Muistammeko, kun sähkösiirtomaksu tuputettiin meille, jotta ’päästään eroon ristialttiista ilmajohdoista’: Ne korvataan maakaapeleilla, joita myrskyt eivät katko. Uusin uutuus on kulutushuippumaksu.
Maksamme siirtomaksut, mutta joka myrskyn jälkeen uutisoidaan tuhansista sähköttömistä. Kuinkahan käy kulutushuippumaksun kanssa? Lupauksen mukaan se tasaa kustannukset todellisten suurkuluttajien suuntaan, säästää kohtuukäyttäjät kustannusrasitteelta, joita he eivät ole aiheuttaneet.
’Siirtomaksun’ piti pääomittaa kalliit maakaapeloinnit. No, onko joku nähnyt niitä? -Sen sijaan höllennettiin sähköyhtiöiden velvollisuutta ylläpitää päivystäviä linjojen korjaajia. -Ja kuluttajan lisämaksuista kertyvät pääomat ”laitettiin tuottamaan”.
Onko joku nähnyt niitä tuottoja, tai pääomia? Vastaan itse, kun kysyinkin: Ne ovat samassa paikassa, kuin ne kaapelitkin.
Monien kokemus on, että sähkösiirtomaksun tulo ja siirtoverkkojen yksityistäminen jopa tuplasi kuluttajan sähkökustannukset, -ja luottamus uusiin maksutyyppeihin ei liene kovin korkealla Suomessa? -Kokemukset sen tekevät. Nyt olemme huipputehomaksun äärellä.
Erikoislasku-operaatio 2.0: Laskutus kulutushuipuista
”Suomi sähköistyy vauhdilla. Sähköautoja ladataan kotipihoilla, taloyhtiöihin rakennetaan kymmenien autojen latauskenttiä, koteihin asennetaan suuritehoisia sähkökiukaita, maalämpölaitteistoja, ilmalämpöpumppuja, porealtaita, pikalatureita, lämmitettyjä ajoluiskia ja tulevaisuudessa yhä useammin myös kotitalouskohtaisia varavoima- ja akkukokonaisuuksia. Kaikki tämä vaatii verkolta kykyä kestää yhä suurempia huipputehoja”, kirjoittaa blogissaan energia-asiantuntija Eero Haapalehto. (18.01.)
Sähköverkko koostuu sähköä johtavista piuhoista, ja ne on mitoitettava kulutushuippujen mukaan, sanoo sähkömiesjärki. Sähköä kuluttavien asioiden määrän kasvaessa kulutushuiputkin yleistyvät. Haapasalo kirjoittaa:
”Kylmänä talvi-iltana auto latautuu, kiuas hohkaa, uuni käy ja lämpöpumppu on äärirajoilla. Verkko rakennetaan näiden hetkien ehdoilla – ei vuosikulutuksen mukaan.”
Siirtoverkon ylläpidon kulut ovat suoraan verrannolliset sen kulutushuippuihin, mutta em. siirtomaksu ei kysy kulutuksen määrää. Haapalehto jatkaa tarkastelua: ’Nykyinen tehomaksuton sähköverkkolaskutus vyöryttää toisten aiheuttamat kustannukset heidän (vähän kuluttavien) maksettavaksi.’ Haapasalo kuittaa arvostelijoiden -mm. Omakotiliiton ja eräiden poliitikkojen- kritiikin uutta maksua kohtaan pölhöpopulismiksi:
”Poliitikkojen motiivit liittyä kritiikkiin johtunevat siitä, että tehomaksua on vaikea ymmärtää ja selittää, minkä vuoksi se on helppo leimata ja ihmisten keskuudessa mieltää uudeksi lisämaksuksi (mitä se ei todellisuudessa ole).”
Kynnysraja 5 kW
Tehomaksulle ehdotettu kynnysraja on 5 kW, jonka ylittämisen jälkeen maksu nostaa kulutettujen kilowattien hintaa, -5 kW ylittävältä osuudelta. Kuluttajan kysymys onkin, kasvaako maksurasite?
Haapalehto on jyrkästi eri mieltä:
- Käytetty retoriikka on antanut ymmärtää, että kuluttajan maksut kasvaisivat varmuudella silloin, kun tämä kynnysraja ylittyisi. Näin ei ole, sanoo Haapalehto.
