Sisäministeri Mari Rantanen (perussuomalaiset) ja oikeusministeri Leena Meri (perussuomalaiset) antoivat eduskunnan suurelle valiokunnalle selvityksensä EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 13.–14.10. pidettävän kokouksen valmistelusta.
(Arkistokuva, kuvalähde: Valtioneuvosto.)
Sisäministeri Mari Rantanen kertoi valiokunnalle, että EU:n puheenjohtajamaa Tanska on päättänyt poistaa kokouksen asialistalta päätöksenteon lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevasta asetusehdotuksesta (CSAM).
Suuri valiokunta päätti eduskunnan kantana 3.10.,., että Suomi ei voisi tukea Tanskan tekemää kompromissiehdotusta.
EU:ssa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen
Sisäministerit keskustelevat mm. paluuasetusehdotuksesta, jonka tarkoituksena on perustaa yhteinen järjestelmä EU:ssa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Tällä kertaa aiheena on erityisesti palautuspäätösten vastavuoroinen tunnustaminen.
Suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan neuvotteluihin paluuasetuksesta 18.6.2025.
Oikeusministerit mm. saavat tilannekatsauksen oikeudellisista toimista ja vastuuvelvollisuudesta liittyen rikoksiin Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan.
Ministerit myös keskustelevat siitä, miten poliitikkoihin kohdistuva häirintä, uhkaukset ja väkivalta vaikuttavat demokraattiseen keskusteluun ja osallistumiseen.
Naispoliitikkoihin kohdistuva verkkohäirintä
Suuren valiokunnan ja ministeri Leena Meren keskustelussa käsiteltiin mm. EU:n keinoja tukea Euroopan neuvoston yhteyteen perustettavan hyökkäysrikosta koskevan erityistuomioistuimen toimeenpanoa sekä keskusteltiin erityisesti naispoliitikkoihin kohdistuvasta verkkohäirinnästä.
Keskustelu verkkohäirinnästä ja -väkivallasta jatkui, kun sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) esitteli tasa-arvoasioista vastaavien ministerien työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokouksen asiat (17.10.).
Aiheina valiokunnan ja ministerin keskustelussa olivat mm. naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisen direktiivin kansallinen toimeenpano vuoteen 2027 mennessä ja poikien huomioiminen tasa-arvotyössä. Lisäksi keskusteltiin LBQTI-ihmisiin kohdistuvan vihan, syrjinnän ja väkivallan torjunnasta käytävän eurooppalaisen ja suomalaisen keskustelun yhtymäkohdista.
TSTK-neuvostossa on tarkoitus hyväksyä päätelmät naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä, varhaisesta havaitsemisesta ja siihen puuttumisesta sekä vammaisten henkilöiden sosiaalisesta inkluusiosta itsenäistä asumista edistämällä. Suomi voi hyväksyä päätelmät. 