Venäjän hankkeet poliittiseksi vaikuttamiseksi Suomessa ovat yhä tutkimatta, muistuttaa kansanedustaja.
Kansanedustaja Sanna Antikainen (Perussuomalaiset) on jättänyt tänään eduskunnassa kirjallisen jatkokysymyksen hallitusohjelmaan kirjatusta tutkimushankkeesta, jonka tarkoituksena on selvittää Venäjän laaja-alaista vaikuttamista Suomeen 2000-luvulla.
– Jätin ensimmäisen kirjallisen kysymyksen aiheesta viime vuoden kesäkuussa, jolloin tiedustelin tutkimushankkeen etenemisestä. Pääministeri Petteri Orpo vastasi kysymykseen saman vuoden heinäkuussa ilmoittaen, että hanke ei ollut tuolloin vielä käynnistynyt, mutta että valtioneuvoston kanslia ottaisi koordinaatiovastuun ja hanke käynnistettäisiin, kun riittävät resurssit on koottu.
– Nyt on kulunut lähes vuosi, eikä hankkeen käynnistymisestä ole vieläkään tiedotettu. Aikataulua ei ole esitetty, eikä ole myöskään tietoa siitä, miten resurssien kokoaminen on edennyt. Tämä herättää aiheellista huolta, Antikainen toteaa.
Venäjän vaikuttamisesta tunnistettuja esimerkkejä 2000-luvulta
Antikainen muistuttaa, että Venäjä on jo pitkään pyrkinyt vaikuttamaan Suomeen eri tasoilla – poliittisesti, taloudellisesti ja tiedonvälityksen kautta.
”Kaasuputkimiehet” ja Nord Stream -hanke
– Venäjän Nord Stream -kaasuputkihankkeeseen liittyi merkittävää poliittista vaikuttamista myös Suomessa. Venäjä pyrki vaikuttamaan suomalaisiin päättäjiin, jotta hanke etenisi suotuisasti, huolimatta sen turvallisuus- ja ympäristöriskeistä. Hanketta edistettiin osin taloudellisten intressien ja geopoliittisen painostuksen kautta.
Paavo Lipponen (sd) toimi Cosmopolis-yhtiönsä kautta Nord Stream -kaasuputkiyhtiön lobbarina vuosina 2008–2022.
Esko Aho ja Sberbank
– Entinen pääministeri Esko Aho (kesk) toimi vuosina 2016–2022 hallituksen jäsenenä Venäjän valtion omistamassa Sberbankissa, jota pidetään Kremlin taloudellisena vaikutusvälineenä.
Vaikka toiminta oli muodollisesti laillista, herätti se laajaa arvostelua ja huolta Venäjän ”pehmeän vallan” vaikutuksesta suomalaiseen päätöksentekoon.
Kiinteistöhankinnat strategisilla alueilla
– Venäläistoimijat ovat hankkineet kiinteistöjä läheltä puolustuksellisesti merkittäviä kohteita eri puolilla Suomea. Suojelupoliisi on arvioinut, että nämä ostot voivat liittyä tiedusteluun tai hybridivaikuttamisen valmisteluun.
Informaatio- ja propagandavaikuttaminen
– Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan suomalaisen yleisön mielipiteisiin levittämällä disinformaatiota ja polarisoivaa sisältöä. Sosiaalinen media, trollitilit ja aiemmin myös Sputnikin suomenkielinen palvelu ovat olleet osa tätä vaikuttamiskampanjaa. Tavoitteena on ollut horjuttaa luottamusta yhteiskuntaan ja vaikuttaa muun muassa Nato-keskusteluun.
Tiedustelu ja poliittinen vaikuttaminen
– Suojelupoliisi on toistuvasti varoittanut Venäjän tiedustelutoiminnasta Suomessa. Venäjä on käyttänyt diplomaattipeitettä, teknologista vakoilua ja vaikuttamissuhteita saadakseen tietoa ja vaikutusvaltaa Suomen päätöksentekoprosesseissa.
