Uutispeili

Analyysit Iran Israel Sodat ja selkkaukset Trump Yhdysvallat

Trump näytteli loistavasti hullua neokon-kuningasta ja globalistien satraappia muutaman päivän ja juksasi lähes kaikki

By Mikko Paunio

Iskemällä Iranin ydinlaitoksiin Trump hankki syyn olla osallistumatta Benjamin Netanyahun jo 30 vuotta unelmoimaan sotaan Irania vastaan.

Vaalilupaus lunastettu ja tehtävä suoritettu, ei tarvetta ryhtyä sotimaan. Tekeytymällä kumppaniksi ja avustamalla Israelin lentovoimia mm. ilmatankkauksilla ja aseavulla, Trump helpotti Israelin päätöstä lähteä Israelille tuhoisaan sotaan yksin Irania vastaan luullen USA:n ryhtyvän sotaan myös.

Iranin ohjusaseen voima tiedettiin asiantuntijapiireissä, ja monet varoittivat Israelin hallitusta olemaan aloittamasta sotaa. Lopputuloksena Israel menetti maineensa voittamattomana maana ja Ison Britannian USA:n sotavoimaan vuosikymmenet tukeutunut imperiumin luuranko ja globalistipankkiirit ja Euroopan poliittinen eliitti kärsivät murskaavan häviön, kun Trump hylkäsi Iranin hallituksen kaatamisen politiikkatavoitteena.

Elämme todella merkillisiä aikoja. Suuri osa MAGA-väestä ja Donald Trumpin äänestäjistä eivät olleet uskoa silmiään, kun näytti 100 % varmalta, että Trump vie vaalilupausten vastaisesti USA:n sotaan Irania vastaan Israelin rinnalla jatkaen näin USA:n loputtomien huonosti päättyneiden sotien historiaa tilanteessa, jossa vain 18 % amerikkalaisista kannattaa liittymistä sotaan.

Syitä haluttomuuteen on lukuisia. USA on pahasti velkaantunut ja väsynyt sotiin. Infrastruktuurin ollessa pahasti rempalla, teollisuuden ollessa alas ajettu, ja maan ollessa täynnä globalistien YK:n, vasemmiston ja ”kansalaisjärjestöjen” sinne tuomia kymmeniä miljoonia laittomia siirtolaisia, ihmiset ymmärtävät, että USA:n on käännyttävä sisäänpäin ja että sen globaalin hegemonian ylläpito ei enää onnistu.

Vaikka omakin uskoni horjui, takaraivossani jokin kertoi minulle, että nyt katsomme suurta spektaakkelia. Trumpin True Social -postaukset olivat niin päättömiä ja hulluja, että ajattelin, että tässä on koira haudattuna ja niin siinä oli. Eräs överimmistä oli, kun ydinlaitosiskun jälkeen Trump kehua retosteli ylisanoin hänen ja Benjamin Netanyahun saumatonta yhteispeliä, vaikka tiedossa on, että Trump ei pidä Netanyahua lainkaan arvossaan ja heidän välinsä katkesivat 2020.

USA:kaan ei kykenisi voittamaan Irania, eikä Iranissa ollut vallankumouksellista tilannetta globalistien toiveista huolimatta

Sotilaallisen voiman pitkäaikainen kohdistaminen Irania vastaan ilman kunnollista sotateollista infrastruktuuria, ilman riittäviä ammus- ja ohjusvaroja (Ukrainan sota on tyhjentänyt USA:n asevarastot), USA:n sotavoimien sijoittelu ja alttius pahoille tappioille Persianlahdella ja Punaisella merellä, sotilaiden alhainen moraali ja Iranin iso tehokas lyhyen- ja keskimatkan ohjusarsenaali, ja pitkällinen valmistautuminen sotaan USA:ta vastaan, eivät anna käytännössä mahdollisuuksia nitistää 90 miljoonan ihmisen Irania.

Tilanne on siksi monen sotilasasiantuntijan mukaan hyvin vaarallinen USA:n kannalta, mikäli se aloittaisi sodan Iranin kanssa. Konsensus vallitsee myös asiantuntijoiden keskuudessa, että maavoimien hyökkäys – edellytys Iranin voittamiselle – olisi sulaa hulluutta.

Toisin kuin uumoiltiin laajalti lännessä, mitään vallankumouksellista tilannetta ei ollut Iranissa olemassa ja globalistien unelmoima hallituksen vaihto ja entisen shaahin pojan ja olemattoman kannatuksen Iranissa omaavan Reza Pahlavin istuttaminen Iranin johtajaksi jäi vain globalistien ja Netanyahun märäksi 30-vuotiseksi päiväuneksi.

Ikonisen USA:n neokonservatiivisen ulkopolitiikan arvostelijan Jeffrey Sachsin mukaan alkusysäys nyt nähdylle kehitykselle saatiin, kun Benjamin Netanyahu politiikkamuistiossaan vuonna 1996 linjasi, että tehokkain keino murtaa arabien vastarinta ja terrori on kaataa niitä tukevia hallituksia.

