Eduskunnan ympäristövaliokunta ehdottaa, että ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää kehitetään tiiviiksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi, jonka toteutus voi alkaa kokonaisuuden hyväksyneen hallituksen toimikauden alkupuolella.
(Kuvituskuva.)
Eduskunnan ympäristövaliokunta on antanut mietintönsä valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Suunnitelma sisältää taakanjakosektorin päästövähennystoimet, joilla pyritään saavuttamaan EU:n ja kansallisen ilmastolain tavoitteet.
Valiokunta hyväksyi mietinnön kokouksessaan torstaina (26.03). Mietintöön sisältyi kaksi vastalausetta.
Ympäristövaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy selonteon johdosta kannanoton:
” Eduskunta edellyttää, että ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää kehitetään sellaiseksi tiiviiksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa tavoitteiden ja toimenpiteiden tehokkaan seurannan, ja jonka toteutus voi alkaa kokonaisuuden hyväksyneen hallituksen toimikauden alkupuolella,” valiokunta lausuu.
Eduskunnan kannanoton tarkoituksena on ohjata ilmastopolitiikan suunnittelua ja suunnitelmien toimeenpanoa.
Valiokunta: Yhteiskunnalliset vaikutukset otettava huomioon
Valiokunta painottaa, että ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää on kehitettävä tiiviimmäksi ja selkeämmäksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa toimenpiteiden seurannan ja toimeenpanon vaalikauden alkupuolella.
Valiokunnan mukaan suunnitelman toimenpidevalikoima on laaja, mutta osa toimista edellyttää lisävalmistelua ja päätöksiä. Lausuntopalautteessa on korostettu myös rahoituksen varmistamista ja tarvetta arvioida toimien riittävyyttä jatkossa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että taloudellisten vaikutusten rinnalla on tarkasteltava myös sosiaalisia vaikutuksia ja toimien oikeudenmukaisuutta.
Fossiilisen polttoaineen jakeluun tuleva uusi päästökauppa (ETS2) kattaa suuren osan taakanjakosektorin päästöistä.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että järjestelmän vaikutuksia on tarkoitus liennyttää erityisesti yritysten, kotitalouksien ja tieliikenteen käyttäjien kohdalla. EU:n sosiaalisen ilmastorahaston tuella voidaan tukea kotitalouksia ja mikroyrityksiä, mutta vaikutukset eivät vielä näy suunnitelman laskelmissa.
Taakanjakosektorin päästövähennyksiin liittyvä epävarmuus
Taakanjakosektorin päästöt ovat vähentyneet etenkin liikenteessä ja rakennusten erillislämmityksessä, mutta vuoden 2030 velvoitteeseen jää edelleen kurottavaa. Valiokunta nostaa esiin epävarmuudet, jotka liittyvät EU:n tuleviin päästökiintiöihin, joustojen saatavuuteen ja maankäyttösektorin kehittymiseen. Maankäyttösektorin heikentynyt nettonielu voi lisätä tarvetta päästövähennystoimille taakanjakosektorilla.
Luotettavaa päästö- ja nieluseurantaa tarvitaan
Liikenteessä päästöjä on vähennetty, mutta tavoitteisiin ei päästä nykytoimilla. Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa lausunnossaan toimien kustannustehokkuutta, ennakoitavuutta ja Suomen erityisolosuhteiden huomioimista.
Maatalouden päästöjen vähentämisessä valiokunta pitää perusteltuna heikkotuottoisten peltojen metsittämistä. Biokaasun tuotanto ja ravinteiden kierrätys nähdään toimina, joilla voidaan vähentää päästöjä ja vahvistaa energia‑ ja ravinnehuoltovarmuutta.
Rakennusten erillislämmityksen päästöt ovat vähentyneet merkittävästi öljylämmityksestä luopumisen ja energiatehokkuuden paranemisen ansiosta. Valiokunta pitää tärkeänä, että tukea kohdennetaan fossiilisia lämmitysjärjestelmiä korvaaviin toimiin ja että rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia kehitetään ohjauskeinoin. Lisäksi se korostaa puurakentamisen mahdollisuuksia erityisesti julkisissa hankinnoissa.
Suomen tavoite olla biotalouden kärkimaa
Valiokunta painottaa, että Suomen tavoite olla biotalouden kärkimaa on otettava huomioon ilmastosuunnitelmien valmistelussa. Ilmastosuunnitelmien valmistelussa on varmistettava, etteivät ne ohjaa teollisuuden raaka-aineiden hankintaa ja tuotteiden tuotantoa muihin maihin. Suunnittelun tulee olla johdonmukaista ja aikataulultaan sellaista, että toimet voidaan toteuttaa hallituskauden aikana.
Valiokunnan mietinnöstä täysistuntoon
Selonteon eduskuntakäsittely alkoi lähetekeskustelulla täysistunnossa, josta asia eteni valiokuntakäsittelyyn ympäristövaliokuntaan. Asia etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi, jossa päätetään valiokunnan esityksen hyväksymisestä, muuttamisesta tai hylkäämisestä.
Asian käsittelyn aikana valiokunta kuuli laajasti asiantuntijoita. Lisäksi valiokunta sai lausunnot maa- ja metsätalousvaliokunnalta, liikenne- ja viestintävaliokunnalta) sekä talousvaliokunnalta. 
Luettavaa:
- Valiokunnan mietintö YvVM 5/2026 vp.