- Tehomaksua maksettaisiin verkkoyhtiön hinnaston mukaisesti x euroa kilowattitunnilta tuon 5 kW ylittävältä osuudelta.
- -Ja tehomaksullinen tuote, vaihtoehtona yleissiirrolle, lähtökohtaisesti väkisinkin keventää siirtolaskun perusmaksua ja/tai energiamaksua.
Korkeampi kynnysraja tarkoittaisi merkittävästi korkeampaa kW-kohtaista tehomaksua.
Lisäksi korkeampi kynnys vyöryttäisi niitä tehomaksun kynnysrajan tuntumassa olevien verkonkäyttäjien kuluja edelleen niiden vähäisimmän tehotarpeen kuluttajien, kuten mökkeilijöiden harteille.
Haapalehto myöntää kritiikin niin kutsutun varttimitoituksen suhteen:, So. että tehomaksu määräytyisi korkeimman 15 minuutin aikana käytetyn tehon mukana. -Esm. tunti voi olla sopivampi tarkasteluperiodi, sanoo Haapalehto. ”Sinänsä muutos (15min => 1h) voisi olla ihan perusteltu”.
”Mökkeilijä maksaa sähköautoilijan latausinfran”
Haapasalo näkee, että ”ilman tehomaksuja … siirtomaksuja nostetaan kaikille. Tasaisesti. … Silloin mökkeilijä maksaa sähköautoilijan latausinfran, ja puukiukaalla saunova kustantaa sähkökiukaiden vaatiman verkon.”
Sähköalan asiantuntija Eero Haapalehto asettuu mökkeilijän t. vähän-kuluttavan sähköasiakkaan puolelle, nähden tehoperusteisen laskutuksen oikeaan osoitteiseen kohdistuvana.
Kommentoija Antti Virtanen vastaa alan miehelle:
”On jo olemassa maksu sulakekoon perusteella”
”Lobbarijoukko pyrkii ohjaamaan tehomaksua naurettavan pienelle 5kW, lähes kaikki omakoti, rivitalo & paritalot ylittävät tämän, kun niissä löytyy lämminvesivaraaja, jonka normaali päälle kytkeytyminen menee yli tämän (5kW:n) rajan.”
”On jo olemassa maksu sulakekoon perusteella, jossa isommat tehontarvitsijat maksavat jo extraa. Aivan puhdasta rahastusta johon ei todellakaan pidä lähteä”, -kirjoittaa Virtanen.
”Verkon mitoituksen ratkaisevat datakeskukset ja raskas teollisuus, eivät tavalliset kotitaloudet.
Jarkko Hietala muistuttaa sähkön suursyöpöistä, datakeskuksista:
”Jos sähköverkon kestävyys ja huipputehon hallinta ovat todellisia huolenaiheita, tehomaksujen tulisi kohdistua sinne, missä kuormitus syntyy. Verkon mitoituksen ratkaisevat datakeskukset ja raskas teollisuus, eivät tavalliset kotitaloudet. Nykyinen linjaus ei ole teknisesti, loogisesti eikä oikeudenmukaisesti perusteltu.
Luettavaa:
- Eero Haapalehto (blogi) 18.01. 2026: Haapalehto: Tehomaksun vastustajat kurmoottavat mökkeilijöitä, E.Haapalehto on Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja.
- Verkkouutiset 19.01. 2026: Miksi puulla kotinsa lämmittävän pitäisi maksaa muiden sähköautoilua?.
14.05. 2025:
Keskustan Jouni Ovaska ja Mikko Savola datakeskuksista: Suomesta on tulossa datan banaanivaltio?
Mikko Paunio
Eikös tuo sähkönsiirtomaksu tullut silloin kun meille kerrottiin että se eriytetaan energiamaksusta jolloin energian voi kilpailuttaa. Ja senhän arvasi jo silloin että energian hinta pysyy samana tai kartellien kautta nousee ja siirtohinnoittelua kun ei sen jälkeen määrää enää mikään niin sen hinta tulee nousemaan pilviin.
