Eduskunta yhtyy suuren valiokunnan lausunnolla valtioneuvoston kantaan neuvotteluissa asetusehdotuksesta avaruustoiminnan turvallisuuden, häiriönsietokyvyn ja ympäristökestävyyden edistämiseksi.

Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta suhtautuu ehdotukseen nykyisessä muodossaan hyvin varauksellisesti.

EU:n avaruusasetuksen yleisenä tavoitteena on avaruussektorin sisämarkkinoiden tukeminen ja kehittäminen. Suuri valiokunta pitää ehdotuksen tavoitteita sinällään kannatettavina. Se katsoo, että sääntelyä tarvitaan jossain muodossa ja että EU:n tulee osaltaan pyrkiä vaikuttamaan riittävän kansainvälisen tason sääntelyn kehittymiseen.

Sääntelystä ei saa aiheutua taloudellista tai hallinnollista taakkaa

Suuri valiokunta korostaa, että sääntelyn tulee tukea, ei heikentää, EU:n asemaa avaruustoiminnan globaalissa kilpailussa.

Sääntelystä ei saa aiheutua tarpeetonta taloudellista tai hallinnollista taakkaa eurooppalaisille avaruusalan toimijoille, eikä Euroopan ja Suomen avaruusalan kilpailukyvylle. Sääntelyn tulisi olla linjassa sääntelyn yksinkertaistamisen tavoitteen kanssa. Tulevaisuusvaliokunta huomauttaa kannanotossaan, että Suomi on yksi Euroopan menestyksekkäimmistä avaruustalouksista, joka on profiloitunut viime vuosina suureksi ja dynaamiseksi avaruusalan toimijaksi maailmanlaajuisesti, eikä saavutettua etulyöntiasemaa tule päästää käsistä.

Suuri valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten sääntely vaikuttaisi nopeasti kehittyviä, sarjatuotannossa olevia satelliitteja kehittävien ns. New Space -toimijoiden kilpailukykyyn. Teknisten vaatimusten kertautuessa sarjatuotannossa sääntelyn vaikutus osuisi erityisesti niihin. Tärkeää on myös ottaa huomioon pk-yritysten asema ja resurssit, sillä niihin kohdistuvan sääntelytaakan merkitys Suomen kaltaisille pienille avaruustoimintaa harjoittaville maille on suhteellisesti suuri.

Suuri valiokunta katsoo, että asetuksessa tulisi asianmukaisesti ottaa huomioon avaruustoiminnan- ja -teknologian kaksikäyttöinen luonne. Kansallisen turvallisuuden tarkoitukseen harjoitettava avaruustoiminta on samalla usein muuta, ei-puolustuksellista toimintaa.

Suuri valiokunta katsoo tulevaisuusvaliokunnan tavoin, että avaruustoiminnan kestävyyttä tukevaa sääntelyä tulisi suunnitella ympäristövaikutusten minimoinnin, avaruusinfrastruktuurin toimintavarmuuden varmistamisen ja yhteiskunnan resilienssin tukemisen näkökulmista. Asetusehdotus tulkitsee kestävyyden rajoittuneesti.

Neuvotteluissa on tärkeää arvioida oikeusperustan asianmukaisuutta, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteenmukaisuutta ja tavoitella sitä, että ehdotus tosiasiallisesti koskisi ja parantaisi sisämarkkinoiden toimintaa sekä kunnioittaisi valtioiden kansainvälisiä velvoitteita ja perussopimusten artikloja, jotka rajaavat EU:n toimivaltaa avaruusalalla.

Suuri valiokunta äänesti keskustan eduskuntaryhmän edustajien lausumaehdotuksesta, mutta hyväksyi lausunnon yksimielisesti.

Eduskunta käsittelee Ukrainan sotakorvauslainaa ennen torstain huippukokousta

Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta kuulivat yhteisesti valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön asiantuntijoita Ukrainalle valmistellun sotakorvauslainan neuvottelutilanteesta.

Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi on avoin Venäjän keskuspankin pysäytettyjen varojen hyödyntämiseen liittyville takausjärjestelyille ja pitää komission ehdotusta jäsenvaltioiden takauksista sotakorvauslainalle hyväksyttävinä, jos jäsenvaltiokohtaisten takausvastuiden enimmäismäärä on tarkasti rajattu.

Eduskunta jatkaa ehdotuksen käsittelyä keskiviikkona 17.12., jolloin pääministeri Petteri Orpo (kok.) antaa suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle selvityksensä EU-johtajien Eurooppa-neuvoston 18.–19.12. pidettävän kokouksen ennakkoasetelmasta.

Luettavaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *