Euroopan komission odotetaan julkistavan ehdotuksensa EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi heinäkuun puolivälissä.
Eduskunta käsittelee valtioneuvoston päivitettyjä ennakkovaikuttamistavoitteita rahoituskehykseen valtioneuvoston selvityksen pohjalta.
Maa- ja metsätalousvaliokunta lausui suurelle valiokunnalle EU:n rahoituskehyksestä. Lausuntoon liittyy eriävä mielipide. Valiokunta keskittyy lausunnossaan erityisesti toimialaansa koskeviin näkökohtiin ja yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Valtioneuvoston selvitys sisältää Suomen kannan päälinjat, joita ovat hallitusohjelman mukaisesti EU-budjetin tason säilyttäminen kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua, kehyksen kokonaistarkastelu ja EU-rahoituksen painopisteiden priorisointi. Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi katsoo, että varoja tulisi kohdentaa nykyistä vahvemmin valittujen strategisten prioriteettien mukaisesti.
Ruoantuotanto ja maatalouden kriisinkestävyys strategisiksi prioriteeteiksi
Valiokunnan näkemyksen mukaan ruoantuotanto, ruokajärjestelmän kestävyys ja maatalouden kriisinkestävyys tulee nostaa strategisiksi prioriteeteiksi. Valiokunta on jo aikaisemmassa rahoituskehyksiä koskevassa lausunnossaan korostanut maatalouden merkitystä kokonaisturvallisuuden kannalta ja todennut, että maataloutta on voitava harjoittaa kannattavasti sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla koko EU:n alueella.
Valiokunnan mukaan elintarvike- ja energiaomavaraisuus ovat olennainen osa Euroopan kilpailukyvyn ja kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Valiokunta nostaa esiin myös kalatalouden merkityksen.
Valiokunta pitää rahoituskehyksen rakenteen ja ohjelmien yksinkertaistamista kannatettavana. Se kantaa kuitenkin huolta mahdollisesta kehityksestä, jossa rahoituskehyksen kokonaistaso laskee samalla kun rahoitustarpeet lisääntyvät, jolloin, uusien prioriteettien edessä, maatalouden kokonaisrahoitus laskee.
Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen osalta valiokunta kannattaa tukien nykyistä vahvempaa kohdentamista EU:n epäsuotuisille alueille (koko Suomi), aktiiviseen ruoantuotantoon sekä nuorille ja uusille tuottajille.
Koheesiopolitiikan osalta valiokunta korostaa voimakasta muutosta koko itäisen Suomen ulkoraja-alueen toimintaympäristössä. Kokonaisturvallisuuden ja elintarvikehuoltovarmuuden kannalta on välttämätöntä, että asukkaista, yritystoiminnasta ja näiden tarvitsemasta palvelujärjestelmästä, mukaan lukien tutkimus ja osaamisen kehittäminen, huolehditaan koko Suomen alueella itäisen Suomen erityiset haasteet huomioon ottaen. Itä-Suomen asuttuna pitäminen palvelee huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta.
Kilpailukykyrahoituksen osalta valiokunta pitää tärkeänä kiertotalouden sekä metsätalouteen perustuvan biotalouden rahoitusta. Lisäksi valiokunnan mukaan Suomen vahvuudeksi on hyvä tunnistaa uuselintarvikkeet, joilla voidaan edistää kestävää kulutusta ja vastata globaalin ruokaturvan haasteisiin. Valiokunta katsoo, että maatalouden tutkimuksessa tulee panostaa elintarvikehuoltovarmuuden edistämiseen sekä koko maatalouden tehostamiseen ja kannattavuuden parantamiseen.
EU:n seuraavan rahoituskehyskauden on tarkoitus alkaa vuodesta 2028. Suuren valiokunnan on tarkoitus antaa lausuntonsa Suomen ennakkovaikuttamistavoitteista kesäkuussa.
Luettavaa:
Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä valmistui 2025 – huraaah!
EU:n byrokratiaa ja suomalaista konsensusta nasevasti samassa lauseessa!
Miksi EU:n seuraava rahoituskausi alkaa vasta 2028, vaikka Suuren valiokunnan lausunto tulee jo kesäkuussa?
Näemmä, koska EU:ssa asiat etenevät niin hitaasti, että siihen mennessä ”voimapukuporukka” saa ehkä aikataulutettua kaikki kahvitauot ja pähkäiltyä riitaisasti muistiinpanojen lopullisen värin?