No, sitten osa tyhmistä suomalaisista ajoi toiseen miinaan kun eivät oppineet ensimmäisestä mitään: Pörssisähkö!!! Vaikka pörssin heilahtelut ja romahdukset ovat kaikkien tiedossa niin silti suuri joukko ryntäsi pörssisähkön asiakkaiksi. Ja sielä ei ole mitään kuluttajaa suojaavaa lakia. Kaikki tapahtuu pörssin ehdoilla.
Pörssisähkö on halpaa silloin kun sähköä ei tarvitse. Mutta silloin kun sitä tarvitsee, se on jopa 25-kertaa kalliimpaa kuin toistaiseksi voimassaoleva sähkö. Lämmitä siinä sitten taloa kun yhden päivän energiamaksu vastaa kuukauden maksua naapurilla. Ja yllätys yllätys… siirtomaksu elää myös pörssiaikaa.
Tämä tehomaksu on nimenomaan pörssiasiakaita varten. Sähkösopimukset omaavat tai toistaiseksi voimassaolevat eivät sitä maksa. Mutta jujuna on se että kaksiaikatariffia ei enää myydä. Ja pörssisähköstä on paha päästä perinteisiin sopimuksiin.
Muuten, miten luulette pörssi-sähköjen hintojen kehittyvän kun seiraavat 10 vuoden aikana Fingrid aikoo ”lisälaskutaa” seitsemän miljadia pörssisähkö-asiakkailta kantaverkkonsa laajennuksiin? Siinä sitä saa maksella pörssi-maksuja.
Tarinasta on kokonaan poissa verottajan eli valtion osuus, joka on monta kymmentä prosenttia.
Esimerkkinä Carunan lasku ajalta 1.11.-31.12.2025.
Carunan osuus 164 € ja valtion osuus 121 £, yhteensä siirtomaksusta 285 £. Valtio siis nappaa sähkön siirrosta ison osan omaan taskuunsa 42,5 %. Kaikki muut paitsi teollisuus maksavat sähköveroa 2,827 snt/kWh ja sitten vielä ALV:n.
Sähkön hinta ei vaikuta mittään siirtomaksuihin. Ne menevät vaikka ”ilmaista” tuulivoimaa tulisi riittävästi ja teollisuuden kulutus olis vähäistä. Pörssisähkö olisi ilmaista käyttäjälle, mutta verottaja vie aina liki puolet siirtomaksusta. Tämä jos mikä vaikuttaa pienituloisiin sähkön kuluttajiin.
Tarani ai käsittele verottajan osuutta. -Puhe on sähkönkulutuksen kasvun aiheuttaman kustannusnousun kohdistamisesta uusiin suurkuluttajiin, mm. sähköautojen latauksiin ja datakeskuksiin. Toki, epäilen, että vm. suurkuluttajille järjestyy samanlainen porsaanreikä, kuin entisen Helsingin Puhelinyhdistyksen siirtyessä puhelukohtaisesta kertamaksusta aikalaskutukseen: Data-yhteyksiä puhelinlinjojen kautta käyttäneet firmat olivat siis maksaneet sen kertamaksun, -linjasta joka on auki24/7. -Heille räätälöitiin oma ratkaisu. dataliikenteen aiheuttama kustannuspaine siis kaatui tavis-puheluasiakkaille.
Admin voisi ajatella vähän tarkemmin. Jos verottajan osuus on yli 40% laskusta, kai sekin pitäisi ottaa huomioon. Korkea vero kuluu tavallisille sähkön käyttäjille, valtio, kaupat ja toellisuus ei maksa korkeita veroja. Datakeskusten rakentaminen Suomeen on erityisen typerä ajatus hallintoviranomaisilta. Maassa, jossa on suuri tuulivoima ja pieni muu tuotanto, ei tulisi rakentaa datalaitoksia. Niissä sähkönkulutus on jatkuvaa ja suurta. Tuulettomina aikoina sähköstä tulee niin suuri pula, että sähköt on katkaistava tavallisilta käyttäjiltä. Datalaitoksen sähköjä ei voi katkaista.
Puolueeton nostaa esiin olennaisen pointin: jos yli 40 % sähkölaskusta on veroja, hintakeskustelu ilman verokiilan huomioimista on epätarkkaa. Lisäksi verorasitus ei kohtele käyttäjiä tasapuolisesti – tavallinen kuluttaja maksaa, kun taas teollisuus ja suuret toimijat pääsevät kevyemmällä. Datakeskusten sijoittaminen sääriippuvaiseen sähköjärjestelmään pahentaa ongelmaa, koska niiden kulutusta ei voi joustaa silloin kun sähköstä on pulaa.
