajemmat vaikutukset maailmantalouteen, kuten pahimmassa tapauksessa myös rahoitusjärjestelmän mahdollinen kriisi ja siitä seuraava korkojen nousu ja lainarahan kallistuminen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus ottanut huomioon datakeskuksia Suomeen houkutellessaan ja ilmeiseen sääntelytarpeeseen vastaamisen laiminlyödessään tekoäly- ja datakeskusyhtiöiden voimakkaan velkavetoisen kasvun ongelmat ja kuplan mahdollisen puhkeamisen vaikutukset Suomelle?
Helsingissä 16.10.2026
Johannes Yrttiaho (vas)
Muita uutisia:
11.09. 2026:
Kirjallinen kysymys: Jenni Pitko kysyy datakeskusten ympäristövaikutuksista
10.09. 2026:
15.08. 2026:
Kristilliset: Suomeen tarvitaan vastuullinen datakeskusstrategia – ei holtitonta buumia
01.07. 2026:
11.05. 2026:
”Sähköverkkoa ei pidä kehittää datakeskusten ehdoilla”, -sanoo Atte Harjanne
09.09, 2026:
Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska kysyy sähkön riittävyydestä
06.07. 2026:
Mikko Paunio: Kauhistuttava vihreä sähkökatastrofi on 100 % varmuudella jo oven takana
23.04. 2026:
10.08. 2025:
Kansanedustaja varoittaa: Venäjä rakentaa tietoliikenne-infraa keskelle Helsinkiä
15.05. 2025:
14.05. 2025:
Keskustan Jouni Ovaska ja Mikko Savola datakeskuksista: Suomesta on tulossa datan banaanivaltio?