Yhdysvalloissa tiedettä ja akateemista riippumattomuutta kavennetaan, ja ahdasmielisyys ja raju maahanmuuttopolitiikan kiristys heikentävät maan houkuttelevuutta tutkijoille.
Kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) ja Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Suvi Pulkkinen (vihr.) esittävät ratkaisuiksi rahoitusta innovaatioradikaaleille yrityksille ja kohdennettua palvelukokonaisuutta huippuosaajien perheille.
Suomella uusi mahdollisuus menestyä
Yhä useampi huippututkija ja teknologiayrittäjä etsii vakaampaa ja ennustettavampaa toimintaympäristöä Euroopasta.
Harjanteen mukaan tilanne avaa Suomelle uuden mahdollisuuden menestyä. Yliopistojen perusrahoitus on kuitenkin verrattain matala ja hajautunut. Lisäksi innovaatioiden edistäminen on jäänyt TKI-politiikassa sivurooliin, ja Helsinki häviää osaajakilpailussa muille Euroopan pääkaupungeille.
”Parlamentaarinen sopu TKI-rahoituksen kasvattamisesta on hieno asia, mutta suhdetta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin leimaa makkaratehdasajattelu”, Harjanne sanoo.
”Perustutkimuksen ja yliopistojen perusrahoituksen pohjaa pitäisi vahvistaa, jotta tutkijoilla on työssään enemmän vapautta ja urallaan jatkuvuutta. Tutkimuksen hyödyntämisessä taasen pitäisi ymmärtää innovaatiotoiminnan luonne ja riskinottoon rohkaisun merkitys paremmin, jotta tutkimuksesta kumpuaa uutta liiketoimintaa, yrityksiä ja kestävää kasvua”, jatkaa Harjanne.
Maailmalla kova kisa huippututkijoista
”Maailmalla käydään nyt kovaa kisaa huippututkijoista ja teknologiayrittäjistä. Jos Suomi ja Helsinki eivät tee itseään houkutteleviksi nämä suuntaavat Saksaan, Ranskaan tai Alankomaihin”, Pulkkinen toteaa.
Harjanteen ja Pulkkisen mukaan huippututkijoiden houkuttelu ei voi perustua pelkästään sujuvaan arkeen ja lupaprosesseihin. Ratkaisevaa ovat tutkimuksen laatu, vahvat tutkijayhteisöt ja rahoituksen jatkuvuus. Korkeatasoinen tutkimusympäristö on edellytys sille, että tutkimuksesta syntyy myös uusia innovaatioita ja kasvuyrityksiä.
”Huippututkijaa ei houkutella pelkillä iskulauseilla. Ratkaisevaa on tutkimusympäristö: kovan tason yliopistot, elävä tutkijayhteisö ja varmuus siitä, että tutkimukselle on rahoitusta myös ensimmäisten kuukausien jälkeen”, sanoo Harjanne.
Innovaatiot eivät synny pelkästään tutkimusrahoitusta lisäämällä
”Innovaatiot eivät kuitenkaan synny pelkästään tutkimusrahoitusta lisäämällä. Tarvitaan instrumentteja, jotka tukevat riskinottoa, uusien yritysten syntyä ja tutkimuslähtöistä yrittäjyyttä. Innovaatiotoiminta olisi syytä kirjata selkeästi myös T&K-rahoituslakiin”, Pulkkinen lisää.
Pulkkinen ja Harjanne korostavat, että Helsingin ei tarvitse jäädä odottamaan valtakunnallisia päätöksiä. Heidän mukaansa Helsingillä on kaikki edellytykset profiloitua eurooppalaisena turvasatamana amerikkalaisille huippututkijoille ja startup-yrittäjille. Erityisen tärkeää on huippuosaajien perheiden huomioiminen.
”Helsinki voi olla paikka, jossa huippututkimusta tehdään vapaasti, innovaatioita rakennetaan yhdessä ja perheiden arki toimii. Tätä ei pidä jättää sattuman varaan”, Harjanne sanoo.
”Osaajapolitiikka kaatuu, jos puolison työllistyminen, lasten koulutus tai arjen perusasiat eivät toimi. Helsinki voi erottautua sillä, että nämä asiat luvataan ja myös saadaan järjestymään nopeasti”, Pulkkinen sanoo.
Harjanteen ja Pulkkisen mukaan kyse on lopulta myös Suomen suunnasta.
”Nyt ratkaistaan, haluammeko olla maa, joka seuraa sivusta vai maa, joka uskaltaa olla edelläkävijä. Kaupunkien rooli tässä on ratkaiseva, kun Orpon hallitus ei toimi, vaan sahaa Suomen omaa oksaa”, Harjanne sanoo.
Ratkaisut:
Suomi
- Yliopistojen perusrahoitusta vahvistetaan ja innovaatiotoiminta lisätään osaksi T&K-rahoituslakia.
Kilpailullisia rahoitusinstrumentteja kehitetään erityisesti uusille, innovaatioradikaaleille yrityksille ja tutkijalähtöisille tiimeille. - TK-verokannustinta joustavoitetaan siten, että myös innovaatiotyö huomioidaan, eikä TKI-toimintaa rajata tai tulkita liian kapeasti.
- Korkeakoululuille suunnataan rahoitusta yrityshautomo- ja kiihdyttämötoimintaan, mikä toimii alustana tutkimukseen perustuville innovaatioille.
Helsinki
- Käynnistetään yhteinen ohjelma Helsingin kaupungin, yliopistojen ja sairaaloiden kanssa, jossa kaupunki toimii aktiivisesti pilottiympäristönä uusille teknologioille esimerkiksi terveyden, energian, koulutuksen ja tekoälyn aloilla.
- Lisätään innovatiivisten hankintojen määrää kaupungin hankinnoissa.
- Vahvistetaan tutkimusinfrastruktuuria ja tutkijayhteisöjä varmistamalla tiivis yhteistyö Helsingin yliopiston, Aallon ja HUSin kanssa.
- Toteutetaan kohdennettu palvelulupaus huippuosaajien perheille asunnon ja englanninkielisten koulupaikkojen saamisesta ja puolison työllistymisen tukemista.
Näille vihreille ja demokraateille tutkimus tarkoittaa identiteetti- ja ESG-wokeilua, joka on kaukana tieteestä. Mulla on aika pitkä historia tieteenteosta ja merkittäviä saavutuksia tällä saralla. Nää uskoo johonkin skientistiseen ympäristö-/wokesatuun, jota kutsuvat tieteeksi.
Woke onkin osa tieteenvastaisuutta.
Veit sanat suustani.
Pääasiassa ns. huippututkijat, jotka pitävät melua Trumpista on woke porukkaa. Trumpin yritysten kotiinpaluu politiikka tekee sen, että siellä todella huippututkijoita tarvitaan, paluu on myös käytännössä tehonnut monen yrityksen kohdalla. Myös Musk uudet panostukset keskittyy robottikkaan, tekoälyyn, avaruuteen, jättäen sähköautot kiinalaisille, jotka tekevät ne lähes ilmaiseksi. Luulen, että huippututkijoiden virta on sinne päin.
Sitä emme tiedä, mihin tutkijoita virtaa, mutta ehdotettu tutkijoiden Suomeen asettumisen helpottaminen on harkitsemisen arvoinen idea.