Eduskunta antoi vahvan tukensa rajalain jatkolle, eli itäraja pysyy kiinni ainakin vuoden 2026 loppuun saakka.
Ensin eduskunta äänesti lain kiireellisyydestä. Eduskunta julisti lakiesityksen säädettäväksi voimaan kiireellisenä: 5/6 enemmistöllä äänin168-29, poissa 2, tuloksella lakiesitys julistettiin kiireelliseksi.
Rajalaki kyllä: 168 ääntä, 29 ei ääntä, poissa 2.
Tämä tarkoittaa sitä, että itäraja pysyy kiinni ainakin 31.12.26 saakka. Ja se taas tarkoittaa, että jopa miljoonia ”turvapaikanhakijoita” pysyy Venäjän puolella rajaa.
Marinin hallitus valmistautui ottamaan vähintään satojatuhansia ”turviksia” poikkeuslaeilla
Sanna Marinin hallitus valmisteli lakeja, joilla esimerkiksi itärajalla olova suuria suuria turvapaikanhakijajoukkoja olisi suojeltu -mahdollisilta- paikallisten agressioilta alistamalla suomalaiset klo.18 alkavaan ulkonaliikkumiskieltoon.
Marinin hallitus myös oli esittämässä, että maamme itäisten osien kansalaisten olisi tullut pakkoluovuttaa ”kiinteistöjään” -eli siis kotejaan- tulijoitten asumuksiksi.
Ja ”sokerina pohjalla” oli lakiesitys, jolla suomalaisten ajoneuvoja ”tarpeen vaatiessa” olisi luovutettu tulijoiden käyttöön ja mitä ilmeisimmin myös tarvittavat polttoaineet, ja tietenkin ilman korvausta.
Vertailukohta löytyy vain vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeisestä bolseviikki-ajasta, jolloin Leninin kansankomisariaatti -eli Neuvosto-Venäjän hallitus- otti kaiken omaisuuden hallintaansa, ja jopa mitätöi keisarin aikaisen rahansa, ja jätti maksamatta ulkomaalaisen velkansa.
Kommunistista lainsäädäntöä jihadistien tueksi
Tuo ”kommunistinen manifesti” ei onneksi saanut lainvoimaa, koska Marinin hallitus sai vuoden -23 vaaleissa tuomion kansalta, ja sen seurauksena tuo marxilaiskyhäelmä oli pakko heittää roskiin. Hallituksen saatua äänestäjiltä huutia oli Keskustalla nopean mutta tiukan analyysin paikka: Niin kuin tuolloinen maatalousministeri, nykyinen Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kurvinen, totesi Uutispeilille
”Nyt on on syöty siemenperunatkin, ei mitään syytä ole lähteä uuteen hallitukseen. oli sen pohja mikä tahansa.” Myöhemmin Keskustasta on todettu, että enää ei olla myöskään menossa sellaiseen hallitukseen jossa Vihreät ovat mukana. No,saa nähdä keitä seuraavassa on.
Ja tottahan oli uhkarohkeaa ja myös piittaamatonta, että Marinin hallitus oli antanut Vihreille sekä ulkoministerin, että sisäministerin ja vielä ulkoministerinkin paikat. Eli maamme ulkoinen ja sisäinen turvallisuus sekä myöskin luontomme oli neljä vuotta niin sanotusti Vihreiden ”armoilla”, ja niin kuin yllä kerrottiin niin hurjat olivat Marinin hallituksen suunnitelmat, ja niin Vihreiden kynästä kuin olla ja voi.
On siis helposti ymmärrettävissä, että Keskusta kavahti Vihreiden ja vasemmiston pakkososialisointisuunnitelmia, eikä Sanna Marinkaan niistä irtisanoutunut. Keskusta on aina ollut yksityisomaisuuden vankka suojelija. Keskustalle tietysti on ollut myös tärkeää vaalia talonpoikaisarmeijan keskeistä roolia sisällissodan kääntämisessä valkoisten voitoksi, ja sitä nykyajassa yhä tukevia toimia.
Sinipunamulta ennenkokematon mahdollisuus
Edellä mainitun perusteella näyttää siis siltä, semminkin kun Keskusta ja SDP keskusteluttavat parhaillaan-keskiviikkoilta 4.6.25- muuta eduskuntaa niiden yhdessä Liike Nytkin kanssa jätetystä välikysymyksestä. Tämä ”punamultakaksikko” ei edes pyytänyt Vihreitä ja Vasemmistoliittoa mukaan hallituksen kaatohankkeeseensa.
Kieltämättä tämä kulunut eduskunnan kevätistuntokausi, joka päättynee juhannukseen, on osoittanut että ei ole enää niinkään kuilua sosialistien ja ei-sosialistien välillä, vaan kuilu on Vasemmistoliiton sekä Vihreiden yhtäällä, ja muun eduskunnan toisaalla välillä.
Jos mahdollista niin Vasemmistoliitto on uuden puheenjohtajansa Minja Koskelan johdolla mennyt entistä enemmän vasemmalle, ja Vihreiden uusi puheenjohtaja Sofia Virta -päinvastaisista lupauksistaan huolimatta- on seurannut perässä.
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Lindtman taas on taluttanut puoluettaan sosialismin kuilun partaalta tannerilaiseen menoon, eli maltillisemman sosialidemokratian polulle. On sanottava, että SDP:n entinen ja nykyinen puheenjohtaja ovat todella kaukana toisistaan, ja tämä on merkinnyt mm. sitä, että demarit ovat väistäneet sen, että olisivat maalanneet itsensä nurkkaan valittaessa värejä seuraavaan hallitukseen.
Nyt näyttäisi siltä, että jopa rauhan oloissa ennenkokematon olisi mahdollista eli Suomen Keskustan, Kokoomuksen ja Sosiaalidemokrattisen puolueen yhteishallitus.
Tuolla kolmikolla olisi seuraavissa vaaleissa mahdollisuus yltää jopa 2/3 enemmistöön eduskunnassa. Tuollasta 134 edustajan tukemaa hallitusta vahvempaa ei rauhanoloissa missään nimessä tarvitakaan. Onhan oltava myös oppositio, joka näkyy ja kuuluu.
Seppo Huhta
Rajalaki pysyy: SDP:n ylivoimainen tannerilainen enemmistö hallituksen rintamassa
Pekka Kemppainen