Perusopetuslain uudistamista koskevissa asiantuntija-arvioissa nostetaan esiin huoli siitä, että esitetyt muutokset eivät riittävästi korjaa peruskoulun arviointijärjestelmän keskeisiä ongelmia. Erityisesti arvioinnin yhdenvertaisuus ja oppilaiden oikeusturva jäävät osin ratkaisematta.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Arviointijärjestelmä tulkinnanvarainen
Nykyinen arviointijärjestelmä perustuu sanallisiin kriteereihin, joiden tulkinta vaihtelee koulujen ja opettajien välillä. Kun yhteistä vertailutietoa oppilaiden osaamisen tasosta ei ole, arvioinnin yhtenäisyys heikkenee.
Tämä korostuu erityisesti peruskoulun päättöarvioinnissa, jolla on merkittävä vaikutus jatko-opintoihin ja koulutusvalintoihin.
Ongelmaa syventää se, että opetussuunnitelman tavoitteet ja arviointikriteerit ovat monilta osin abstrakteja ja tulkinnanvaraisia. Lisäksi oppikirjasarjojen välillä on huomattavaa vaihtelua, mikä lisää opetuksen sisällöllistä hajanaisuutta. Näin oppilaan arvosana voi vaihdella merkittävästi riippuen koulusta, opettajasta ja käytetystä oppimateriaalista.
Erityistä huolta herättää myös työskentelyn arvioinnin sisällyttäminen oppiaineiden arvosanoihin. Asiantuntija-arvioiden mukaan työskentelyn arviointi ei mittaa luotettavasti osaamista, vaan voi heijastaa oppilaan pysyviä ominaisuuksia, kuten temperamenttia tai taustatekijöitä.
Tällöin arviointi ei kohdistu ainoastaan oppimistavoitteisiin, vaan myös tekijöihin, joiden ei tulisi vaikuttaa koulumenestykseen.
Samalla arvioinnin eri osat voivat kohdistua samoihin käyttäytymisen piirteisiin useaan kertaan.
’Arvioinnin tulee perustua oppilaiden osaamiseen’
Kansainvälisessä vertailussa Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista, joissa arviointia tukevat sekä etukäteiset että jälkikäteiset kansalliset kokeet. Nämä järjestelmät lisäävät arvioinnin läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta sekä tukevat oppilaiden yhdenvertaista kohtelua.
Asiantuntijoiden mukaan nykytilanteen korjaaminen edellyttää useita rinnakkaisia toimenpiteitä. Arvioinnin tulee perustua selkeämmin oppilaiden osaamiseen. Työskentelyn arviointi tulisi joko erottaa omaksi arvosanakseen tai poistaa oppiaineiden arvioinnista. Lisäksi tarvitaan kansallisia tukirakenteita, kuten tehtäväpankki sekä pitkällä aikavälillä tasokokeet, jotka vahvistavat arvioinnin yhdenmukaisuutta ilman, että koulut ajautuvat keskinäiseen kilpailuun.
Tavoitteena on vahvistaa perusopetuksen yhdenvertaisuutta ja varmistaa, että oppilaiden arviointi perustuu mahdollisimman tasalaatuiseen ja vertailukelpoiseen tietoon. Yhdenvertaisuus ei synny yksittäisistä kriteerimuutoksista, vaan selkeistä rakenteista, yhteisistä mittareista ja riittävästä kansallisesta ohjauksesta.
Seppänen vaatii, että arviointijärjestelmän uudistamisen rinnalla myös opetussuunnitelmatyön uudistamista vauhditetaan.
Nykyinen opetussuunnitelma jättää liikaa tulkinnanvaraa sekä opetuksen sisällöissä että osaamisen tavoitteissa, mikä heijastuu suoraan arvioinnin laatuun ja yhdenmukaisuuteen.
”Arviointia ei voida tehdä oikeudenmukaisesti, jos opetussuunnitelman tavoitteet ja kriteerit ovat epämääräisiä. Opetussuunnitelmatyö on saatava ripeästi uudelle tasolle, jotta oppilaiden osaamista arvioidaan samoin perustein kaikkialla Suomessa,” Seppänen painottaa.
Seppäsen mukaan selkeämmät tavoitteet, täsmällisemmät kriteerit ja kansallisesti tuetut arviointivälineet ovat välttämättömiä, jotta peruskoulun arviointi voi perustua tosiasialliseen osaamiseen eikä paikallisiin tulkintoihin tai käytäntöihin.
Sara Seppänen
Kansanedustaja