Kansanedustaja Krista Mikkonen (Vihreät) vaatii Petteri Orpon hallitukselta toimia kestävämmän metsäpolitiikan puolesta. Samalla hän kehottaa suuria metsäyhtiöitä miettimään, mitkä ovat tehometsätalouden kustannukset.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Suomalainen tehometsätalous ei tuota tarpeeksi järeää puuta, joka sopisi Artekin huonekaluihin, minkä vuoksi designyritys on päätynyt ostamaan omaa metsää, uutisoi Helsingin Sanomat.
– Se, että huonekaluyritys joutuu ostamaan omaa metsää, koska suomalainen tehometsätalous ei tuota riittävän laadukasta puuta huonekalujen valmistamiseen, kertoo paljon koko metsäalan nykytilasta. Viimeistään tämän uutisen pitäisi herätellä niin isoja metsäyhtiöitä kuin Orpon hallitusta uudistamaan metsäpolitiikkaa, kertoo Mikkonen.
Mikkosen mielestä metsäala ei ole kyennyt uusiutumaan ja on keskittynyt liiaksi tehometsätalouteen miettimättä sen kustannuksia.
– Koko metsäalan tulisi nyt katsoa peiliin. Jalostusasteen nostosta on puhuttu 90-luvulta lähtien, mutta todellisuudessa se laskenut on koko 2000-luvun. Puun arvonlisää tulisi kasvattaa, niin että pienemmästä määrästä hakattua metsää saisi enemmän tuloa. Tämä on täysin mahdollista, mutta edellyttää muutosta niin metsänhoitoon kuin puun jatkojalostukseen, sanoo Mikkonen.
Mikkonen vaatii puuston ikä- ja järeysrajojen palauttamista vuoden 2014 metsälain mukaiselle tasolle
– Yli kolmannes Suomen metsistä hakataan aiemmin kuin metsänhoidon suosituksissa esitetään. Metsälaista vuonna 2014 poistetut puuston ikä- ja järeysrajat tulisi ehdottomasti palauttaa lakiin. Metsänkasvatuksen kiertoajan pidentäminen lisää metsien hiilivarastoa, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta sekä lisää järeän tukkipuun osuutta, avaa Mikkonen.
Metsähakkuita on myös välttämätöntä vähentää, jotta Suomi saavuttaa EU:n yhteisesti sovitut ilmasto- ja luontotavoitteet. Sahateollisuus on varoittanut, että hakkuurajoitukset uhkaavat tuhansia työpaikkoja. Tätä Mikkonen pitää pelotteluna.
– Totuus on se, että metsäteollisuudesta on vähentynyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja samaan aikaan kun hakkuita on kasvatettu. Jos emme pysty muuttamaan metsänkäyttöä kestäväksi, on vaarana koko metsäalan tulevaisuus. Jo nyt osassa maata hakataan yli puuntuotannon kestävyyden. Hakkuiden rajoittaminen on aivan välttämätöntä luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä laadukkaan tukkipuun tuottamiseksi, päättää Mikkonen. 
Huonekaluteollisuuden käyttämä puuaines tuli vuosikymmeniä Venäjältä koska, niinkuin todelttua, Suomessa ei kasva hyvälaatuista puuta.
Isännät harvennushakkaavat metsiään jolloin lustojen välimatkat vaihtelevat. Puuta ei oksita jolloin koko puu on täynnä oksienreikiä. Puusto pitäisi kasvattaa latvatupsulla jotta se kelpaisi huonekaluteollisuudelle ja lentokoneteollisudelle. Veneteollisuudesta puhumattakaan.
Mutta se kaikkein kannattavin teollisuus unohdetaan usein. Jos kuusipuu on kasvatettu latvatupsulla, metsään ei ole tehty harvenushakkuita selluteollisuuden ehdoilla ja jos puu on saanut kasvaa pohjoisuolella tai on ns. ”allejäänyttä” niin tuollainen 120-130 vuotias kuusi on 250 000 – 300 000e arvoinen. Ja sen kuusen ostaa kiljuen soitinteollisuus. Kysykää vaikka Yamahalta tai Italian jousisoitinrakentjilta.
Kun metsää kasvattaa oikein niin köyhyys poistuu talosta kerralla.
Mutta rahat jää maajusseille! -Eikä sellumössöteollisuus saa halpaa mihinkäänkelpaamatonta rankapuuta! -Eikä maaseutu tyhjene tonttijobbareiden kultakaivokseksi!
-Kaatuu Pyhä Kirkko, pörssi romahtaa!! -Trumppeli tai Pjutin heti apuun! -tai molemmat?! Köyhyyttä ei saa poistaa, sillä rikkaiden on oltava köyhiä varakkaampia. -Muuten hyvät veljet ei voi käyttää valtaa,