Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä työsopimuslain muuttamiseksi.
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutoksin ja edellyttää, että ilman perusteltua syytä tehtävien määräaikaisten työsopimusten sukupuolivaikutuksia seurataan ja arvioidaan tarkoin.
’Työsopimus mahdollista määräaikaisena enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä’
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä työsopimuslain muuttamisesta (HE 199/2025) valmistui keskiviikkona (29.4.) Esityksen mukaan työsopimus on mahdollista tehdä määräaikaisena enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä.
Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnössä esitetyin muutoksin ja huomioin. Valiokunta ehdottaa lisäksi lausumaa, jossa edellytetään, että valtioneuvosto seuraa tarkoin ja arvioi ilman perusteltua syytä tehtäviä määräaikaisia työsopimuksia koskevien säännösten sukupuolivaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimiin, jos hallituksen esityksen vaikutusarvioissa mainitut naisten työmarkkina-aseman heikennykset toteutuvat käytännössä.
Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta (SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Keskusta).
’Esityksen tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä’
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että esityksen tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Valiokunta pitää näitä tavoitteita tärkeinä ja katsoo, että hallinnollisen taakan vähentäminen muun muassa takaisinottovelvollisuutta rajaamalla on keino näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Valiokunta toteaa myös, että avoimien työpaikkojen vähäisyys on ongelma, johon ilman perusteltua syytä tehtävien määräaikaisten työsopimusten mahdollistamisella halutaan vastata.
Valiokunta suhtautuu vakavasti uuden sopimustyypin käyttöönoton mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin ja ehdottaa siksi muutoksia 1. ja 2. lakiehdotukseen. Ensinnäkin valiokunta ehdottaa, että aika, joka on edellytyksenä ilman perusteltua syytä tehtävän määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle, muutetaan esityksen mukaisesta kahdesta vuodesta viideksi vuodeksi. Toiseksi valiokunta ehdottaa, että lakiehdotuksista poistetaan mahdollisuus uusia ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus sen enimmäiskeston kuluessa.
Perustuslakivaliokunta on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan pyynnöstä antanut esityksestä lausuntonsa, jonka mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä (PeVL 20/2026 vp).
Seuraavaksi täysistuntokäsittely
Seuraavaksi eduskunta käsittelee lakiehdotusta kahdessa täysistuntokäsittelyssä. Käsittelyn pohjana on valiokunnan mietintö.
Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Lakiehdotuksen toinen käsittely voi olla aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Toisen käsittelyn pohjana on ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti. Toisessa käsittelyssä päätetään vain lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, eli sen sisältöön ei enää tässä vaiheessa voida puuttua. 