Eduskunnan suuri valiokunta antoi tänään lausuntonsa Euroopan maatalouden ja ruoan visiosta, jonka Euroopan komissio julkaisi tiedonantona helmikuussa.
Lausuntoon sisältyy eriävä mielipide (vas.). Suuri valiokunta päätti samalla lähettää lausuntonsa Euroopan komissiolle poliittisen vuoropuhelun prosessissa.
Komission tiedonanto esittää vision maatalous- ja ruokasektorin vetovoiman parantamiseksi ja vakaan toimintaympäristön luomiseksi koko ruokaketjun toimijoille. Eduskunta käsitteli tiedonantoa valtioneuvoston selvityksen pohjalta.
Suuri valiokunta pitää visiota Suomen tavoitteiden mukaisena
Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin visiota Suomen tavoitteiden mukaisena. Tärkeää on, että toimeenpanoon panostetaan ja vision tavoitteet konkretisoituvat EU-tason vaikuttaviksi toimenpiteiksi.
Visiossa tunnistetaan hyvin maatalouden ja ruokasektorin strateginen merkitys EU:lle ja jäsenvaltioille. Kilpailukykyinen ja monipuolinen ruoantuotanto, kannattava alkutuotanto, ekologisesti ja eettisesti kestävä maataloussektori sekä elinvoimaiset maaseutualueet on nähtävä tärkeänä osana EU:n kilpailukykyä, strategista autonomiaa, yleistä turvallisuus-, varautumis- ja kestävyysagendaa sekä ruokaturvaa.
Maatalouteen ja ruokasektorille tarvitaan vakaa, ennustettava ja johdonmukainen politiikkakehys, jossa otetaan nykyistä paremmin huomioon myös muut maatalouteen vaikuttavat politiikat kuin yhteinen maatalouspolitiikka (YMP). Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyistä parempaa EU:n politiikkasektorien yhteensovittamista ja riittävää rahoitusta.
Ruoantuotannon tulee säilyä maatalouden tärkeimpänä tehtävänä
Ruoantuotannon tulee säilyä maatalouden tärkeimpänä tehtävänä. Tärkeää on, että maataloutta voidaan harjoittaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi koko EU:n alueella. Suuri valiokunta tukee vision tavoitetta siitä, että maatalous- ja elintarviketuotanto menestyvät koko mantereella kaikessa moninaisuudessa. Tämän lähtökohdan tulee ohjata myös tulevaa YMP:n uudistusta.
Ruokaturvan ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi EU:n toimissa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon myös vaihtoehtoisiin tuotantomuotoihin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Uuselintarvikkeita ja kasviproteiinituotteita koskevat esteet innovaatioiden tuottamiseen ja tuotteiden markkinoille saattamiseen on poistettava mm. nopeuttamalla ja keventämällä lupamenettelyjä sekä parantamalla niiden läpinäkyvyyttä.
Suomella on vahva suhteellinen kilpailuetu maankäytöstä ja sääolosuhteista riippumattomista, edistynyttä teknologiaa hyödyntävissä uusissa ruoantuotantotavoissa. Suomalaiset uuselintarvikeyritykset ovat kuitenkin kohdanneet Euroopan unionissa kohtuuttomia sääntelyvaatimuksia. Suuri valiokunta muistuttaa, että Suomi on biotekniikan ja solumaatalouden edelläkävijä ja että Suomessa on kolme noin kymmenestä maailman johtavasta uuselintarvikeyrityksestä.
Suuri valiokunta toteaa, että yhteisen maatalouspolitiikan maataloustuilla on merkittävä ja suora vaikutus maanviljelijöiden toimeentuloon.
Suuri valiokunta tukee komission tavoitetta uudistaa YMP:tä siten, että tukijärjestelmiä ja niiden valvontaa yksinkertaistetaan, ehtoja vähennetään ja kansalliset olosuhteet huomioivaa joustavuutta sekä kannustimia lisätään. Suuri valiokunta pitää perusteltuna vision lähtökohtaa siitä, että tuet kohdennettaisiin jatkossa vahvemmin aktiiviseen tuotantoon, nuorille ja uusille tuottajille sekä EU:n epäsuotuisille alueille. Politiikkatoimia uudistettaessa on kiinnittävä huomiota EU:n laajentumisen mahdollisiin vaikutuksiin.