HILJAISUUDEN VEROKONE – KUINKA SÄHKÖLASKUSTA TEHTIIN POLIITTINEN RAHASTUSAUTOMAATTI
– Suomessa ei enää koroteta veroja.
– Niitä annetaan kasvaa itsestään.
– Sähkölasku on tästä oppikirjaesimerkki.
1. Vero, jota ei tarvitse puolustaa
– Kun sähkön siirto kallistuu, valtio ei tee päätöstä.
– Se vain laskuttaa enemmän.
Sähkövero on kiinteä.
– ALV peritään myös verosta.
– Jokainen uusi maksu siirrossa kasvattaa automaattisesti valtion osuutta.
Tämä ei vaadi:
– lakiesitystä
– eduskuntakeskustelua
– poliittista vastuuta
– Valtion kassaan valuu rahaa mekaanisesti, ilman että kukaan “nostaa veroja”.
– Tämä on ovela järjestelmä, josta valtiovarainministeriö voi vain pitää.
2. Tehomaksu – tekninen tekosyy veropohjan laajentamiseen
– Tehomaksua myydään teknisenä välttämättömyytenä.
– Mutta sen taloudellinen seuraus on yksinkertainen:
Uusi maksukomponentti → suurempi veropohja → suurempi verokertymä
– Kynnys asetetaan alas.
– Mittaus tehdään herkäksi.
– Enemmistö maksaa.
Ja valtio saa:
– sähköveron
– ALV:n
– osuutensa jokaisesta sentistä
Tämä ei ole sivuvaikutus. Tämä on rakenteellinen hyöty.
3. Miksi puoluekenttä on hiljaa?
– Koska tämä malli on kaikille poliittisesti täydellinen.
– Oikeisto voi sanoa: markkina hoitaa
– Keskusta voi sanoa: verkot vaativat
– Vihreät voivat sanoa: sähköistyminen maksaa
– Vasemmisto voi sanoa: hyvinvointivaltio tarvitsee rahoitusta
– Populistit huutavat siirtoyhtiöistä – mutta vaikenevat veroista
Kukaan ei joudu sanomaan ääneen:
“Me tarvitsemme lisää rahaa julkiselle sektorille, joten annamme laskujen kasvaa.”
Hiljaisuus ei ole sattumaa.
Se on yhteinen etu.
4. Pienituloinen maksaa, koska ei voi paeta
– Sähkövero on tasavero.
– Siirtomaksu on pakollinen.
– ALV on armoton.
Pienituloinen ei voi:
– Pienituloinen ei voi:
– optimoida kulutusta loputtomasti
– investoida älyjärjestelmiin
– vaihtaa verkkoa
– siirtää asumistaan pois talvesta
Mutta hän maksaa:
– samat verot
– samat siirtomaksut
– suuremman osuuden tuloistaan
Ja juuri siksi järjestelmä toimii:
maksaja ei pysty vastustamaan.
5. Missä on kompensaatio? Missä on “lustraatio”?
Kun uusia uhkia tulee:
– energiakriisi
– turvallisuus
– huoltovarmuus
– ilmasto
Ei kysytä:
– pitäisikö vero-osuutta alentaa?
– pitäisikö ALV irrottaa siirrosta?
– pitäisikö sähkövero jäädyttää?
Koska jos kysyttäisiin, paljastuisi totuus:
– valtio elää sähkölaskun verokiilasta
Siksi ollaan hiljaa.
Siksi puhutaan tekniikasta.
Siksi annetaan laskun kasvaa.
Loppulause
Tämä ei ole vain sähkökysymys.
Tämä on hallintomalli.
Järjestelmä, jossa:
– maksut kasvavat “luonnollisesti”
– vero kasvaa automaattisesti
– poliittinen vastuu katoaa
– ja kansalainen maksaa tietämättä kenelle valittaa
Kun verot piilotetaan siirtomaksuihin, demokratia muuttuu kirjanpidoksi.
Ja lasku tulee joka kuukausi.
Ps. Sen pituinen se -amen!