Trump juksasi lähes kaikki

Tucker Carlson, Steve Bannon ja Tulsi Gabbard saivat kuulla kunniansa Trumpilta, kun nämä ankarasti epäilivät Trumpin heidän mukaansa varmuudella omaksuman USA:n aggressiivisen ulkopolitiikan järkevyyttä ja poliittista hyväksyttävyyttä. He uskoivat varmuudella lukemattomien kommentaattorien tapaan Trumpin omaksuneen erityisesti Israel lobbyn (AIPAC eli American Israel Public Affairs Committee) hänelle antaman 100 miljoonan dollarin vaalituen vuoksi, että Trump olisi lähes koko kongressin lailla AIPAC:n taskussa.

Siionismia ja Benjamin Netanyahua ankarasti vastustava juutalainen journalisti Max Blumenthal juuri ennen Trumpin hyökkäyksen alkua kertoi ”hätävideollaan” Valkoisen talon myyränsä avulla, että CIA:n pomo John Ratcliffe ja USA:n sotavoimien komentokeskuksen (CENTCOM) johtaja kenraali Michael Kurilla ovat Israelin USA:n ylimpään johtoon istuttamia asiamiehiä, jotka tilasivat Mossadin johtajalta David Barnealta ”todisteet” Iranin ydinpommiohjelmasta.

Nämä Blu-menthalin myyrän mukaan estivät tiedustelujohtaja Tulsi Gabbardin ja puolustusministeri Pete Hegsethin osallistumasta keskusteluihin, kun päätös tehtiin hyökätä Iranin maanalaisia ydinlaitoksia vastaan. Näin varmaan tapahtui, mutta moni ei aavistanut, että Trump vain näytteli jatkavansa perinteistä USA:n ulkopolitiikkaa iskemällä Iraniin.

Ensimmäistä kertaa historiassa USA:n presidentti ojentaa Israelin johtajaa kovalla kädellä ja Israel menettää voittamattoman maineensa

Eilen Trump ensimmäistä kertaa Toisen maailmansodan jälkeen näytti USA:n johtajana myös ensimmäistä kertaa Israelin historiassa sotilaallisesti nöyryytetylle Israelin johtajalle Benjamin Netanyahulle kaapin paikan, ja pakotti Israelin noudattamaan Trumpin välittämää Iranin ja Israelin välistä tulitaukoa globalistien kauhuksi.

Netanyahulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua aselepoon maan sotilaallisen ja siviiliinfrastruktuurin ensimäistä kertaa sen historiassa ollessa raunioitumassa, ja siviiliväestön ollessa ensimmäistä kertaa kauhuissaan vieraan vallan heihin kohdistamasta sotilaallisesta voimasta.

Tilannetta pahensi Israelin kannalta se, että ilmatorjunnan tarvitsemat hyvin kalliit vastaohjukset tai interseptorit olivat loppumassa. ja niitä on hyvin vähän läntisessä maailmassa. Yhden Iranin salvon torjunta saattoi maksaa satoja miljoonia euroja.

Tästä henkisestä ja fyysisestä musertumisesta pidettiin länsimaiden – myös Suomen – vain globalistien valtamediaan tukeutuvat kansalaiset pitkälti pimennossa. Pimento johtui myös siitä, että Israel sensuroi materiaalia, joka viestitti tuhosta Haifan satamaa, turvallisuusrakenteita (mm. sotilastiedustelun sekä armeijan päämaja), voimalaitoksia ja maan suurinta kaupunkia Tel Avivia kohtaan.

USA:n rahoittama Irakin sota Irania vastaan loi Iranin ohjusmahdin

Tucker Carlson haastatteli Pete Hegsethin erityisavustajaa ja nuorta upseeria Dan Caldwell’a kaksi kuukautta sitten, kun Hegseth oli saanut potkut Pentagonista väärien globalistien keksimin perustein. Haastattelussa Pete Hegseth kertoi Iranin ohjusmahdin syntyhistorian.

USA usutti ja rahoitti Irakin sotaan Irania vastaan 1980. Sota kesti kahdeksan vuotta. Tuonna aikana Irakin johtaja Saddam Hussein ampui ballistisia ohjuksia surutta Iranin siviiliväestöön aiheuttaen trauman Iranissa, mikä synnytti Iranin massiivisen lyhyen- ja keskimatkan ohjusohjelman hypersoonisine ohjuksineen sekä ohjuksineen (Kheibar), joissa suuri 1500 kg taistelukärki.

Hypersooniset ohjukset läpäisivät kaikki Israelin ilmatorjunnan. Internetissä liikkuvien tietojen mukaan Iranilla saattaa olla jopa 40 000 ohjusta, mutta puolivirallisten läntisten toiveuskomuksille alttiiden arvioiden olevan vain alle kymmenesosa tästä, ja näistäkin puolet olisi lyhyen kantaman ohjuksia.

