Tämä oli keskeinen teema pääministeri Petteri Orpon eduskunnalle esittelemässä hallituksen strategisessa tulevaisuusselonteossa, joka ulottuu vuoteen 2045, -siis 20 vuoden päähän.
(Petteri Orpo tulevaisuusselonteko -keskustelussa tänään. Kuvalähde: Eduskunta 21.10. 2025.)
Petteri Orpon mielestä yllämainittu on mahdollista vain jos meillä on korkea koulutustaso.
Kriisejä on siedettävä

Kokoomuksen ryhmäpuhuja Terhi Koulumies edellytti, että Suomen on ennen muuta vahvistettava koulutusta. ”Suomen on oltava kriisinsietokykyinen ja myös uudistumiskykyinen”. (Kuvalähde: Eduskunta 21.10. 2025.)
Suomen on uskallettava luottaa älykkääseen teknologiaan
Perussuomalaisten puhujan Kaisa Garedewin mukaan Suomen haasteet kasvat niin ulko- kuin kotimaan suhteen. Venäjän lisäksi on otettava huomioon Kiinan pyrkimys viimeisten 25 vuoden ajalta.

Suomen on otettava huomioon yhtäältä syntyvyyden väheneminen ja kansalaisten ikääntyminen, mutta painopiste on kuitenkin siinä ,että moderni teknologia on se johon meidän on tulevaisuudessa panostettava, ei holtittomaan maahanmuuttoon. (Kuvalähde: Eduskunta 21.10. 2025.)
Yhteistyö kaikilla tasoilla ratkaisee menestyksemme vielä vuonna 2045
SDP:n ryhmän puhuja Timo Harakka vakuutti eduskuntaa, että yhteistyötä täytyy tiivistää maailman kansojen kesken. Nyt on oikeasti syytä demarien mielestä syventyä tulevien tapahtumien ja kehityskulkujen ennakointiin.

”Vain varautumalla voimme olla avoimia monille tulevaisuuksille joihin käsityskykymme ei vielä yllä”-julisti Harakka.
Harakka kyseli myös, että olisiko aika säätää laki jolla turvataan nuorison hyvä tulevaisuus. (Kuvalähde: Eduskunta 21.10. 2025.)
Mielenterveysongelmien hoitaminen on äärimmäisen tärkeää
Keskustan Olga Oinas-Panuma -eduskunnan nuorin kansanedustaja 26 v- muistutti aluksi Timo Soinin sanoin, että ”peräpeiliin ei kannata katsoa -historiassa ei tapahdu mitään”.

Keskustan mielestä pitää tarttua mielenterveys kriisiin joka maksaa Oinas-Panuman mukaan 11 mrd. euroa vuodessa. (Kuvalähde: Eduskunta 21.10. 2025.)
Keskustan mielestä hajautettu asuminen olisi kaikin puolin järkevämpää kuin nykyinen asuntopolitiikka, ja sitä paitsi halvempaa ja turvallisuuden kannalta kestävämpää.
Onnistunut globalisaatio on menestyksen edellytys

Krista Mikkonen Vihreistä vakuutti eduskunnalle, että ilmastokato kiihtyy ja ylipäätään kaikki on menossa huonompaa suuntaan. Mikkosen mielestä esimerkiksi teknologia pitää kehittää ihmisten valvomisen sijasta hyvinvoinnin edistämiseen. Mikkosen puhe oli ilmeisen suoraa lainausta Vihreiden puolueohjelmasta. Ja totta kai hän myös haukkui hallitusta toisen puolen viisiminuuttisestaan. (Kuvalähde: Eduskunta 21.10. 2025.)
Selonteolla voi olla myös mahdollista päästä oikeisiin ratkaisuihin
Vasemmistoliiton edustaja Anna Kontula asetti kyseenlaiseksi hallituksen selonteon lähtökohdat eli hänen mielestään voi olla niin, että talouden ja turvallisuuden sijasta keskeisiä ongelmia ovat nanorobottien liikatuotantoa, tai luontoa tuhoavat pikkuelukat.

(Kuvalähde: Eduskunta 21.10. 2025.)
Kontulan mielestä selonteko ei ota kantaa päätöksenteon keskeisiin hankaluuksiin, kun yhteen koriin kerätään kaikki unelmat ja toiseen ongelmat.
Vielä on kuitenkin aikaa, että selonteko lunastaa itsensä tärkeänä työkaluna. Yllättävää oli, että vain PS ja Liike Nyt kiinnittivät huomiota automatisaatioon, digitalisaatioon, robotisaatioon ja tekoälyyn. Totta kyllä sana, pari muillakin siihen liikeni, mutta asiaan eivät muut puolueet syventyneet läheskään siinä määrin kuin Liike Nyt ja erityisesti Perusuomalaiset.
Ilmeisesti erityisesti Vihreille uusi teknologia, ja sen käyttö selkeästi nykyistä laajemmassa mitassa, on varsin vaikeaa ideologisista syistä, koska kun teknologia tulee korvaamaan ihmistyötä kiihtyvällä vauhdilla ja liki main kaiken kattavasti, niin mihin tarvitsemme maahanmuuttajia ja varsinkin Vihreiden toivomia ”äänikarjoja”, joista sitä paitsi suuri osa on luku-, kirjoitus-, ammatti-, kieli ja tapataidottomia. Tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajista demareita äänestää 49 % ja Vihreitä 6 %:a.
Seppo Huhta


Taloutta ei saada toimimmann noilla puheilla ja jos ei talous vahvistu ei menesty jykevä puolustuskaan. Kukaan ei puhu energiasta mitään,,paitsi vihreät hiukan viittasi puhumalla ”ilmastokadosta”, aivan uusi termi korvaamaan ilmastonmuutosta. Ensiksi puhuttiin ilmaston lämpenimisestä, kun se ei toteutunut siirryttiin ilmastonmuutoseen. Kun ne ovat tavallisia, on kai puhuttava ilmastokadsota. Se ei toteudu varmasti, jota edettiin typerään valintaan.
Energia on näissä arktisissa oloissa tärkein tarvike ja senhän käyttöä rajoittaa EU jyrkällä tavalla ja toisella tavalla meidän pVenäjä politiikka. Halpa energia niin sähkö kuin polttoaineer ovat kansalsille tärkeät. Niihin ei kukaan puhuja sanallakaan puutu. Eivät uskallakaan puuttua, koska kallis energia johtuu yksinomaa hallituksen politiikasta. Se ei johdu Ukrainan sodasta eikä EU:sta eikä kansalaisista, hallituksen politiikka on ainoa syy.
Sähkönsiirtomaksut toi Jyyba Käteinen, jota et muistanut haukkua.
Sähkön siirtomaksuissa on 5,2 cnt/kWh siirrosta ja veroa 2,8 cnt/kWh. Sen lisäksi menee AVL 25,5%. Siirtomaksuun on kätketty veroa, joka kesäaikaan, jolloin sähkö on halvimmillaan, oli sähkölaskuissani yli 40%. Valtio on pahin syyllinen tälläkin alalla kansalaisten kuluissa. Jokainen voi itse tarkistaa sähkölaskunsa ja arvioida, mikä osuus menee Suomen valtiolle.
Jaa minkä hallituksen? Talousnero Tytti ei istu nykyisessä kokoonpanossa CarunaPekasta puhumattakaan.