Alkutuottajan sopimusasemaa on vahvistettava ja koko elintarvikeketjun tasapainoa on kehitettävä oikeudenmukaisempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan.
EU-tason toimenpiteitä tarvitaan arvoketjujen kokonaisvaltaiseksi vahvistamiseksi, markkinoiden epätasapainojen korjaamiseksi ja epäterveiden kauppatapojen poistamiseksi.
Panostuksia tarvitaan myös datan hallinnan, digitalisaation, älymaatalouden ja muiden uusien teknologioiden käyttöönoton edistämiseen. Riittävien investointien turvaaminen ja innovaatiomyönteinen politiikka maatalous- ja ruokasektorilla on nähtävä alan kilpailukyvyn ja EU:n huoltovarmuuden ja strategisen autonomian olennaisena edellytyksenä.
EU-tason toimin on parannettava myös yksityisen rahoituksen saatavuutta. Kaikkia rahoituslähteitä, mukaan lukien Euroopan investointipankin resursseja, tulisi hyödyntää ja kestävän rahoituksen lainsäädäntöä edelleen kehittää. Uusien tulonlähteiden luomista maaseutusektorille ja -alueille on edistettävä.
Ilmastotavoitteet, globaali kilpailukyky ja kriisivarautuminen
Suuri valiokunta tukee tavoitetta maatalous- ja ruokasektorista, joka osaltaan edistää vuoden 2040 EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista samalla kuin huolehditaan terveestä maaperästä, puhtaasta vedestä ja ilmasta sekä suojellaan ja ennallistetaan biologista monimuotoisuutta. Vuoden 2030 jälkeistä ilmastosääntelyä valmistellessa tulee ottaa huomioon maatalouden ja maankäyttösektorin erityispiirteet.
Suuri valiokunta korostaa maatalous- ja ruokasektorin globaalia kilpailukykyä ja kokonaisvaltaista kriisivarautumista. Suuri valiokunta pitää hyvänä komission tavoitetta yhtenäistää tuotantostandardien soveltamista tuontituotteisiin ja edistää muuta sääntely-yhteistyötä. EU:n on myös tehostettava toimia kauppasuhteiden monipuolistamiseksi ja kauppasopimusten voimaansaattamisen nopeuttamiseksi.
Suuri valiokunta pitää hyvänä valtioneuvoston tavoitetta vähentää tuontiriippuvuutta kriittisten tuotantopanosten, erityisesti fossiilisen energian, lannoitteiden ja valkuaisrehuraaka-aineiden osalta.
On tärkeää lisätä EU:n proteiiniomavaraisuutta ja edistää ravinteiden kierrätystä, viljelykiertoja ja maatilojen biokaasutuotantoa sekä muuta energiatuotantoa energiaomavaraisuuden lisäämiseksi.
Suuri valiokunta viittaa tarkempien perusteluiden osalta ympäristövaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan sille antamiin lausuntoihin. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoitukseen suuri valiokunta ottaa kantaa käsitellessään EU:n tulevaa monivuotista rahoituskehystä (EJ 2/2025 – E 31/2024).
Suuren valiokunnan lausunto SuVL 3/2025 ja eriävä mielipide (linkki toimii, kun lausunto on julkaistu eduskunnan sivuilla)
Osana maatalouden ja ruoan vision käsittelyä suuri valiokunta keskusteli maatalouskomissaari Christophe Hansenin kanssa (4.4.) sekä järjesti julkisen asiantuntijakuulemisen yhdessä maa- ja metsätalousvaliokunnan kanssa. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Luettavaa:
- Suuressa valiokunnassa keskustelua maatalouden ja ruoan visiosta (23.5.)
- Keskustelu maatalouskomissaari Hansenin kanssa (4.4.)
- Valiokuntien julkinen kuuleminen maatalouden ja ruoan visiosta – videotallenne (2.4.)
Seppo Huhta