Israel ei olisi kestänyt enää edes viikkoja

Lännessä ja Israelissa on iloittu Israelin ilmavoimien aiheuttamasta tuhosta Iranissa, mutta on unohdettu, että isona maana Iranilla on ihan toisen luokan kyky ottaa vastaan iskuja kuin pienellä Israelilla. Näin Israel ei voi käydä voittoisaa näännytyssotaa Iranin kanssa.

Neljä päivää sitten Haifan pormestari Yona Yhav vaati rauhaa CNN:n haastattelussa ja sanoi, että Trumpin annettua ymmärtää tekevänsä hyökkäys-/hyökkäämättömyyspäätöksen vasta kahden viikon kuluttua, tämä olisi aivan liian pitkä aika viitaten Iranin ohjusten aiheuttamiin tuhoihin.

Monet ovat nyt avoimesti iloisia, että Israel on joutunut nyt nielemään omaa lääkettä. Israel on joutunut täysin kansainväliseen eritykseen tappamalla sumeilematta lapsia ja naisia Gazassa kymmeniä tuhansia.

Varmaa on, että tilanne on dynaaminen, ja että on vaikea ennustaa tulevaa. Netanyahulla ei ole enää yhtään kaveria ja hänen asemansa käy yhä tukalammaksi ja uumoillaan hänen joutuvan talousrikoksistaan lopulta vankilaan ja että Israelissa käytäisiin kohta vaaliuurnilla.

Toiset veikkaavat sisällissotaa ja ihmiset pakenevat joukoittain maasta, jonka piti olla turvallinen maailman juutalaisille. Israel yrittää estää ihmisten pakenemisen maasta, jonka vuoksi maasta pyritään salaa Välimeren kautta Eurooppaan.

Mikko Paunio

Viitteitä

Related Post

Analyysit Iran Sodat ja selkkaukset Vallankaappaukset ja kapinat

Iranilainen arvio: ’Syvenevää pelkoa kapinasta ja hallinnon romahduksesta’

Pekka Kemppainen
Analyysit Japani VAALIT

Japanin vaalit: Riemuvoitto kansallismielisille

Seppo Huhta
Analyysit Iran Sodat ja selkkaukset

Iran ulottaa tukahduttamistoimet valtarakenteen reformisteihin

Pekka Kemppainen
2 thoughts on “Trump näytteli loistavasti hullua neokon-kuningasta ja globalistien satraappia muutaman päivän ja juksasi lähes kaikki”

  1. Minulla on taasen henkilöä/henkilöitä arvioidessani käytössäni selkeä ohjenuora – kokemuspohjainen – jolla nuoralla on kaksi päätä nimiltään: Karisma vs. karaktääri (luonne)

    Karisma, kun on usein ulospäin näkyvä (omituisuus) ominaisuus. Se liittyy siihen, miten henkilö vaikuttaa muihin: vetovoima, puhujan lahjat, kyky innostaa tai hurmata kanssaihmisiä. Karisma voi olla osittain synnynnäistä tai opittua – ja joskus jopa tarkoituksellisesti rakennettua.

    Karaktääri taas viittaa johonkin paljon tärkeämpään, eli henkilön sisäiseen luonteeseen: arvoihin, moraaliin, johdonmukaisuuteen, kykyyn toimia oikein myös silloin kun kukaan ei näe. Se ei ole aina heti näkyvää, mutta se paljastuu ajan myötä – valitettavasti liian usein….. ja aina liian myöhään.

    Todellisten tarkoitusperien näkökulmasta arvioituna:

    Karaktääri heijastaa todellisia tarkoitusperiä syvemmin kuin karisma. Karisma voi kätkeä todelliset motiivit tai olla tyhjä kuori. Karaktääri taas ohjaa toimintaa silloin, kun karisma ei kanna – vaikeissa paikoissa, ristiriidoissa ja vastoinkäymisissä.

    Toisin sanoen: karisma voi paljastaa, miten ihminen haluaa tulla nähdyksi, mutta karaktääri paljastaa, kuka hän oikeasti todella on.

    Mielelläni tiivistän ajatuksen näin:

    > Karaktääri heijastaa henkilön todellisia tarkoitusperiä. Karisma kertoo enemmän vaikutelmasta kuin aikomuksesta.

    Ps. Toivon että olen väärässä, mutta siitä huolimatta nykytilanne nostaa pintaan pahoja assosiaatioita.

    .

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You Missed

Eduskunta Hallituksen toimet Viinat ja juomat

Perustuslakivaliokunta: Alkoholilaiksi voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä

Analyysit Iran Sodat ja selkkaukset Vallankaappaukset ja kapinat

Iranilainen arvio: ’Syvenevää pelkoa kapinasta ja hallinnon romahduksesta’

Analyysit Japani VAALIT

Japanin vaalit: Riemuvoitto kansallismielisille

VIERASKYNÄ

Yrjö Rautio: Trumpilla on yhtäläisyyksiä …