Antikaisen mukaan jo nämä esimerkit osoittavat, että Venäjän vaikuttamistoiminta Suomea kohtaan ei ole pelkkää teoriaa vaan dokumentoitua ja tunnistettua toimintaa.
– Hallitusohjelman mukainen tutkimushanke on kiireellinen ja välttämätön osa kansallisen turvallisuuden vahvistamista. Venäjän vaikuttamisoperaatiot, hybridivaikuttaminen ja tiedustelutoiminta ovat todellisia uhkia, joihin on suhtauduttava vakavasti. Suomen strateginen sijainti, EU- ja Nato-jäsenyys sekä Venäjään kohdistetut pakotteet lisäävät riskiä vastatoimille. Siksi on tärkeää, että hallitus siirtyy sanoista tekoihin, Antikainen painottaa.
Tutkimushanke tuottaisi arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi ja vahvistaisi Suomen kykyä tunnistaa, torjua ja ennaltaehkäistä ulkopuolista vaikuttamista.
– Kysynkin asianomaiselta ministeriltä muun muassa onko hallitusohjelmaan kirjattu tutkimushanke Venäjän laaja-alaisesta vaikuttamisesta Suomeen 2000-luvulla jo käynnistetty. Jos ei, niin mitä esteitä hankkeen käynnistymiselle on ja milloin hallitus aikoo konkreettisesti aloittaa hankkeen valmistelun ja toteuttamisen. Hanke on niin tärkeä, ettei sitä saa enää lykätä hamaan tulevaisuuteen. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Antikainen:
”Hallitusohjelman mukainen tutkimushanke on kiireellinen ja välttämätön osa kansallisen turvallisuuden vahvistamista. Venäjän vaikuttamisoperaatiot, hybridivaikuttaminen ja tiedustelutoiminta ovat todellisia uhkia, joihin on suhtauduttava vakavasti. Suomen strateginen sijainti, EU- ja Nato-jäsenyys sekä Venäjään kohdistetut pakotteet lisäävät riskiä vastatoimille. Siksi on tärkeää, että hallitus siirtyy sanoista tekoihin, Antikainen painottaa.”
Kysyn: Olisiko Suomelle mahdollista muuttaa (säyseitä) normejaan vastaamaan todellisia uhkia, esim. katkaisemalla Cinian Venäjälle vievä kaapeli. Jonka vuoksi nämä tapaukset ovat johtaneet entistä tiukempaan valvontaan ja yhteistyöhön Itämeren alueen maiden kesken – mutta ainoastaan sovittujen, -Venäjän nippa-nappa sietämien- toimintaraamien sisällä.
Vastausta odottava kysymys; Kuinka pitkälle me voimme enää venyä tässä Venäjän siedättämisessä?
Yhteenvetona voisin sanoa, että vaikka vaara on ilmeinen ja Venäjän hybridiuhka todellinen, niin Cinian tietoliikennekaapeleiden katkaiseminen saattaisi olla monimutkainen ja potentiaalisesti riskialtis päätös, jolla olisi laajoja kansainvälisiä vaikutuksia. Ensisijainen strategia on panostaa kyberturvallisuuteen, salaukseen, redundanttisiin yhteyksiin ja kansainväliseen yhteistyöhön infrastruktuurin suojelemiseksi.
Toisaalta jos hybridi -ja sabotaasistrategian käyttäminen on vastapuolella tuntemuksistamme piittaamaton normi, tai yleesä toimintasääntö, niin pitäisikö nyt kysyä itseltään: onko meidän ensisijainen strategiamme _riittävä_ panostaessamme normiemme ja lakiemme mukaan kyberturvallisuuteen, salaukseen, redundanttisiin yhteyksiin ja kansainväliseen yhteistyöhön infrastruktuurin suojelemiseksi.
Ps.
eurlex-diff-2018-06-20
Elektroninen redundanttien tietojen tai järjestelmien hallinta vian havaitsemista, vian sietoa, vian eristämistä tai uudelleenkonfigurointia varten;
EurLex-2
Redundantti rakenne varmistaa, että kytkennässä oleva virhe ei aiheuta turvallisuustoiminnon häviämistä.