Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta nostaa lausunnossaan esiin Hallituksen lakiesityksen riskit, jotka kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ydintehtävään.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai torstaina (07.05.) valmiiksi hallintovaliokunnalle osoitetun lausuntonsa poliisilain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä (HE 182/2025 vp.). Valiokunta suhtautuu lausunnossaan esitykseen kriittisesti.
Valiokunta kiinnittää huomiota muun muassa riskiin siitä, etteivät ihmiset enää uskalla hakeutua tarvitsemiinsa palveluihin ehdotetun lainmuutoksen vuoksi.
Hallitus esittää poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tiedonsaantioikeuksien muuttamista niin, että ne voivat nykyistä paremmin vaihtaa tietoja muiden viranomaisten kanssa muun muassa rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi.
Hallituksen esitys: Viranomaisille oikeus saada tieto sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden henkilöllisyydestä
Näille viranomaisille tulisi myös oikeus saada tieto ihmisen henkilöllisyydestä, sekä läsnäolosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloissa, jos tieto on välttämätön tietyt ehdot täyttävän rikoksen paljastamiseksi ja selvittämiseksi, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi, vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa ja tuomioistuimeen noutamista varten sekä kadonneen etsimiseksi.
Valiokunnan lausuntoon sisältyy vihreän, sosiaalidemokraattisen ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän yhteinen eriävä mielipide.
Esityksen haitat suurempia kuin hyödyt
Valiokunta pitää perusteltuna, että poliisin ja sosiaali- ja terveydenhuollon välisen tietojen luovutuksen sääntelyä selkeytetään ja tietojen luovutus sidotaan tiettyyn rangaistustasoon.
Valiokunta pitää myös erityisen perusteltuna sääntelyä tietojen luovuttamisesta, kun kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajaan tai siellä asioivaan tai työskentelevään henkilöön kohdistuvista tietyistä rikoksista.
Myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat katsoivat esityksen parantavan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuutta. Lisäksi sen nähtiin parantavan kansallista turvallisuutta, ratkaisevan tunnistettuja tietojenvaihdon kehittämistarpeita ja säästävän esimerkiksi poliisin resursseja. Lähes kaikki valiokunnan kuulemat sosiaali- ja terveydenhuollon edustajat suhtautuivat esitykseen kuitenkin huomattavan kriittisesti.
Ehdotettu sääntely laajentaa poliisin tiedonsaantioikeutta varsin kevyiden rikosten paljastamiseen
Myös valiokunta toteaa, että ehdotettu sääntely laajentaa poliisin tiedonsaantioikeutta nykyisestä merkittävästi ja ehdotetun sääntelyn perusteella tietoja velvoitetaan luovuttamaan varsin kevyiden rikosten paljastamiseksi.
Valiokunta toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa salassapitovelvollisuus on luottamuksellisen hoito- ja asiakassuhteen perusta. Jos luottamus sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaan rapautuu, ihmiset voivat jättää hakeutumatta tarvitsemiinsa palveluihin.
Tällainen kehitys heikentäisi sekä yksittäisten asiakkaiden turvallisuutta että palvelujärjestelmän vaikuttavuutta. Myös esimerkiksi tartuntatautien torjunta voi vaikeutua.
Ehdotetun muutoksen myötä tietopyyntöön annettu vastaus saattaa paljastaa suoraan tai epäsuorasti hyvinkin arkaluontoista tietoa, esimerkiksi silloin kun henkilö on hoidossa mielenterveyteen liittyvien syiden vuoksi.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa painotettiin hyvin laajasti sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta haittojen ja hyötyjen suhde kallistuu selvästi esitystä vastaan. Haitta ei rajoitu niihin henkilöihin, joista tietoa mahdollisesti pyydetään, vaan koko väestöön.
Luottamuksen menetys on systeeminen haitta, jolloin ihmiset mahdollisesti yleisemminkin joutuvat arvioimaan, onko turvallista hakeutua hoitoon tai palveluihin, kertoa oireistaan tai tuen tarpeistaan rehellisesti tai jäädä esimerkiksi sairaalaan.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esille, että nämä eivät ole tärkeän yleisen hyödyn saavuttamisen sivuvaikutuksia, vaan sosiaali- ja terveydenhuollon ydintehtävään osuvia riskejä.
Valiokunta kiinnittää hallintovaliokunnan huomiota myös siihen, että esityksessä ei ole riittävästi arvioitu sääntelyn vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin.
Käytännössä ehdotus kohdistuisi voimakkaimmin henkilöihin, jotka jo ennestään ovat vaikeassa elämäntilanteessa tai joilla on korkea kynnys hakea apua.
Valiokunta tarkastelee lausunnossaan myös esimerkiksi tiedonsaantioikeuksien oikeasuhtaisuutta suhteessa rikokseen ja esittää hallintovaliokunnalle useita sitä koskevia huomioita.
Hallituksen lakiehdotuksessa tiedonsaantioikeus ei riippuisi siitä, onko henkilö rikoksen epäilty, asianomistaja vai todistaja
Lisäksi valiokunta pyytää hallintovaliokuntaa täsmentämään lakiehdotuksen kohtaa, jonka mukaan tiedonsaantioikeus ei riippuisi siitä, onko henkilö rikoksen epäilty, asianomistaja vai todistaja. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa täsmentämistarvetta erityisesti arkaluonteisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen kohdalla.
Miten asian käsittely etenee:
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto on osoitettu hallintovaliokunnalle, joka laatii asiasta mietinnön. Myös perustuslakivaliokunta on antanut hallintovaliokunnalle asiasta lausuntonsa (PeVL 14/2026 vp).
Kun hallintovaliokunnan mietintö on valmis, eduskunnan täysistunto päättää mietinnön pohjalta, hyväksyykö se lakiehdotuksen. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Luettavaa: