Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY -joka oli vielä 2010 luvulla ”maailman rikkain ylioppilaskunta” joutuu tänään tekemään edustajistossaan päätöksen jolla se myy ainakin sekä Vanhan – ( valmistui vuonna 1870) että Uuden ylioppilastalonsa (valmistui vuonna 1910).
(Kuvan aineisto eri lähteistä.)
Pääasiallisiksi syiksi ovat paljastuneet holtiton kiinteistökeinottelu ja ravintolatoiminnan osaamattomuus.
Suurinta vastuuta päätöksistä kantavat viime vuosikymmenen lopulla HYYn hallituksen puheenjohtajuutta pitäneet Vasemmistoliiton opiskelijat ja Vihreiden opiskelijat Helsingin yliopistossa.
Synnittömiksi puoluenuorisosta tässä asiassa jäävät vain Keskustaopiskelijat, joiden edustaja perusteli edeltäjiensä tiukkaa pidättyvyyttä ottaa riskejä talousasioissa.
”Putinin syy”
Uutispeilin käytyä läpi opiskelijayhdistysten kantoja ylioppilastalojen myyntiin törmäsimme outoon asiaan el i-päin vastaisista väitteistä huolimatta- vaikutti siltä, että kukaan ei halunnut ottaa kantaa oikeastaan mihinkään.
HYYn hallituksen puheenjohtaja tosin nimesi HYY:n häpeälliseen tilanteeseen pääsyylliseksi Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin. Uutispeilillä ei ole tietoa millä tavoin Putin on osallistunut HYY:n päätöksentekoon, mutta epäilemme että ei mitenkään. -Tosin, kun nykyään seuraa keskustelua mistä tahansa ongelmasta, niin syyllinen on joko Vladimir Putin tai Donald Trump.
Maailmanpoliittinen tilanne on toki vaikea, mutta miksi HYY selvisi kolmesta sodasta menettämättä suuria omaisuusmassojaan aivan Helsingin ydinkeskustassa jo tuolloin. -Lienee on tehtävä johtopäätös, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sotien aikainen johto peittosi Josef Stalinin. -Onneksi olkoon näin jälkikäteen.
Mystistä luottoa kapitalismin kaikkivoipaisuuteen
Niin vasemmisto-opiskelijat kuin Vihreät nuoret -ja myös demarit– haikailivat vielä aivan viime vuosiin, että lakisääteiset ylioppilaskuntien jäsenmaksut voitaisiin kattaa menestyvillä kiinteistökaupoilla. -Aivan kuin opiskelijat eivät olisi kuulleetkaan, että kiinteistöjen arvot nousevat ja laskevat rajustikin ,samoin velkojen korot. -Näin on aina ollut ja näin on aina oleva-.
Nyt tilanne on se, että HYY:n hallitus on luopunut haaveestaan lopettaa jäsenmaksun (tälle lukuvuodelle 85 euroa) perimisen. Tuo on varmasti viisas päätös, koska se tuo HYYn kassaan likimain 2,5 miljoonaa euroa per vuosi. Eihän sillä ylioppilastaloja takaisin lunasteta, mutta perustoiminnot hoidetaan joten kuten.
Muistan, kun Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (TAMY) hallituksessa kävimme samaa keskustelua 70-80-lukujen vaihteessa, ja olimme yksimielisiä siitä, että ”olishan se kiva” mutta ajattelimme, että kysymys on myös moraalinenm siis sitoutuminen omaan opiskelijayhteisöön eli TAMYyn.
Huu haa, HYY
Omassa erinomaisuudessaan vielä viime vuosikymmenen lopulla kylpenyt HYY:n johto halusi mm. luoda ”ylihuomisen Helsingin” -tästä Helsingin Sanomien lainauksesta- olivat kuulleet myös monet Uutispeilin haastateltavat. Nyt onkin tultu äärimmäisen ”toissapäiväiseen”. Tällaisten päättäjien jäljiltä tulee mielikuva Berliinistä toukokuulta 1945.
Toinen asia, joka tulee mieleen, on meidän vasemmistopuolueittemme aikaansaama ”punapääoman” tuhoaminen, -ihan omin pienin kätösin.
Siinä meni ”vanhat sekä nuoret samanlailla, sellaista ei menoa oltu nähty näillä mailla”. Eli niin SDP kuin SKDL (nykyinen Vasemmistoliitto) onnistuivat tuhoamaan mm. Työväen Säästöpankin, Rakennusyhtiö Hakan ja esimerkiksi hukkaamaan Vanajanlinnan eli neuvostoliittolaisilta (nämä olivat takavarikoineet sen saksalaiselta omistajalta) saamansa Sirola-opistoksi muutetun jättikartanon Hämeenlinnan kupeessa.
Palestiina-mielenosoitukset ja manskulla istuskelu
Ne taitavat onnistua Vasemmistoliiton ja Vihreän liikkeen nuorilta kaikkein parhaiten, koska -kuten todettua- taloudenhoito ei ole näiden vahvuus.
On surullista ja järkyttävää että 155 vuoden aikana sadat tuhannet Helsingin yliopiston opiskelijat ovat kartuttaneet HYYn kassaa, ja paljon on saatu aikaan sukupolvien pitkässä ketjussa, mutta muutamassa vuodessa se kaikki on hukattu.
On myös totta, että ”ihminen ilman unelmia on säkki verta ja luita” mutta viisas unelmoija tunnustaa unelmoinnin oikeuteen liittyvän vastuun, ja sekin on HYYn päättäjiltä unohtunut.
Pitäisikö pakkojäsenyyden lisäksi olla vain poliittisia päättäjiä
Hyy:n edustajiston 60 jäsenestä enemmistö on ainejärjestöjen yms. jäseniä. Oman kokemuksen mukaan tuon ”sitoumattomuuden” varjoissa on kuitenkin jokainen jonkun poliittisen agendan avittaja. Niin oli 70- ja 80-luvuilla, ja kuunneltuani näitä HYYn ”ainejärjestöjen” edustaja, niin ”sama kaiku on askelten”. Eli esimerkiksi, vaikka Vihreät hävisi tämän kuun alussa järjestetyissä HYY:n edustajistovaaleissa pari paikka, niin saman verran tuli lisää ”muualta”.
Oma kokemus ainejärjestöjen edustajista on pätevä tänäänkin: Jos olet poliittisen opiskelijajärjestön aktiivi, niin sinulla on väkisinkin jonkinlainen käsitys vastuusta, mutta ainejärjestöjen edustajat… -no vaikka matemaatikkojen tai lääkisläisten- ovat vaatimuskuoro. Niin, no eivät tietenkään kaikki, mutta se kelle he vastaavat ovat ne lähimmät opiskelutoverit, kun taas poliittiset edustajat ovat vastuussa myös julkisuuteen, omille keskusjärjestöilleen, puolueelleen ja kaikille opiskelijoille.
Villi arvaus on, että kukaan ei tasan tarkkaan tiedä kuka päättää Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan asioista. Putin se ei ole, eikä Trump, mutta kuka? Oli se sitten kuka tahansa, mutta jos HYY joskus toipuu megaluokan munauksistaan, niin Herra varjele sitä antamasta päätösvaltaa vihervasemmistolaisille ”ylihuomisen Helsingistä” haaveileville. -Se kun on Helsingin asia, ei Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan muutaman satraapin.
Seppo Huhta
Pekka Kemppainen 
Mikko Paunio
Tässä nähdään millainen taloudenpito odottaa Suomea. Yliopisto kouluttaa nimenomaan yhteiskunnan varoilla toimeentulevia ihmisiä. Korkekoulut opettavat ihmisiä jotka perustavat yrityksiä ja rahoittavat yhteiskuntaa. Ja kun tämä konkurssi on nyt ajankohtainen niin kauanko luulette että kestää ennenkuin se toteutetaan valtakunnan tasolla?
Onneksi en valmistunut yliopistota tai ole ylioppilas.
Tieteentekijöiden liitto päätti vuosituhannen vaihteessa satsata lujasti Raision osakkeisiin kun se oli menossa jenkkilän markkinoille. Hallituksessa oli kiivas keskustelu asiasta ja tasaäänestyksellä pj:n äänen ratkaistessa sijoitus tehtiin. Ei sitten toteutunut tienestit, osakkeen arvo romahti pian kahteen otteeseen ja siinä meni useamman vuoden jäsenmaksuylijäämä.
Kasinotalouden yhteydessä yksi ammattiliitto meni konkurssiin, olivat rakennuttaneet yhden kerrostalon ja siitä tuli hyvä tili, mutta toisen kohdalla tuli romahdus ja ahneella oli paskainen loppu.