Kansanedustajat Jouni Ovaska (Keskusta) ja Olga Oinas-Panuma (Keskusta) vastustavat ehdotusta muuttaa lapsilisä tasasuuruiseksi, ja poistaa siitä nykyiset sisaruskorotukset.
(Arkistokuva, kansanedustaja Olga Oinas-Panuma, kuvalähde: Eduskunta.)
’Leikkaus heikentäisi monilapsisten perheiden toimeentuloa’
Edustajat huomauttavat, että leikkaus heikentäisi merkittävästi erityisesti monilapsisten perheiden toimeentuloa tilanteessa, jossa lapsiperheet kamppailevat jo valmiiksi kasvavien elinkustannusten kanssa.
Lapsiperheen menot kasvavat lapsiluvun myötä. Lapsilisän sisaruskorotuksilla ehkäistään lapsiperheköyhyyttä, ja turvataan erikokoisissa perheissä elävien lasten yhdenvertaisuutta. On vaikea pitää oikeudenmukaisena mallia, jossa ensimmäisen lapsen lapsilisä nousisi vain muutaman euron samalla, kun kolmannen ja sitä seuraavien lasten lapsilisää leikattaisiin erittäin voimakkaasti, edustajat toteavat.

Esimerkiksi Saksassa ja Virossa on pyritty tukemaan erityisesti toisten ja sitä seuraavien lasten syntymää ja turvata suurperheissä elävien lasten hyvinvointia.
Tutkimusten mukaan erityisesti monilapsiset perheet ja yksinhuoltajaperheet ovat muita suuremmassa köyhyysriskissä.
Samalla juuri monilapsisilla perheillä on suuri merkitys syntyvyydelle. Merkittävä osa lapsista syntyy perheisiin kolmantena tai sitä seuraavana lapsena, ja noin neljäsosa naisista synnyttää puolet kaikista syntyvistä lapsista, tulevista veronmaksajista.
Suomalaiset toivovat keskimäärin enemmän lapsia, kuin mitä he lopulta saavat. Perhepolitiikan tavoitteena tulisi olla, että ihmisillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa lapsilukutoiveensa ilman kohtuutonta taloudellista epävarmuutta, edustajakaksikko huomauttaa.
Oinas-Panuma ja Ovaska muistuttavat, että hyvä perhepolitiikka luo turvaa arkeen ja vahvistaa perheiden taloudellista pärjäämistä, eikä heikennä sitä. ![]()


Tuo on aivan totta, neljä lasta kuluttaa paljonvaroja varsinkin kun heitä kouluttaa korkeasti. Eli näille perheelle tulisi lapsilisää maksaa 24 vuotta täyttäneille. Mutta tällä ei olekaan merkitystä tässä muutoksessa. Nyt suurin osa lapsista on maahanmuuttajilla ja heitä rokotetaan kuluilla siitä syystä.
Kummallista että tätä ei kukaan huomaa. Se saattaa olla kuitenkin hyvä suomalaisille, sillä maahanmuuttajat ja niiden jälkeläiset eivät maan taloudellista asemaa paranna. Kuinka suuri osa maahanmuuttajien lapsista käy korkeakoulua? Suomalaisillakin suurin osa suorittaa yhteiskuntatieteitä (tai yhteiskuntaoppeja) ja valtio palkkaa heitä byrokratian hallintaan ja politiikan tukemiseen. Verorahoilla taitaa toimia nykyään 660 000. Näistä osa tekee Suomelle arvokasta työtä, mutta lähes puolet kansalaisten hyvinvointia rajoittavaa byrokratiaa. Ei tätäkään vikaa Suomen politiikassa kukaan huomaa.